78162 osumaa

Lihavuuden molekyläärinen tausta kirkastumassa

Moni asia muuttuu vuosien saatossa: näin myös arvostukset ihanteellisesta ruumiinpainosta. Nykykulttuurimme ihmisihanteeseen lihavuus ei sovi. Ja liittyyhän ylipainoisuuteen toki monta monituista terveydelle epäedullista seuraamustakin. Se, mitä menee suusta sisään, on tunnetusti tärkeimpiä viime käden syitä obesiteettiin ja käytännön tasolla se seikka, johon itse kukin voi asiassa parhaiten vaikuttaa. Mutta miksi toisilla jääkaapin ovi aukeaa helpommin kuin toisilla? Onko ruokahalun ja painon kontrollointi säädelty tavalla, joka ajaa lihavuuteen taipuvat lihaviksi ja jättää laihat laihoiksi?

Rintaontelon alipaineen hemodynaamiset vaikutukset

Rintakehän sisäisen paineen vaihteluilla on monia fysiologisesti merkittäviä verenkierrollisia vaikutuksia, joiden laatua ja syntymekanismeja ei ole perusteellisesti selvitetty. Tässä työssä tutkittiin tavallista negatiivisemman rintaontelon paineen hemodynaamisia vaikutuksia Müllerin manööverin avulla. Müllerin koe on voimakas sisäänhengitys ilmatiet suljettuna, jolloin rintaontelopaine laskee 30-40 mmHg. Viidessä osatyössä tutkittiin sekä invasiivisesti että noninvasiivisesti suurten laskimoiden, sydämen oikean puolen, vasemman kammion ja aortan paineenvaihteluita ja toimintaa. Aineistona oli 75 sydänvikaista potilasta ja 39 tervettä koehenkilöä.

Juha Virolainen

Metformiinin vaikutusmekanismit

Metformiini on biguanideihin kuuluva suun kautta otettava sokeritautilääke, joka on ollut kliinisessä käytössä jo 1950-luvulta asti. Sitä on suositeltu erityisesti lihaville aikuistyypin diabeetikoille, koska se ei lisää potilaiden painoa, vaan saattaa jopa vähentää sitä. Huolimatta pitkään jatkuneesta käytöstä metformiinin vaikusmekanismi on kuitenkin edelleen tuntematon. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli tuoda lisäselvitystä metformiinin vaikutusmekanismiin.

Juha Rouru

Lama-ajan työvoimapolitiikka ei tue rakennemuutosta eikä työttömyyden vähentämistä

Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman määrä väheni 1990-luvun alkuvuosina 5 %, joskin vuonna 1994 suunta näyttää taittuneen. Vuonna 1994 alan työllinen työvoima oli 280 000 henkilöä. Lamavuosien työvoimapolitiikalle on ollut tyypillistä nimenomaan vakinaisten kokoaikaisten työsuhteiden väheneminen. Uudet työntekijät palkataan mieluummin määräaikaisiin ja osa-aikaisiin työsuhteisiin, usein työllistämisvaroin. Työttömyysaste sosiaali- ja terveydenhuollon alalla oli viime vuonna 11 %, ja työttömiä oli vuoden 1995 helmikuussa sosiaalialalla 15 500 ja terveydenhuoltoalalla 19 600.

Suomalaiselle astmaohjelmalle kansain-välistä huomiota

British Society for Allergy and Clinical Immunology -järjestön julkaisu Clinical & Experimental Allergy on julkaissut suomalaisten valtakunnallisen astmaohjelman vuosille 1994-2004 supplementtinumeronaan tammikuussa. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän laatima kokonaisohjelma julkaistiin suomeksi Lääkärilehdessä 29/94, josta se on saatavilla myös eripainoksena. Ohjelman linjanvedot, jotka perustuvat pitkälti suomalaisiin tutkimuksiin, tulevat nyt siis myös kansainvälisesti arvioitaviksi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat