Uusi immunofluorometrinen kokonaisreniinin määritysmenetelmä

Angiotensiini II:lla on verenpaineen, verenkierron ja elektrolyyttitasapainon säätelyn lisäksi toisenlaisia tehtäviä eri kudoksissa, kuten follikkelin kehittyminen munasarjassa, ovulaatio ja munasarjan tuottamien hormonien synteesi sekä neovaskularisaatio. Näitä tapahtumia säätelee kudoksissa syntyvä proreniini. Proreniiniä, joka on munuaisten tuottaman reniinin esiaste, syntyykin munuaisten lisäksi useissa kudoksissa, kuten munasarjoissa, istukassa ja verisuonten seinämillä. Tämän vuoksi proreniiniä on nimitetty kudosreniiniksi. Reniinin eritystä säätelevät tekijät vaikuttavat munuaisista erittyvän proreniinin synteesiin samansuuntaisina. Proreniinin synteesin säätely muissa kudoksissa on erilaista ja irrallaan munuaisissa tapahtuvan reniinin ja proreniinin synteesin säätelystä. Esimerkiksi proreniinin eritys munasarjoista on hormonitasapainosta riippuvainen ja vaihtelee kuukautiskierron mukaan.

Irma Matinlauri

Nivelreumaa sairastavien ylikuolleisuus ja kuolinsyyt Suomessa 1989

Vajaat 2 000 suomalaista sairastuu vuosittain nivelreumaan. Nivelreuma voi aiheuttaa potilaalle kipua ja heikentää toimintakykyä sekä aiheuttaa sosiaalisia että taloudellisia haittoja. Arviot sairauden aiheuttamasta eliniän lyhenemisestä vaihtelevat suuresti - 3 vuodesta jopa 18 vuoteen. Ylikuolleisuus on yleensä ollut suurempi sairaala-aineistoihin perustuvissa tutkimuksissa, joihin potilaat voivat valikoitua sosiaaliluokan perusteella: niihin rikastuu vaikeita tautitapauksia. Aikaisemmat nivelreuman kuolleisuustutkimukset ovat kaikki olleet kohorttitutkimuksia. Yhtään aikaisempaa nivelreuma-aineistoa ei ole seurattu siihen asti, kunnes kaikki potilaat ovat kuolleet, vaikka kuolinsyyt voivat vaihdella taudin keston mukaan. Aikaisemmin tehtyihin nivelreuman ylikuolleisuutta koskeviin tutkimuksiin potilaat on kerätty kestoltaan vaihtelevan sairastamisajan jälkeen, jolloin enin osa rauhoittuneista tautitapauksista on jäänyt aineistosta pois.

Riitta Myllykangas-Luosujärvi

Epiteelisolujen kalvokuorikko

Epiteelisolut ovat polaroituneita soluja. Niiden solukalvossa voidaan yleensä erottaa kolme sekä rakenteeltaan että toiminnaltaan toisistaan poikkeavaa aluetta: onteloa (esimerkiksi ruoansulatuskanavaa) vasten oleva apikaalikalvo, toisten solujen kanssa kontaktissa oleva lateraalikalvo sekä basaalikalvo, joka välittää yhteyksiä tyvikalvoon ja sen alaisiin rakenteisiin. Tällä hetkellä tiedetään useita tekijöitä, jotka osallistuvat epiteelisolujen polariteetin muodostamiseen ja sen ylläpitämiseen. Yksi näistä on solun sisäinen tukiranka ja erityisesti aivan solukalvon alla oleva verkkomainen tukiranka, ns. kalvokuorikko. Kalvokuorikko löydettiin ensimmäisenä punasoluista, joissa sen rakenne on tarkasti selvitetty. Punasoluissa tämän verkon säikeet muodostuvat sauvamaisesta proteiinistä, spektriinistä, ja solmukohdat useista muista proteiineistä. Verkko on kiinnittynyt useista kohdista solukalvon ioni-kanaviin ja glykoproteiineihin, ja sen tehtävänä on tukea solukalvoa ja pitää yllä punasolujen kaksoiskoveraa muotoa. Spektriiniä on löydetty myös kaikista muista elimistömme soluista, mutta näissä kalvokuorikon tarkka rakenne ja tehtävät ovat vielä hyvin epäselviä.

Virva Huotari

Ruotsalaislääkärit voivat huonosti

Lääkärien psyykkinen terveys on huonompi kuin muun väestön, osoittaa tuore ruotsalaistutkimus. Naislääkärit kokevat sekä psyykkisen että fyysien terveytensä huonommaksi kuin mieslääkärit. Ongelmat näyttävät liittyvän lääkärien raskaaseen työhön erityisesti perusterveydenhuollossa.

Kupan leviäminen huolestuttaa

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisu Pohjanpiiri (2/96) kirjoittaa kupan uhkaavasta leviämisestä Suomeen ja esittelee OYS:n iho- ja sukupuolitautiklinikan ylilääkärin, Annamari Rankin näkemyksiä sen tuomasta haasteesta lääkäreille.

Yleislääke- tieteen professorin virka lahjoitusvaroin Oulun yliopistoon

Oulun yliopistoon perustetaan toinen yleislääketieteen professorin virka Oulun Diakonissalaitoksen lahjoitusvaroin. Oppiala on ollut yksi nopeimmin kasvavista lääketieteen oppialoista Oulun yliopistossa. Yleislääketieteen opetusta annetaan tätä nykyä neljällä eri vuosikurssilla yhteensä kuuden opintoviikon ajan.

Veteraaneille terveysopas

Turun sotaveteraanit ry:n lääkärikollegion toimittama Veteraanin terveysopas antaa tietoa muun muassa vanhenemisesta: normaaleista ikääntymismuutoksista ja sairauksien oireista. Lääketehdas Leiras on kustantanut oppaan ja lahjoittanut ensimmäisen painoksen Turun sotaveteraanit ry:lle.

Multiresistenttejä tuberkuloosi- kantoja Suomenkin lähialueilla

Multiresistentit tuberkuloosikannat ja etenkin HIV-potilaiden tuberkuloositartunnat aiheuttavat lähivuosina suurimmat ongelmat tuberkuloosin lääkehoidossa, katsoo dosentti Ville Valtonen. Hän viittaa arvioon, jonka mukaan yli puolet maailman tuberkuloositapauksista todetaan kymmenen vuoden kuluttua HIV-potilailla. Myös multiresistentit kannat ovat tavallista yleisempiä näillä potilailla.

Tavallisimmat sairaudet kuntien laitos- ja kotihoidossa sekä terveyskeskussairaaloiden ja vanhainkotien lääkärityövoima

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä selvitettiin yhden päivän ajalta vuosina 1994 ja 1995 terveyskeskussairaalapotilaiden, vanhainkotiasukkaiden sekä valvotun kotisairaanhoidon ja kotipalvelun asiakkaiden tärkeimmät sairaudet. Samassa kyselyssä tiedusteltiin lääkärien tekemiä työaikoja terveyskeskussairaaloissa ja vanhainkodeissa. Noin puolet laitoshoidossa olevista sairasti dementiaa tai aivoverenkiertohäiriöitä. Valvotun kotisairaanhoidon ja kotipalvelun asiakkaiden yleisin sairaus olivat sydäntaudit. Lääkärit työskentelivät terveyskeskussairaaloissa hoidettavaa kohti noin kymmenen kertaa pitempään kuin vanhainkodeissa.

Pertti Karppi, Tapio Tervo, Marja-Leena Kärkkäinen

Aikuisten hammashuolto terveyskeskusten näkökulmasta

Lama on nostanut kunnissa esille kysymyksen ns. lakisääteisesti hoidettavista hammashuollon potilaista. Monet kunnat ovat vähentäneet tai suunnittelevat vähentävänsä hammashoidon palveluja. Suun terveydenhuoltoon vaikuttavia ratkaisuja tehtäessä tulee muistaa, että suun ja hampaiden yleisimmät sairaudet ovat ehkäistävissä ja että alttius hammassairauksiin riippuu monista tekijöistä, kuten muusta terveydestä ja sosiaalisista oloista. Aikuinen, jolla oli lapsena ja nuorena terveet hampaat, tarvitsee huomattavasti vähemmän hoitoa kuin potilas, jolle on jo varhain jouduttu tekemään korjaavia toimenpiteitä.

Eeva Widström, Ilpo Pietilä, Pekka Utriainen