20.4.1992 Principerna för profylax av koronarsjukdom bör omprövas

Resultaten av en sen uppföljning av den så kallade direktörsstudien som utfördes i Finland på 70-talet har skapat ansenlig förvirring med hänsyn till principerna för hur kranskärlssjukdom kan förebyggas. Trots att kända riskfaktorer avsevärt kunde reduceras i behandlings-gruppen, var såväl den sammantagna mortaliteten som dödligheten i hjärtsjukdomar signifikant större än i kontrollgruppen.

Aarne Pasanen

20.4.1992 Paljastava talouskriisi

Kun tasavallan hallitus pakotettiin päätöksentekoon talouden tukemiseksi, erottui valtapuolue selvästi sivustakatsojista. Ideologisen dominanssin lisäksi konkretisoitui myös tärkeitä, ilmeisen pysyviksi jääviä yhteiskunnallisia trendejä.

11.4.1992 Markku Äärimaa

Sähköpostitaulut

Sähköpostin käyttö on laajentunut käsittämään liiton toimiston kokonaisuudessaan sekä suureen osaan liiton luottamusorganisaatiota. Kaikki liiton hallituksen, järjestövaliokunnan sekä edunvalvontavaliokunnan jäsenet sekä suuri osa myös muista järjestöaktiiveista on sähköpostin piirissä. Kokemuksia liiton nykyisestä taulurakenteesta on kerätty ja "taulutyöryhmä" on tehnyt ehdotuksen taulurakenteen muutoksiksi. Muutosten tavoitteena on selkiyttää rakennetta ja helpottaa FiMnetin piirissä olevien pääsyä liiton sähköpostitauluille.

Onko aika määritellä kolesterolin tavoitetasot uudestaan?

Suomessa hyperkolesterolemian raja-arvoksi on määritelty, lähinnä amerikkalaisiin tutkimuksiin nojautuen, kansainvälisesti katsoen kovin matala arvo, 5 mmol/1 (1). Suosituksen mukaan raja-arvo koskee iästä ja sukupuolesta riippumatta koko suomalaista aikuisväestöä. 76 % naisista ja miehistä 82 % ylittää arvon. Raja-arvon saavuttamiseksi suositetaan koko väestöön kohdistuvia kolesterolimittauksia sekä arvon ylittäville ravintomuutoksia ja lääkintää. Kolesterolilääkkeiden myynti on lähes kolmikymmenkertaistunut suosituksen antamista edeltäneestä vuodesta 1987 ja kuusinkertaistunut vuodesta 1988.

Vika korvien välissä

Tässä muutama esimerkki niistä ''diagnooseista'' joita minulle on tarjottu, vaikka lopulta vika on kuitenkin aina löytynyt.

Maallikon ajatuksia silmälasien määrittämisestä

Kokemuksieni mukaan sopivien silmälasien määrittäminen on hankalaa ja hidasta varsinkin silloin, kun silmässä on tai epäillään olevan hajataittoisuutta. Hajataittoisuuden suunnan ja suuruuden toteaminen edellyttää aikaa vievää kokeilua, kun se tehdään erilaisia sylinterilinssejä lisäämällä. Menetelmän tarkkuutta vähentänee myös se, että kokeilun aikana silmä ehtii mukautumalla hakea katselukohteesta yksityiskohtia, joiden perusteella esim. E-kirjaimen suunta voidaan arvata. Normaalissa katselussahan ei yleensä ole aikaa tällaiseen tutkiskeluun.

Kankkulan kaivoko kymmenystemme kohtalo?

Rivijäsenenä olen seurannut mielenkiinnolla, miten Helsingin herrat ovat pystyttäneet lääkäriliitolle komean toimitalon. Vaikken Suomen lääkäriliittoa olekaan ensisijaisesti mieltänyt rakennusliikkeeksi, kyseinen hanke on ilmeisesti ollut hyvin toteutettu, taloudellisesti edullinen ja liiton toiminnankin kannalta perusteltavissa.

Sympatomimeetit ja astma - suosituksen antamisella painavat perusteet

Ylilääkäri Matti Heino pitää sosiaali- ja terveyshallituksen keuhkosairauksien asiantuntijoiden antamaa suositusta sympatomimeettien käytöstä astman yhteydessä puutteellisina (SLL 11/92). Asiantuntijat vastaavat kritiikkiin.

Sosiaali- Ja Terveyshallituksen Keuhkosairauksien Asiantuntijat

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ohitusleikkauksessa 1983-1986 hoidettujen potilaiden työkyky

Sepelvaltimo-ohitusleikkausten kansantaloudellinen hyöty määräytyy pääosin sen mukaan, kuinka suuri osa potilaista palaa työhön leikkauksen jälkeen. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1983-86 ohitusleikkauksessa hoidetuista 359 potilaasta työhön palasi 24 %, mikä on selvästi vähemmän kuin useimmissa aiemmissa tutkimuksissa. Syynä eroon olivat KYS:n potilaiden sepelvaltimotaudin vaikea-asteisuus, fyysisesti raskas työ, pitkä sairausloman kesto ennen leikkausta ja etenkin se, että pysyvä eläkepäätös oli annettu ennen leikkausta. Kuitenkin niistä, jotka eivät olleet pysyvästi eläkkeellä leikkausajankohtana, palasi työhön 59 %, mikä vastaa kansainvälistä keskitasoa. Työhönpaluuseen vaikuttivat sepelvaltimotaudin vaikeusaste sekä leikkaustulos, mutta myös potilaan ikä, sosioekonominen asema ja sairausloman kesto ennen leikkausta. Jotta potilaista useampi palaisi työhön sepelvaltimo-ohitusleikkauksen jälkeen, pitäisi jonotusaika angiografiaan ja leikkaukseen saada lyhenemään nykyisestä.

Johanna Kuusisto Viljo Rissanen Markku Laakso Heikki Huttunen Kaija Huttunen Kalevi Pyörälä

Nieltyjen vieraiden esineiden aiheuttamat ohutsuolen ja umpilisäkkeen puhkeamat

Useimmat nielemämme vieraat esineet kulkeutuvat tietämättämme ja vahinkoa tuottamatta läpi suoliston ja poistuvat ulosteen mukana. Toisaalta osa selvittämättömistä vatsakalvontulehduksista saattaa johtua esimerkiksi terävän kalanruodon aiheuttamasta ja itsestään sulkeutuneesta suolen puhkeamasta. Satakunnan keskussairaalassa Porissa tehtiin retrospektiivinen tutkimus yhteensä kymmenestä vuosina 1980-91 leikatusta potilaasta, joiden vatsakalvontulehduksen syyksi oli havaittu terävän vieraan esineen aiheuttama ohutsuolen tai umpilisäkkeen puhkeama. Seitsemän potilaan leikkaus oli aloitettu vaihtoviillosta umpilisäkkeen tulehdusta epäillen. Piikit tuntuivat pysähtyvän helposti varsinkin Meckelin divertikkeliin. Kaikki potilaat toipuivat leikkauksesta hyvin. Kun leikataan potilasta, jolla on vatsakalvontulehdus, ja havaitaan, ettei umpilisäke ole tulehtunut, on aina otettava huomioon mahdollisuus, että vieras esine on puhkaissut ohutsuolen.

Into S. Salonen Antti Hakkiluoto