Jos päätöksiä ei synny omin avuin, valtio ottaa ohjat käsiinsä Selvitysmiehet kovistelevat sopimusta Uudenmaan erikoissairaanhoitoon

Uudenmaan erikoissairaanhoidon selvitysmiehet Esko Hänninen ja Jussi Huttunen patistavat alueen sairaanhoitopiirejä ja HYKS:aa päättämään keskinäisestä työnjaostaan lokakuun loppuun mennessä. Jos sopimusta ei synny osapuolten omin voimin, selvitysmiehet ehdottavat valtioneuvoston ratkaisevan sopimusriidan. Hänninen ja Huttunen suhtautuvat optimistisesti kuntien yhteistyökykyyn, vaikka tietävätkin, että kunnat mieluusti lykkäisivät päätöksentekoa syksyn kunnallisvaalien takia. Ministeri Terttu Huttu-Juntunen toivoo hartaasti kuntien pääsevän sopimuksiin omin voimin.

Suvi Sariola

Lääkäriliiton vakuutus- ja jäsenedut ulkomailla työskentelyn aikana

Yli 94 % suomalaisista lääkäreistä kuuluu Suomen Lääkäriliittoon ja useimmat haluavat säilyttää jäsenyytensä myös ulkomailla työskentelyn ajan. Jäsenille lähetetään Lääkärilehti ilman eri maksua ulkomaille ja myös muita liiton jäsenetuja ja -palveluja voi käyttää hyväkseen ulkomailla asuessaan.

Direktiv för utfärdande av läkarintyg

Läkarförbundets styrelse har den 25 november 1977 godkänt samt den 13 september 1990 och den 1 april 1993 kompletterat följande direktiv för utfärdande av läkarintyg.

Mitä antiikin lääketieteen etiikka voisi antaa nykypäivälle?

Jokainen suomalainen lääkäri tuntee Hippokrateen ja Hippokrateen valan. Huomattavasti harvempi pystyy muistamaan, mitä Hippokrateen valassa oikein sanottiin. Hyvin harvat tietävät laajemmin antiikin lääketieteen eettisistä pohdinnoista.

Heikki S. Vuorinen

Folkhälsans genetiska klinik har inlett sin verksamhet

Genetisk rådgivning har länge erbjudits i vårt land på Väestöliittos och universitetscentral-sjukhusens genetiska kliniker. Dessa har främst besökts av finskspråkiga och den svenskspråkiga befolkningen har sannolikt varit underrepresenterad bland klinikernas klienter. Det finns alltså skäl att anta att det bland de svenskspråkiga i Finland finns ett hittills ouppmärksammat behov av genetisk rådgivning. Rådgivningen är i många fall en komplicerad process även för den rådsökande familjen, inte minst språkligt och emotionellt. Därför är det viktigt att familjerna har tillgång till rådgivning på sitt modersmål.

Carina Wallgren-Pettersson

Suomalainen ICD-kymppi - DC-kympin romutettu versio?

Tämä kirjoitus ei käsittele Finnairin kalustohankintoja, vaan käytännön lääkärin ajatuksia matkalla Uuden tautiluokituksen kolmikieliseen maailmaan.

Kari Ellimäki

Ulkoisten syiden luokitus mahdoton, onko se tarpeenkaan?

Hoitoilmoituksia annettaessa on rekisteröity tapaturmien, haittavaikutusten ja hoitovahinkojen ulkoiset syyt erityisellä koodilla. Aikaisemmin käytetty E-koodi ei kovinkaan paljon häirinnyt normaalia työtä suppeutensa ja selkeytensä vuoksi. Nyt uuden ICD-10 luokituksen vastaava koodi on osoittautunut epätoivoiseksi sekavuutensa ja epäjohdonmukaisuutensa vuoksi. Se luokittelee ulkoiset syyt noin 1 300 eri luokkaan, joiden selostukset vaativat tarkkaa lukemista, jotta koodaus edes likimain osuisi oikeaan. Kun tapaturmaosastolta viikon vaihteen jälkeen kirjoitetaan ulos kymmenkunta erilaisten tapaturmien uhria, menee koodien etsimiseen helpostikin tunti. Tämä tunti on muusta työstä pois.

Timo Niinimäki

W14.89

ICD-10-tautiluokitusta voinee kuukauden käyttökokemusten valossa kommentoida julkisesti - vielä kun nimi on painokelpoinen ennen sen vakiintumista kirosanaksi.

Matti Raivio

Moderni psykiatria - hoitoa vai heitteillejättöä

Psykiatrian rakennemuutokset ovat saamassa ikäviä ja moraalisesti arveluttavia piirteitä. Suomea on haluttu saneerata pikavauhdilla eurotilastoihin todellisen hoitotarpeen kustannuksella. Moderni psykiatria siirtää kylmästi ja tunteettomasti vastuun yhä enemmän vakavissakin häiriöissä omaisille ja potilaalle itselleen hänen todellisista voimavaroista piittaamatta. Vastentahtoisen hoidon lakia tulkitaan tiukasti vain psyyken sisäisiin oireisiin nojaten, eikä sairauteen yhtä oleellisesti liittyviä toimintatason tai käytöksen häiriöitä ja niihin liittyviä selviytymisvaikeuksia haluta lukea lainkaan vastentahtoisen hoidon kriteereiksi, vaikka juuri avuttomuutensa takia jokainen turvattomiin olosuhteisiin sairaalasta uloskirjoitettu potilas on todellisuudessa itselleen vaarallinen.

Seppo Utria

Hoitotestamentin sitovuudesta

Hoitotestamentti on viime vuosina yleistynyt ja samalla sen merkityksestä ja laillisesta sitovuudesta on käyty vilkasta keskustelua. Myös yllättävän monet lääkärit ovat olleet epätietoisia siitä, miten tulisi suhtautua potilaan hoitotestamenttiin eli onko se oikeudellisesti sitova tahdonilmaisu? Tämä tuli esille mm. kirjoituksessa "Nuoren naisen erilainen kuolema" (SLL 13/94), jossa potilaan tahtoa noudatettiin vasta pitkällisen yli puoli vuotta kestäneen epätietoisuudesta johtuneen viivyttelyn jälkeen.

Jane Tuovinen