Miksi äidit pelkäävät synnytystä?

Kovin erikoista mielestäni oli Suomen Lääkärilehdessä julkaistun S. Suonion ja työtovereiden kirjoituksessa "Synnyttäjien yleiset ja synnytykseen liittyvät pelot" (SLL 1993;48:3133-38) lähes yksinomainen painotus synnytyspelkojen liittymisestä synnyttäjien persoonallisuuteen. Pohdintajaksossa kysytään "mistä aineistomme äitien synnytyspelot ja niiden yleisyys voisivat johtua?" Vastaukseksi tähän kysymykseen esitellään yleisiä pelkoja, joiden syynä ovat oma-avuttomuus ja sairauden uhka ja lisäksi kirjoituksessa spekuloidaan fobioiden käänteistä riippuvuutta joistakin synnytyspeloista.

Vastine edelliseen

Kollega Sirkka-Liisa Karhin kommentit artikkelimme johdosta antavat aiheen miettiä, onko kansanomaistamattomien tutkimustulosten julkaiseminen Suomen Lääkärilehdessä mielekästä, koska osalta lukijoista puuttuu koulutus tieteelliseen ajatteluun, jota tarvitaan tieteellisten tutkimusten ymmärtämiseen.

Karjala-adressi ja Lääkärilehti

Numerossa 3/94 julkaistiin uutinen kansalaisvaltuuskunnasta, joka kerää adressia Karjalan Suomelle palauttamisen vaatimiseksi. Ryhmä lääkäreitä vetoaa kollegoihin hankkeen edistämiseksi.

Omat on vellit - ei STAKESin

Kiitän kollega Kari Pylkkästä reippaasta vastauksesta reippaaseen kirjeeseeni koskien nuorisopsykiatrian tilaa. Minusta vastauksesi selvensi monella tapaa niitä ongelmia joita nuorten mielenterveystyön kehittämisessä on. Toivon, että tämä pieni sanailu selventää puolin ja toisin mikä paikka nuorisopsykiatrialla on nuorten mielenterveyden edistämisessä. Samalla kiitos Veikko Aalbergille selkeästä puheenvuorosta nuorisopsykiatrian koulutuksen osalta. Kun se ilmestyi, olin jo lähettänyt omani. Ehkä sen nähtyäni olisin jättänyt osan kirjeestäni pois.

Dynaaminen tietokirja supportiivisesta psykoterapiasta

Psykiatrian emeritusprofessori Kalle Achtén oppikirja käsittelee jokaisen lääkärin työhön olellisesti liittyvää hoitotekniikkaa, josta on kirjoitettu hämmästyttävän niukasti. Suurimpaan osaan potilaiden hoitoa terveyskeskuksissa, mielenterveystoimistoissa, psykiatrisissa klinikoissa ja yksityisvastaanotoilla sovelletaan supportiivisen psykoterapian tekniikkaa. Psykoterapiaa koskevassa kirjallisuudessa kuitenkin psykiatrista apua hakevien potilaiden enemmistö, supportiivisesta psykoterapiasta hyötyvät potilaat ovat pääosin jääneet vaille käsittelyä. Achtén kirjaa onkin syytä tervehtiä mielihyvällä avauksena, jolle toivottavasti tulee myös jatkoa.

Toimittanut Timo Klaukka

Viisikymppinen "Wintrobe"

Maxwell M. Wintroben kirjan Clinical Hematology ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1942. Wintrobe kirjoitti tämän ja viisi seuraavaa painosta yksin. Kahteen seuraavaan painokseen hän otti mukaan työtovereitaan, mutta kirjoittajien osuuksia ei eritelty. Wintrobe kuoli 1986, joten hän ei ollut enää viimeistelemässä kirjansa yhdeksättä painosta, vaan sen toimittivat elossaolevat viisi hänen vanhoista toimittajatovereistaan. Aiemmissa painoksissa oli vain satunnaisesti ulkopuolisia kirjoittajia. Nyt kirjoittajien määrä on yli 30 ja kunkin osuus on julkituotu.

Toimittanut Timo Klaukka

Suomalaisen zoonoositietous suppeana koosteena

Tämä suppea julkaisu on tarkoitettu varsin laajan käyttäjäkunnan ohjekirjaseksi. Pääasialliseksi kohderyhmäksi lienee ajateltu maallikot, jotka joutuvat kosketukseen eläinten ja eläintuotteiden kanssa, eli laaja osa väestöstä. Erityisinä kohderyhminä julkaisun johdannossa mainitaan karjankasvattajat ja -hoitajat, teurastajat ja metsästäjät, elintarvikkeita käsittelevät, luonnossa liikkujat, kesämökkiläiset ja lemmikkieläinten pitäjät. Tietysti oppaan käyttäjiin kuuluu myös terveydenhuollon henkilöstö.

Toimittanut Timo Klaukka

Kirjaileva molekyylibiologi

Ruotsissa on monta nimekästä lääkärikirjailijaa, mutta myös koko joukko kirjailevia lääkäreitä. Anatomian professori Lars Gyllensten ja sosiaalilääketieteilijä P.C. Jersild ovat jo ajat sitten jättäneet niin varsinaiset lääkärin tehtävät kuin tutkimustyönkin ja siirtyneet päätoimisiksi kirjailijoiksi. Silti voi päivälehdissä edelleen nähdä heidän kantaa ottavia puheevuoroja ajankohtaisista lääketieteellisistä tai yhteiskunnallisista aiheista. Gyllensten kirjoitti hiljan Tukholman autoistumista vastaan ja Jersild on ottanut kantaa eutanasian puolesta.

Toimittanut Timo Klaukka

Etuuskäsittelyn väärät vaa'at

Affektikori on affektissa. Vakavalla depressiolla on vakavuutta vain potilaalle. DS-numeron 2961 hylkyprosentit ovat hyperinflaation kourissa. Viimeisin luku, 46 %, lienee jo Kelankin roskakorissa. Yksilölliset varhaiseläkkeet eivät enää ole yksilöllisiä vaan hylätään yleisesti. Eräs uhreista kirjoitti: "Kai ne toivovat, että menen kortistoon tai teen sen itsemurhan. Ymmärrän, että molemmat tulevat yhteiskunnalle halvemmaksi. Työhön enempää kuin kuntoutukseenkaan minusta ei enää ole. Pitävätkö ne minua ja Teitä valehtelijoina? Miksi sitten todistuksia ja selvityksiä pyydetään, jos niitä ei uskota?"

Pisara

Tanssihulluus

Keskiajalla esiintyi omalaatuisia joukkopsykoosin ilmiöitä, joista tunnetuimpia olivat itsensäruoskijoiden vaellukset ja tanssihulluus. Niitä on pidetty reaktioina kuolemanpelolle, jonka vakavat kulkutaudit ja varsinkin 1300-luvun puolivälin "musta surma" aiheuttivat. Vaikka nämä ilmiöt tunnetaankin parhaiten juuri "mustan surman" jälkeisiltä ajoilta, oli niitä tavattu paikoin jo 1200-luvulla.