Tieto Suomen astmaohjelmasta leviää maailmalle

Euroopan johtava allergologialehti Clinical & Experimental Allergy julkaisi supplementtinaan tämän vuoden tammikuussa numeron, joka sisältää Suomen Astmaohjelman 1994-2004 englanniksi käännettynä. Näin julkaistuna ohjelma leviää usean tuhannen kappaleen painoksena eri puolilla maailmaa työskentelevien allergologien tutustuttavaksi ja arvioitavaksi.

Potilasvahinkoilmoitukset lisääntyneet, korvauspäätösten määrä pysynyt ennallaan

Potilasvakuutusyhdistykselle tehtiin viime vuonna 6 973 vahinkoilmoitusta lakisääteisen potilasvakuutuksen perusteella. Ilmoitusten määrä lisääntyi edellisvuotisesta 7 %. Korvausratkaisu tehtiin 6 776 ilmoituksesta, ja niistä 1 941 todettiin korvattaviksi potilasvahingoiksi.

o Vapaa liikkuminen EU:ssa vaikeuttaa eläintautien torjuntaa

Suomen tilanne tarttuvien eläintautien osalta on poikkeuksellisen hyvä. Se pohjautuu vuosikymmenien mittaiseen tautien hävittämistyöhön sekä tiukkaan tuontivalvontaan. EU-sisämarkkinoiden periaatteiden mukaan myös eläimet ja niistä saatavat tuotteet voivat liikkua vapaasti yhteisön alueella, jos ne täyttävät yhteisön eläintauteja ja ihmisten terveyden suojaamista koskevat ehdot.

Jaana Husu

o Virologinen epidemiatilanne

Jakson aikana hengitystiepatogeenit olivat voimakkaasti esillä, joskin influenssa A on jo selvästi vähenemään päin. Suurin osa sen diagnooseista perustuu tässä vaiheessa pariverien serologiaan.

Marjaana Kleemola

o Hengitystieinfektioita ja rotaripulia

Hinkuyskälöydöksiä on ollut tammikuussa ja helmikuussa 1996 selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kari Sammalkorpi

o Meningokokkia Hämeessä

Helmi-maaliskuun vaihteessa viikolla 9 Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa kuoli 19-vuotias nainen rajuun meningokokkisepsikseen. Samalla viikolla sinne tuotiin meningiittioirein tajuton 20-vuotias nainen, joka on toipumassa.

Kari Sammalkorpi

o Suomen malariat 1995

Vuoden 1995 aikana todettiin Suomessa 29 plasmodi-infektiota 28:lla malariapotilaalla. Plasmodilöydökset: P. falciparum 21, P. vivax 5 ja P. ovale 3; yhdellä potilaalla oli sekä falciparum- että ovale-plasmodeja. Suomalaisia oli 13 ja ulkomaalaisia 15. Auroran sairaalassa hoidettiin 16, yliopistollisissa keskussairaaloissa 8 ja 4 muissa keskus- tai aluesairaaloissa. Norsunluurannikolta työstä palannut suomalainen menehtyi falciparummalarian komplikaationa syntyneeseen aikuisen hengitysvaikeusoireyhtymään (ARDS). Yhdellä sambialaisella falciparummalarian infektioaste nousi 50 %:iin, mutta potilas selvisi taudistaan ilmeisesti vanhan immuniteettinsa ja hyvän hoidon ansiosta.

Hannu Kyrönseppä

Johto ja henkilöstö tulosjohdetussa työyhteisössä

Tulosjohtamisen periaatteiden mukaisesti toimivassa terveydenhuollon organisaatiossa pyritään kaikkien organisaation jäsenten sitoutumiseen tehokkuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden lisäämisessä sekä palvelujen laadun parantamisessa. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa käynnistettiin vuonna 1989 hallinnon johtamisjärjestelmän uudistus, joka merkitsi organisaation, johtamisen ja työn uudistamista tulosjohtamisen periaatteiden pohjalta. Arviointitutkimus neljän vuoden kuluttua osoitti henkilökunnan ja johdon käsityksessä ja arvostuksissa olevan merkittäviä eroja, vaikka tulosjohtamisen periaatteet olivat integroituneet osaksi sairaalan hallintoa ja johtamista.

Tapio Mäkelä, Turkka Tunturi, Erkki Laasonen, Eeva Mattila, Kaija Nojonen, Pentti Meklin

Potilaan itsemääräämisoikeuden rajat

Viime syksynä julkisuudessa keskusteltiin runsaasti Jehovan todistajien oikeudesta kieltäytyä verensiirrosta ja kieltäytymisen aiheuttamasta hankalasta tilanteesta. Lääkärin velvollisuus olisi hoitaa potilasta, mutta tämä ei halua hoitoa. Lääkärilehti pyysi oikeustieteen tohtori Pirkko K. Koskiselta kannanottoa tämänkaltaisen tilanteen aiheuttamiin juridisiin ongelmiin.

Pirkko K. Koskinen

Psykiatriaan erikoistuvien tyytyväisyys saamaansa erikoislääkärikoulutukseen

Suomen Psykiatriyhdistyksen apulaislääkärijaos selvitti keväällä 1995 alalle erikoistuvien mielipiteitä psykiatrikoulutuksen riittävyydestä ja tasosta. Runsas kolme neljäsosaa 114 vastaajasta piti erikoisalan koulutusta riittävän laajana, mutta koulutuksen laatuun heistä oli tyytyväisiä vain kaksi kolmasosaa. Edelleen harvemmat katsoivat saaneensa riittävästi käytännön työnohjausta ja toimipaikkakoulutusta. Kyselyssä tiedusteltiin myös suhtautumista psykiatrian oppisuuntausten moninaisuuteen sekä kokemuksia epäkunnioittavasta kohtelusta koulutuksen yhteydessä.

Jyrki Korkeila, Markku Eronen