Hyvästit - ja kiitoksia!

Yksi projekti alkaa tätä kirjoittaessani olla kohdaltani ohi. Tullessani vuoden 2000 alussa Lääkäriliiton hallitukseen ja ottaessani vastuulleni järjestövaliokunnan puheenjohtajuuden lääkärilakko näytti hyvin todennäköiseltä. Tuolloin järjestöorganisaatio oli viritetty valmiiksi ja suunnitelmat, jotka pohjautuivat vuoden 1998 lakkovaroitukseen, oli tehty hyvissä ajoin edellisen vuoden puolella. Astuin tuolloin, vajaa pari vuotta sitten, valmiiseen pöytään - oli helppokin tulla, vaikka en oikein tiennyt, mistä tulisi olemaan kysymys.

Heikki Pärnänen

Suomen Kuvalehti vertaili eri maiden palkkoja Tanskalaisen lääkärin palkka 57 prosenttia suurempi kuin suomalaisen

Suomen Kuvalehti on kerännyt kahdeksan ammatin palkkatiedot seitsemästä Euroopan maasta: Isosta-Britanniasta, Italiasta, Norjasta, Ruotsista, Saksasta, Suomesta ja Tanskasta. Suomalainen lääkäri häviää selvästi palkkakisassa, sillä hänellä on vertailumaiden toiseksi huonoin palkka. Tanskalainen kollega ansaitsee vertailun perusteella 57 prosenttia enemmän kuin suomalainen lääkäri.

Mika Vehkasaari

Ranskalainen mysteeri

Niin kuin hyvin tiedetään, on lääkäri kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaukaa viisas. Erinomaisen työtaistelunkin lääkärikunta kävi. Sehän heilutteli koko Suomen tupo-rakenteita ja poliitikkojen kesärauhaa, ja sen sitä paitsi voittivat molemmat osapuolet. Mutta mihin päästiin pääasiassa eli julkisen terveydenhuollon tilassa? Ehkäpä tässä sallitaan lääkärisubjektiivinen kannanotto kaikkien muitten alojen tietäjien, akateemisten johtajien ja asiantuntijoitten jälkeen.

Outi Aikio

Mihin mennään?

Vuosituhat alkoi talouden kannalta vireänä, noususuhdanne oli hyvässä vauhdissa ja suurin piirtein kaikki talousbarometrit myöskin ennustivat talouskasvun jatkuvan yhtä ruusuisena kuin aikaisemminkin. Tänä keväänä lääkärilakon alkaessa alettiin kuitenkin nähdä jo merkkejä talouden hiipumisesta, joskaan ei vielä puhuttu mistään taantuman tulemisesta. Useimmat ekonomistit povasivat tälle vuodelle jopa neljän prosentin talouskasvua. Ennusteita on sittemmin laskettu reilusti alaspäin ja varsinkin tiistain 11.9.2001 tapahtumat vaikuttavat myöskin meihin ehkä vieläkin ennalta arvaamattomammalla tavalla kuin luullaan. Joka tapauksessa talouskasvu hiipuu loppuvuonna ehkä jonkin verran negatiiviseksikin, emmekä voi olla mitenkään varmoja ensi vuoden talouskehityksestäkään. Kollega Hyppölä käsitteli tällä samalla palstalla koulutusasioita ja olen aivan samaa mieltä päätösten lyhytnäköisyydestä ja siitä, onko mitään järkeä peruskouluttaa joka 100. ikäluokastaan lääkäriksi.

Timo Kosonen

Palkkauskulttuurin vallankumous!

Lääkärilakolla näyttää olleen hyvin suuri vaikutus lääkäreiden omien työehtojen sopimista koskeviin asenteisiin. Ennen lakkoa valtaosa oli sitä mieltä, ettei paikallisesti pystytä sopimaan mistään. Vastuulliset ylilääkärit pakotettiin alimitoitetun budjettiraamin taakse, eivätkä he suostuneet sopimaan palkantarkistuksista. Viroissa olevat lääkärit uskoivat, ja niinpä liukumia ei syntynyt. Lakko on osoittanut lääkärikunnalle, ettei TUPO-Suomessa voi lakollakaan saada kerralla merkittävää tasokorotusta kaikille. Kun lisäksi sopimuksen rakenne tekee paikallisen sopimisen välttämättömäksi, on huomattu oman aktiivisuuden ratkaiseva merkitys. Tämä on suuri, myönteinen kulttuurimuutos.

Risto Lantto

Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta!

Huutokauppa lääkärikoulutuksen aloituspaikoista on päättynyt. Korkeimman tarjouksen teki Kuopio yliopisto, jossa nyt mietitään, mihin kaikki uudet opiskelijat mahtuvat ja mistä heille saadaan riittävästi päteviä opettajia. Koko maassa lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottomääriä lisättiin rajusti ja niinpä tänä syksynä opinnot aloitti 550 medisiinaria. Tämä on 70 enemmän kuin viime syksynä ja noin 200 enemmän kuin vielä viime vuosikymmenen puolivälissä. Päätös lääkärikoulutuksen huomattavasta lisäämisestä tehtiin juhannuksen alla, lääkärilakon edelleen kestäessä. Väkisin tulee mieleen, että haluttiin hieman näpäyttää lakkoilevia lääkäreitä. Onhan työnantajan vanha toivomus, että työntekijöitä on tarjolla ylimäärin, jolloin ei tarvitse kantaa huolta palkkauksesta ja työoloista.

Harri Hyppölä

Kampanjan kohteena myös Suomi Iso-Britannia haluaa rekrytoida ulkomailta 7 500 lääkäriä

Iso-Britannian terveydenhuoltojärjestelmä NHS (National Health Service) on aloittanut syyskuun alussa kuukauden ajan kestävän kampanjan, jonka tarkoituksena on rekrytoida maahan ulkomailta yhteensä 7 500 lääkäriä. Kyse on niin yleislääkäreistä kuin erikoislääkäreistäkin. Kampanjan kohteena on mm. seitsemän Euroopan maata, joiden joukossa on myös Suomi.

Mika Vehkasaari

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030