78160 osumaa

Suomi kansainväliseen käytäntöön

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä (1008/94) Suomi siirtyi vihdoin kovetettujen ravintorasvojen ilmoittamisessa eurooppalaiseen ja länsimaiseen käytäntöön 30.6.1996. Tästä ajankohdasta lähtien on kovetetut, so. katalyyttisesti osittain tai kokonaan hydratut rasvat ilmoitettava elintarvikkeiden päällysmerkinnöissä margariineista suklaaseen ja kasvirasvajäätelöön ja kalapuikoista perunalastuihin selväkielisellä merkinnällä "kovetettu". Tähän saakka ne on voitu ilmoittaa virheellisellä termillä "kasvirasva". Näin eräs SLL:n pitkäaikainen keskusteluaihe (Salminen 4/91, 21/93, 11/95) loppuu.

Kari Salminen

Jalkaterän ja nilkan artroskopiatietoutta

Kirja on johdannon jälkeen jaettu kahteen loogiseen osaan. Ensimmäisessä käsitellään nilkka-artroskopian perusteet, alkaen aivan kyseisen nivelen preoperatiivisesta kliinisestä ja radiologisesta dia-gnostiikasta ja edeten itse skopiavälineistöön ja tekniikan perusteisiin. Toisessa osassa esitellään patologiset löydökset ja niihin liittyvät artroskooppisen hoidon mahdollisuudet. Tämä osa sisältää myös katsaukset subtalaarinivelen sekä MCP I -nivelen artroskopiatekniikkoihin ja terapeuttisiin mahdollisuuksiin, jalkaterän ja nilkan kuntoutusnäkymiin, potentiaalisiin komplikaatioihin, tämän alueen artroskopian tulevaisuudennäkymiin sekä joihinkin "eksoottisiin" toimenpidemahdollisuuksiin.

Esko Kaartinen

Seulontojen perusteet ja suunnittelu

Terveystarkastusten ja seulontojen asema on kehitysmaissa ollut aina hyvin sekava. Erilaiset vapaaehtoisjärjestöt ja kehitystyöohjelmat ovat toisistaan tietämättä ja riippumatta tehneet erilaisia terveystarkastuksia ja seulontoja ympäri maailmaa. Niiden tarkoituksenmukaisuudesta ja hyödyllisyydestä on keskusteltu, mutta vasta WHO:n tässä esillä oleva kirjanen on asettanut niille yhteiset perusteet ja edellytykset ja antaa myös käytännön ohjeita eri tilanteisiin.

Juha Kiehelä

Bioetiikkasopimus loppusuoralla

Euroopan Neuvostossa on valmisteltu vuodesta 1991 lähtien bioetiikkaa koskevaa yleissopimusta, jonka tarkoituksena on luoda biolääketieteelliselle hoidolle ja tutkimukselle rajat. Valmistelutyön tehnyt Euroopan Neuvoston bioetiikan johtokomitea sai sopimuksen valmiiksi kesäkuun alussa. Sopimuksen hyväksymisen puolesta äänesti 31 maata (mm. Suomi), Saksa äänesti vastaan ja kaksi maata tyhjää. Mikäli myös Euroopan Neuvoston johtoelimet eli parlamentaarinen yleiskokous ja ministerikomitea hyväksyvät sopimuksen, voivat valtiot alkaa allekirjoittaa sitä. Sopimus astuu voimaan viiden valtion liityttyä siihen.

Terhi Hermanson

Bioetiska avtalet på slutrakan

I Europarådet har man sedan år 1991 sysslat med beredning av ett allmänt avtal om bioetik i syfte att sätta upp gränser för biomedicinsk behandling och forskning. Europarådets bioetiska ledningskommitté som utfört det förberedande arbetet färdigställde avtalet i början av juni. Sammanlagt 31 länder (bl.a. Finland) röstade för ett godkännande av avtalet. Tyskland röstade emot och två länder röstade blankt. Förutsatt att även Europarådets ledande organ, den parlamentariska generalförsamlingen och ministerkommittén, godkänner avtalet kan berörda stater börja underteckna det. Avtalet träder i kraft efter det att fem nationer anslutit sig.

Propofolin nonhypnoottiset ominaisuudet

Propofoli on uudehko, päiväkirurgiassa tärkeä anestesia-aine. Aineen useiden hyvien ominaisuuksien vuoksi on tutkittu sen soveltuvuutta myös muuhun hoitoon ja muille erikoisaloille. Anestesiologin valvonnassa propofolilla voidaan hoitaa mm. leikkauksen ja sytostaattihoidon jälkeistä pahoinvointia sekä eri syistä johtuvaa kouristelua ja vaikeaa kutinaa silloin, kun muut lääkkeet eivät potilaalle tehoa.

Jussi Kanto

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat