Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden alkoholinkäyttö

Korkeakouluopiskelijat ovat juomistavoiltaan heterogeeninen ryhmä, jossa perinteisesti vallitsevat omat alkoholinkäyttönormit. Helsinkiläiset vuonna 1989 opintonsa aloittaneet naispuoliset korkeakouluopiskelijat ilmoittivat käyttävänsä alkoholia (puhtaana alkoholina) viikossa keskimäärin 53 g ja miesopiskelijat keskimäärin 126 g. Absolutisteja oli 6,5 % naisopiskelijoista ja 4,6 % miesopiskelijoista. Alkoholin suurkuluttajiksi luokiteltiin 4,7 % naisopiskelijoista ja 11,2 % miesopiskelijoista. Parin ensimmäisen opiskeluvuoden aikana alkoholin kulutus ja käyttötavat muuttuivat keskimäärin vain vähän eivätkä muutokset ole tilastollisesti merkitseviä. Toisaalta absolutismi tai alkoholin suurkulutus ei ollut kovin pysyvää.

Mikael Nyström

Hallituksen päätöksiä

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 4.2.1993 käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Styrelsebeslut

Läkarförbundets styrelse behandlade vid sitt sammanträde den 4 februari bl.a. följande ärenden:

Ohjeita lomautuksen varalta

Kunnissa ja kuntainliitoissa käydään parhaillaan vaikeita neuvotteluja henkilöstömenojen leikkauksista. Jos säästöjen toteuttamisesta ei päästä yksimielisyyteen, on työnantajilla mahdollisuus viimeisenä keinona lomautussopimuksen ja -lain nojalla lomauttaa henkilöstönsä.

Uudet jäsenvakuutukset Lääkärin Superkotivakuutus ja sairausvakuutukset

Lääkäriliitto ja Pohjola-yhtiöt ovat sopineet merkittävästä täydennyksestä jäsenten käytettävissä olevaan vakuutusvalikoimaan. Maaliskuun aikana liiton jäsenet saavat tarjouksen Lääkärin Superkotivakuutuksesta ja siihen liitettävissä olevista sairausvakuutuksista.

Työperäisten TULES-vaivojen vaikea kenttä

Nordiska Institutet för Avancerad Vidareutbildning inom Arbetsmiljön (NIVA) järjesti viime lokakuussa Islannissa kolmipäiväisen seminaarin, jonka aiheena oli työperäinen TULES-kenttä aina lihasfysiologiasta kuntoutukseen ja vakutuslääketieteeseen saakka. Hoitolinjoja sen sijaan käsiteltiin varsin vähän.

20.2.1993 Avohoidon laatu ja talouslama

Kelan suorittamia sairausvakuutuksen lääkekorvauksia alennettiin vuoden 1992 alusta alkaen tavoitteena säästöjen aikaansaaminen. Lääkekulujen verovähennysoikeus poistettiin myös saman vuoden verotuksesta. Edellisessä Lääkäri-lehden numerossa on selvitetty, miten nämä muutokset ovat vaikuttaneet lääkkeitten käyttöön. Selvityksen mukaan sekä avohoidon lääkkeitten tukkumyynti että sairausvakuutuksen lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna edellisvuoteen verrattuna, mutta kasvun vauhti väheni olennaisesti. Tässä suhteessa säästöpäätökset näyttävät toteutuneen ennakoidusti.

20.2.1993 Sparåtgärder och kvalitet i öppenvården

I fjol sänktes sjukförsäkringens läkemedelsersättningar i sparsyfte från början av året. Samtidigt slopades också avdragsrätten för läkemedel i beskattningen. Finlands Läkartidning publicerade i föregående nummer en utredning om hur dessa förändringar har påverkat bruket av läkemedel. Enligt utredningen ökade både partiförsäljningen av öppenvårdsmediciner och sjukförsäkringens läkemedelsersättningar i fjol jämfört med föregående år, men ökningstakten minskade betydligt. I detta avseende tycks sparbesluten ha gett resultat.

20.2.1993 Patologian näytetutkimusten laadunvarmennuksen tarve kasvaa nopeasti

Patologian näytteiden tutkimus on Suomessa ajautumassa laadullisiin ongelmiin. Talouspäälliköt ratkaisevat hinnan perusteella, missä näytteet tutkitaan. Kliinikko joutuu tyytymään sattumanvaraisella tavalla valittuun konsultaatiotasoon, vaikka sytologisista ja histologisista näytteistä annetuilla lausunnoilla on usein ratkaiseva merkitys hoitopäätökselle.

Kaularangan degeneratiivisten sairauksien leikkaushoidot

Kaularangan prolapsi ja spondyloosi hoidetaan leikkauksella silloin, kun sietämättömät oireet eivät lievity konservatiivisella hoidolla, tai kun hermojuuripuristus aiheuttaa sormien puutumista tai lihasheikkoutta. Hoidossa on käytettävissä useita melko yhdenvertaisia menetelmiä. Kuopion yliopistollisen sairaalan neurokirurgian klinikassa välilevy tavallisesti poistetaan etuteitse tehtävällä mikrokirurgisella leikkauksella ja yleensä nikamaväli luudutetaan. Vuosina 1980-1991 klinikassa tehtiin kaikkiaan 860 kaularangan leikkausta, joista valtaosa näiden rappeumasairauksien vuoksi. Tulokset ovat olleet hyviä, ja komplikaatioita on ollut hyvin vähän.

Juha Hernesniemi Sakari Savolainen Jaakko Rinne