Lääkäriliiton osastolta Lääketiedetapahtumassa Henkilökohtaista jäsenneuvontaa

Lääkäriliiton asiantuntijat tar- joavat henkilökohtaista neuvontaa jäsenille liiton osastolla Bb 26 päivittäin klo 11-13. Tule kysymään edunvalvonnasta, jäseneduista, työllisyydestä ja muista liiton toimintaan kuuluvista asioista! Osastolta on myös saatavissa liiton esitteitä, oppaita ja muita julkaisuja koko näyttelyn ajan.

Sotilaslääketieteen kuulustelu

Pääesikunnan terveydenhuolto- osasto järjestää asiasta kiinnostuneille lääkäreille mahdollisuuden osallistua sotilaslääketieteen kirjalliseen kuulusteluun. Kuulusteluun liittyvä aineisto sisältää kenttälääkinnän ja sotilasterveydenhuollon lisäksi runsaasti myös sellaista tietoa, josta on välitöntä hyötyä myös lääkärin tavallisessa työssä. Esimerkkeinä tällaisista aiheista mainittakoon ensihoito ja lääkärin tehtävät onnettomuustilanteissa, lääkinnällinen pelastustoimi, fyysi-siin rasitustilanteisiin sovellettu yleislääketiede, työyhteisön mielenterveyskysymykset, terveyskasvatus, terveysneuvonta, ensiavun opetus ja kutsuntaikäisten terveystarkastukset. Kuulustelu on avoin kaikille suomalaisille lääkäreille. Kuulustelun hyväksytysti suorittaneet saavat tästä todistuksen.

Hallituksen päätöksiä 2.11.95: Päivystyskiistassa pyritään ratkaisuun joulukuun alussa

Lääkäriliiton hallitus keskusteli kokouksessaan 2.11. lääkärien uusia päivystyskorvauksia koskevasta neuvottelutilanteesta. Lääkärikartellin jäätyä päivystyskiistan takia syyskuun lopulla syntyneen tuloratkaisun ulkopuolelle on neuvottelut käynnistetty uudelleen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa. Ensi vaiheessa selvitetään nyt uuden päivystyskorvausjärjestelmän aiheuttamia kustannuksia, joita koskeva kysely on lähetetty sairaanhoitopiireille. Tietoja kerätään nopealla aikataululla ja kyselyn tulosten on määrä selvitä marraskuun aikana.

Styrelsebeslut den 2 november 1995: Jourtvisten borde lösas före fullmäktigemötet i december

Läkarförbundets styrelse sammanträdde den 2 november och diskuterade förhandlingsläget i jourfrågan. På grund av jourtvisten anslöt sig Läkarkartellen inte till inkomstavtalet i september. Förbundet har dock återupptagit förhandingarna med Kommunala arbetsmarknadsverket. I första hand skall de faktiska kostnadseffekterna av det nya jourersättningssystemet utredas genom en enkät till sjukvårdsdistrikten. Uppgifterna insamlas som bäst och resultaten borde vara klara redan i november.

Ohjeet oppiarvojen ja virkanimien käytöstä Vahvistettu Lääkäriliiton hallituksessa 2.11.95

Yleisperiaatteet oppiarvojen, oikeuksien tai pätevyyksien sekä virka-asemaan liittyvien nimityksien käyttämisestä ilmoittelutoiminnassa on esitetty lääkäreitä ja lääkärinpalveluja koskevissa ilmoitteluohjeissa. Niiden mukaan lääkäri voi ilmoittelussaan käyttää vain sellaisia hänelle kuuluvia, yleisesti hyväksyttyjä oppiarvoja, oikeuksia tai pätevyyksiä ja virka-asemaan liittyviä nimityksiä, jotka liittyvät siihen toimintaan, jota ilmoittelu koskee. Sellaisten nimikkeiden käyttäminen, jotka eivät liity ilmoittelun tarkoittamaan ammatin harjoittamiseen, ei ole sallittua.

Erikoislääkärikuulustelut 1996

Kuulustelu järjestetään samanaikaisesti jokaisella kuulustelupaikkakunnalla

Sairaalahygienian erityispätevyys

Sairaalainfektio on suurin uhka potilaiden turvallisuudelle sairaaloissa. Suomessa vuosittain vähintään 50 000 potilasta saa sairaalainfektion ja infektioon kuolee 500 sellaista potilasta, jotka ilman infektiota olisivat selviytyneet kotiin. Potilasvahinkolain perusteella korvattavista vahingoista noin 40 % on sairaalainfektioita. Suomen Lääkäriliitto perusti syyskuussa 1994 sairaalahygienian erityispätevyyden ja sille on myös hyväksytty koulutusohjelma. Esityksen erityispätevyydestä tekivät Suomen Sairaalahygieniayhdistys ry ja Suomen Mikrobiologit -alaosasto, ja asiasta kuultiin myös Suomen Sisätautilääkärien yhdistystä ja Suomen Lastenlääkäriyhdistystä.

