Ympäristö atyyppisten mykobakteerien tartuntalähteenä

Atyyppiset eli ympäristömykobakteerit ovat tuberkuloosibasillin sukuisia ympäristön bakteereita, joista osa on myös taudinaiheuttajia. Toisin kuin tuberkuloositartunta, näiden infektioiden tartunta saadaan mykobakteereita sisältävistä ympäristöistä, kuten vesistä tai maaperästä. Tartuntaketjuja ei yleensä ole pystytty osoittamaan. Ympäristömykobakteerien potilaslöydökset alkoivat lisääntyä Suomessa ja muissa länsimaissa 1970-luvun lopulla. Samoihin aikoihin taudinaiheuttajiksi ilmaantui myös aikaisemmin tuntemattomia lajeja, kuten Mycobacterium malmoense, jota on nyt löydetty Suomen suoperäisistä vesistä. Mahdollinen selitys löydösten ja lajiston lisääntymiseen ovat viime vuosikymmeninä tapahtuneet ympäristömuutokset.

Eila Iivanainen, Pirjo Torkko, Pertti J. Martikainen, Marja-Leena Katila

Päihdeongelmainen vanhus perusterveydenhuollossa

Vanhusten alkoholismi ja lääkkeiden väärinkäyttö ovat piileviä ongelmia. Useimmiten päihdeongelmainen vanhus tulee terveyskeskukseen muun syyn kuin päihdeongelman takia ja ongelman tunnistaminen vaatii siksi hoitohenkilökunnalta melkoista tarkkaavaisuutta. Hienovarainen päihteiden käyttöä koskeva tiedustelu kuitenkin kannattaa: vanhusten hoitomotivaatio on yleensä hyvä ja hoito tuottaa tuloksia.

Pirkko Hiltunen

Ahdistunut ja masentunut potilas terveyspalvelujen suurkäyttäjänä

Varsin pieni kansalaisten vähemmistö käyttää suuren osan perusterveydenhuollon palveluista. Valtaosa näistä suurkäyttäjistä tulee vastaanotolle ruumiillisten vaivojen takia, mutta merkittävällä osalla on myös psykiatrinen häiriö. Tätä runsaasti menoja aiheuttavaa ryhmää on toistaiseksi tutkittu vähän. Artikkelissa luodaan katsaus terveyspalvelujen suurkäyttäjäpotilaita koskeviin tutkimuksiin ja pureudutaan erityisesti heidän psykiatriseen oireiluunsa.

Hasse Karlsson

Depotmuotoinen fluori osteoporoosilääkkeenä

Vaikka fluoridi voi stimuloida osteoblastien kasvua ja uudisluun muodostumista, on fluori ollut huonohkossa maineessa osteoporoosilääkkeenä, koska sen on kuvattu aiheuttaneen ikäviä haittavaikutuksia, mm. mahavuotoja ja mikromurtumia. Fluoroosikin voi kehittyä; sillä tarkoitetaan huonosti rasitusta kestävää ja huonosti mineralisoitunutta luuta. Fluorisuoloilla tehdyissä lumekontrolloiduissa tutkimuksissa fluori ei ole edes osoittautunut tehokkaaksi.

Kaulavaltimon suhinan diagnostinen arvo on vähäinen

Kaulavaltimon endarterektomia on hyödyllinen potilaille, joilla on TIA tai minor stroke ja joilla on 70-99-prosenttinen karotisstenoosi. Koska näin on, on kliinikon tehtävä seuloa potilaat leikkaukseen. Perinteisesti on katsottu, että karotissuhina aivoverenkiertohäiriöisellä potilaalla on merkityksellinen kliininen löydös. Vaan miten on?

Tuhkarokko ja Crohnin tauti

Crohnin taudin syy tai syyt ovat epäselvät. Infektioetiologia on kuitenkin ollut koko ajan vahvimmin tapetilla.

Tietokonekuvaus kolografian tilalle

Paksusuolen tutkimisessa kolografia on säilyttänyt asemansa. Tietokonekuvassa suolen ulkonäkö on hankala, eikä sitä yleensä käytetä. Mutta kolografia ei aina sovi. Etenkin vanhukset saattavat kärsiä itse tutkimuksesta enemmän kuin tietämättömyyden ahdistuksesta. Enteroskopiaa ei heikkokuntoisilla voi edes ajatella.

Kolera Ruandan pakolaisilla

Ei ole uutinen, että Zairessa olevilla pakolaisleireillä leviävät mitä moninaisimmat infektiotaudit. Etunenässä tuhoa ja kuolemaa kylvävät ripulitaudit, kolera ja shigelloosi.

Koira MRSA:n kantajana

Eräässä britannialaisessa sairaalassa todettiin yllättäen eräällä potilaalla epideeminen metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus (MRSA). Selvitettäessä asiaa samainen kanta löytyi erään mieshoitajan sekä hänen vaimonsa nenästä. Vaimo oli myös hoitaja, mutta työssä toisella osastolla. Molemmat hoidettiin mupirosiinisalvalla ja triklosaanipesuilla.

Uusi menetelmä sepsiksen nopeaan diagnostiikkaan

Pahanlaatuisten veritautien (akuutit ja krooniset leukemiat, lymfoomat ja multippeli myelooma) ennuste on tehostuneiden hoitojen ansiosta parantunut Suomessa oleellisesti. Hyvää hoitotulosta uhkaavat kuitenkin infektiot, jotka ovat edelleen merkittävä diagnostinen ja hoito-ongelma ja verisyöpäpotilaiden yleisin kuolinsyy. Infektiotapahtumien määrä ei ole kymmenen viime vuoden aikana vähentynyt, infektioita aiheuttavien bakteerien kirjo vain on muuttunut. Sepsis on erityisen tärkeä kliininen ongelma verisyöpäpotilaiden hoidossa.

Esa Rintala