Jukka Lumio

Sairaalahygienian erityispätevyyden koulutusvaatimukset

Jatkokoulutus 1,5 vuotta yhdistellen seuraavista osista Enintään Vähintään 1) Toimimista kliinisenä mikrobiologina tai 9 kk 3 kk infektiolääkärinä yliopistollisessa sairaalassa Suomessa tai ulkomailla osallistuen sairaalainfektioiden torjuntatyöhön (vähintään 3 kuukautta tästä ajasta on suoritettava yliopistollisessa sairaalassa Suomessa) 2) Palvelua infektioepidemiologisessa 6 kk 3 kk yksikössä Suomessa tai ulkomailla 3) Palvelua sairaalainfektioihin erikois- 3 kk 0 kk tuneessa mikrobiologisessa laboratoriossa 4) Kurssimuotoista koulutusta sairaala- 15 kk 3 kk hygieniassa tai sairaalainfektioepidemiolo- giassa Suomessa tai ulkomailla ja/tai osallistumista kansainvälisiin tai Suomessa valtakunnallisiin sairaalainfektioihin tai niiden torjuntaan keskittyviin koulutustilaisuuksiin 5) Toimimista päätoimisena sairaalahygieenik- 12 kk 0 kk kona tai sairaalainfektioepidemiologina yliopistollisessa sairaalassa 6) Merkittävä tieteellinen toiminta 3 kk 0 kk sairaalainfektioepidemiologian tai sairaalainfektioiden torjunnan alueella 7) Toimimista sairaalainfektioiden torjuntaan 3 kk 0 kk keskittyneen yhdistyksen hallituksessa vähintään 2 vuotta

World Medical Association declaration of Lisbon on the rights of the patient Adopted by the 34th World Medical Assembly Lisbon, Portugal, September/October 1981 and amended by the 47th General Assembly Bali, Indonesia, September 1995

The relationship between physicians, their patients and broader society has undergone significant changes in recent times. While a physician should always act according to his/her conscience, and always in the best interests of the patient, equal effort must be made to guarantee patient autonomy and justice. The following Declaration represents some of the principal rights of the patient which the medical profession endorses and promotes. Physicians and other persons or bodies involved in the provision of health care have a joint responsibility to recognize and uphold these rights. When-ever legislation, government action or any other administration or institution denies patients these rights, physicians should pursue appropriate means to assure or to restore them.

Lääkäriliiton ryhmäpotilasvakuutukseen kohdistettavat vahingot

Suomen Lääkäriliitto on ottanut jäseniään varten ryhmäpotilasvakuutuksen. Liiton jäsenen toimiessa yksityisenä itsenäisenä ammatinharjoittajana hänen ei tarvitse ottaa erillistä potilasvakuutusta. Liiton ryhmävakuutus koskee vain itsenäisiä ammatinharjoittajia.

Martti Mikkonen, Santero Kujala

Radiologikoulutus eurokuntoon

Radiologien erikoiskoulutus on Suomessa hyvin järjestetty: on neljän vuoden monipuolinen radiologian käytännön oppijakso ja hyvät oppikirjat, käydään kansallisissa ja kansainvälisissä jatkokoulutustilaisuuksissa ja koulutuksen päätteeksi on kansallinen erikoistumiskuulustelu. Mutta onko koulutus meillä silti kunnossa, onko se eurokunnossa - ja mitä on eurokunto? Euroopan radiologiyhdistyksen suositukset pyrkivät määrittelemään eurokunnon tason ja tavoitteet.

Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam, Martti Kormano

Päivystyskiista on iso kysymys

Lääkärit eivät jääneet syyskuussa syntyneen laajan tuloratkaisun ulkopuolelle sen takia, että liitto olisi vaatinut enemmän kuin muut. Lääkäriliitto olisi ollut valmis hyväksymään kuntatyönantajan tarjouksen, mutta päivystyskorvauksia koskeva kiista esti liiton sitoutumisen sopimukseen ja sen edellyttämään työrauhaan. Päivystyskorvausten uudistaminen on ollut pitkään Lääkäriliiton keskeinen tavoite, josta saatiin viime tammikuussa jo aikaan sopimus, mutta jonka Kunnallinen työmarkkinalaitos kuitenkin kesällä antamillaan tulkintaohjeilla pilasi.

Miksi vakuutuslääketiedettä tarvitaan?

Vakuutuslääketieteen erityispätevyyteen tähtäävä koulutusohjelma hyväksyttiin 17.3.94. Suomen vakuutuslääkärien yhdistyksen koulutusvaliokunta on antanut lausunnon ensimmäisten erityispätevyyttä hakeneiden pätevyydestä. Hakijoiden joukko on varsin kokenutta ja ammattitaitoista kollegakuntaa, joilla kliinisen kokemuksen lisäksi on huomattava perehtyneisyys vakuutuslääketieteen eri osa-alueisiin. Lääkäriliitto on myöntänyt ensimmäiset vakuutuslääketieteen erityispätevyydet noin 70 vakuutuslääkärille.

Matti Klockars, Jukka Kivekäs, Kari Kaukinen, Ilkka Torstila, Hannu Härkönen

Businesskoulutuksesta pikantti lisä esimieslääkärin kokonaiskoulutukseen

Erikoislääkärin hallinnon pätevyyden suorittaminen on saavuttanut vankan aseman hallinnosta kiinnostuneiden lääkärien jatkokoulutusmuotona. Koulutusohjelma antaa perusvalmiudet hallinnosta ja johtamisesta. Sen jälkeen on mahdollista ylläpitää osaamista erilaisilla koulutuspäivillä ja johtajakoulutusohjelmilla. Lähinnä teollisuuden palveluksessa oleville ekonomeille ja diplomi-insinööreille tarjotaan johtajakoulutuksena yliopistojen järjestämiä Master of Business Administration -koulutusohjelmia (MBA). Nämä ohjelmat antavat myös lääkärille mahdollisuuden jatkaa tietojen ja näkemysten hankkimista johtamisesta ja hallinnosta.

Timo Keistinen

Lääkäriliiton seminaari toimittajille: Kehitysvammaista kannattaa kuntouttaa

Kehitysvammaisten hoito oli aiheena Lääkäriliiton tämänsyksyisessä toimittajaseminaarissa, joka pidettiin 3.10. Rinnekodissa. Espoossa sijaitseva Rinnekoti-säätiön omistama ja ylläpitämä kuntoutuskeskus tarjoaa vaikeavammaisille henkilöille laitos- ja asumispalveluja samoin kuin perhe- ja päivähoitoa. Ostajina toimivat Uudenmaan läänin kunnat sekä Helsingin ja Uudenmaan erityishuoltopiirit.

Valtion lääkäreille sopimus Assistenttien palkka nousee

Syyskuun lopulla syntynyt kaksivuotinen laaja tulopoliittinen sopimus koskee valtion palveluksessa olevia lääkäreitä. Tuloratkaisun ulkopuolelle jäivät vain kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevat lääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit lääkärien päivystyskorvauksia koskevan kiistan takia.

Eurooppalaiset erikoislääkäritentit

Suomen liittyminen Euroopan talousalueeseen ja sittemmin Euroopan Unioniin on aiheuttanut eräitä muutoksia suomalaisten lääkärien ammatinharjoittamisoikeuksien saamiseen Euroopan alueella. Lääkärikoulutusta säätelevien direktiivien perusteella erikoislääkärin oikeudet toisessa EU/ETA-maassa saa hyväksytetyksi ilman tietoa olemassa olevasta työpaikasta. Erikoislääkärin oikeuksien saamista varten ei myöskään nykyisin enää edellytetä kyseisen maan kielen osaamista. Tutkintojen tunnustaminen perustuu alun perin vuonna 1975 annettuun direktiiviin ja myöhempään vuonna 1993 annettuun kokoomadirektiiviin (93/16), johon on koottu yhteen kaikki lääkärien koulutukseen liittyvät aikaisemmat määräykset. Edellytyksenä on, että erikoisala on olemassa kyseisessä maassa.

Hannu Halila

Lääkäriliitolta ja Tehyltä yhteinen terveyspoliittinen kannanotto: Terveydenhuollon tavoitteellisuutta, rahoitusta ja laatua parannettava

Lääkäriliitto ja Tehy vaativat Suomeen tavoitteellisempaa, tasa-arvoisempaa ja laadukkaampaa terveydenhuoltoa. Järjestöt ehdottavat yhteisessä terveyspoliittisessa kannanotossaan, että eduskunta määrittelisi terveyspolitiikan keskeiset tavoitteet toimikaudekseen ja tarkastelisi niiden toteutumista kautensa lopussa. Terveyspolitiikan tehostaminen edellyttää järjestöjen mukaan myös terveydenhuollon rahoituksen ja hoidon laadun turvaamista.

Lääkäriliiton valtuuskunta: Päivystyskiista esti tuloratkaisuun sitoutumisen

Lääkäriliiton 28.9.95 kokoontunut valtuuskunta hyväksyi tekeillä olevan tulopoliittisen ratkaisun, mutta asetti päivystyskorvauksia koskevan kiistan ratkaisemisen ehdoksi työrauhaan sitoutumiselle.

Mistä päivystyskiistassa on kysymys

Lääkärien päivystyskorvausten uudistamisesta sovittiin 30.1.95 allekirjoitetussa lääkärisopimuksessa. Uudet päivystyskorvaukset oli määrä ottaa käyttöön sairaaloissa ja terveyskeskuksissa toukokuun alusta, viimeistään kuitenkin 1.9.95 lukien.