Suoritepalkkaus VES-tavoitteeksi Kysely alaosastoille lähtenyt

Lääkäriliiton tavoitteena seuraavalla neuvottelukierroksella on palkkarakenneuudistus eli lääkärien perustyöajan ansiotason nostaminen suoritepalkkauksen sekä pätevyyteen ja erityisvelvoitteisiin liittyvien lisien avulla. Liitto on lähettänyt valtakunnallisille alaosastoilleen kyselyn suoritepalkkausjärjestelmästä, sillä kaikkien erikoisalojen näkemykset pyritään ottamaan uudistuksen valmistelussa huomioon. Tavoitteena on kehittää järjestelmä, joka antaa eri alojen lääkäreille tasapuoliset mahdollisuudet parantaa ansiotasoaan työmääränsä mukaan.

Suoritepalkkaus ei ole mikään uusi asia lääkärien tulonmuodostuksessa, vaan sitä on perinteisesti noudatettu esimerkiksi erikoismaksuluokkajärjestelmässä. Lääkäriliitto on yhdessä kuntatyönantajan kanssa pyrkinyt kehittämään EML-järjestelmää siten, että se kohtelisi tasapuolisesti eri erikoisaloja ja sopisi myös polikliiniseen toimintaan, mutta nämä kehitysssuunnitelmat eivät ole viime aikoina edenneet.

Terveyskeskuslääkäreiden virkaehtosopimukseen sisältyy toimenpidepalkkiojärjestelmä, jota laajennettiin ja joka otettiin käyttöön myös perustyöajalla 1980-luvun lopussa. Samalla sitä kehitettiin suoritepalkkausjärjestelmän suuntaan liittämällä siihen runsaasti muitakin kuin varsinaisia käden taitoihin liittyviä suoritteita. Järjestelmään ollaan yleisesti varsin tyytyväisiä.

Puhtaasti suoritteisiin perustuva on myös yksityislääkärien palkkiotaksa, joka pohjautui aiemmin liiton antamaan yksityiskohtaiseen suositukseen. Kilpailuviranomaiset ovat vuodesta 1993 lähtien kieltäneet suositusten antamisen, mutta järjestelmän rakenne on säilynyt ennallaan, sillä Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutustaksa perustuu siihen.

Sairaalalääkärien lisätyöjärjestelmä

Sairaalalääkäreille kehitettiin 90-luvun alussa lääkärintyön painoarvoluokitukseen pohjautuva lisätyökorvausjärjestelmä, jota sovelletaan perustyöajan ja päivystyksen ulkopuolisena aikana tehtyyn työhön. Toimenpidepalkkioluetteloa luotaessa oli tavoitteena, että sitä voitaisiin käyttää pohjana myös EML-järjestelmää uudistettaessa sekä ottaa se mahdollisesti aikanaan käyttöön myös perustyöajalla.

Lisätyöjärjestelmän avulla pyritään lisäämään erikoissairaanhoidon palvelujen tarjontaa ja tehostamaan sairaaloiden toimintaa. Sen käyttöönotosta päättää paikallinen työnantaja. Lisätyöstä laaditaan etukäteen suunnitelma ja korvaukset maksetaan vain suunnitelman mukaisesta lisätyöstä.

Tutkimuksista, hoidoista ja toimenpiteistä maksettavat korvaukset riippuvat niiden vaativuudesta ja niihin keskimäärin käytetystä ajasta. Korvaus lasketaan kertomalla vaativuustaso (2,3 tai 4) keskimäärin käytetyllä ajalla (t x 100). Anestesialääkäreitä ja laboratorioaloja varten on omat sovellutuksensa.

Lisätyö-VES antaa myös mahdollisuuden paikalliseen harkintaan suoritepalkkion määrittämisessä. Korvauksen suuruuteen voivat vaikuttaa mm. toimenpiteiden laatu ja luonne, mahdollinen urakkatyö sekä lääkärin osallistuminen toimenpiteeseen sen eri vaiheissa.

Mikäli toimenpiteen suorittaa muu kuin erikoislääkäri, maksetaan enintään 80 % korvauksesta. Lisätyö-VES:n mukaan alennus voidaan kuitenkin jättää erityisestä syystä tekemättä. Sopimukseen sisältyvät määräykset myös operatiiviseen toimenpiteeseen osallistuvien avustavien lääkärien palkkioista.

Lisätyö-VES:n käyttö on jäänyt melko vähäiseksi, mutta liiton tietojen mukaan sitä on kuitenkin noudatettu useimmissa sairaaloissa ainakin joltain osin. Toimenpideluettelo kattaa mm. konservatiivisen hoidon, anestesiatoimenpiteet, leikkaukset sekä radiologiset ja laboratoriotoimenpiteet, joiden kaikkien osalta palkkausjärjestelmä on osoittautunut käytännössä toimivaksi. Lama ja säästöpyrkimykset ovat kuitenkin ehkäisseet järjestelmän saamista laajempaan käyttöön sairaaloissa, vaikka kunnalliset työnantajat ovat periaatteessa ilmaisseet valmiutensa kehittää lääkärien palkkausta suoritepohjaiseen suuntaan.

Palkkarakenne-työryhmän raportti

Lääkäriliitossa suoritepalkkausjärjestelmää on valmisteltu useampaan otteeseen. Viimeksi asiaa pohti palkkarakennetyöryhmä, joka vuonna 1995 valmistuneessa raportissaan ehdotti peruspalkkaan, henkilökohtaiseen palkanosaan, suoritepalkkaan ja organisaatiopalkkioon perustuvaa järjestelmän käyttöönottamista. Järjestelmä pyrittiin suunnittelemaan sellaiseksi, että se sopisi kaikille sairaalalääkäreille apulaislääkäreistä ylilääkäreihin.

Työryhmä ehdotti suoritepalkkioiden maksamista poliklinikkakäynneistä mahdollisine toimenpiteineen, osaston hoitojaksoista ja palvelualojen toimenpiteistä. Suoritteiden korvaamista varten työryhmä ideoi monipuolisen pisteytysjärjestelmän, joka toimenpiteiden osalta perustui sairaalalääkärien lisätyövirkaehtosopimukseen. Järjestelmällä pyrittiin luomaan tasapuoliset ansiokehitysmahdollisuudet kirurgisten ja konservatiivisten alojen sekä palvelu- ja laboratorioalojen lääkäreille.

Työryhmä pohdiskeli myös apulaislääkärien ottamista suoritepalkkauksen piiriin kehittelemällä erilaisia malleja siitä, miten suoritepalkkio voitaisiin jakaa apulaislääkärin ja häntä ohjaavan erikoislääkärin kesken. Vaihtoehtoisia ratkaisukeinoja arvioitiin niiden palkkauksellisen oikeudenmukaisuuden, koulutuksellisen hyödyn ja työllisyyskehityksen kannalta.

Palkkausrakennetyöryhmä esitteli ehdotuksensa liiton valtuuskunnalle joulukuussa 1995. Raportissa esitettyjä ideoita pidettiin periaatteessa oikeansuuntaisina, mutta niiden käytännön toteutusta varsin monimutkaisena. Toistaiseksi ei valmistelua työryhmäraportin pohjalta ole jatkettu.

Mikä malli jatkokehittelyn pohjaksi?

Liitto on lähettänyt alaosastoille esittelyt kaikista edellämainituista suoritepalkkausjärjestelmistä ja pyytää vastausta siihen, mikä niistä sopisi parhaiten pohjaksi sairaalalääkärien perustyöaikaisen suoritepalkkauksen kehittämiselle. Kyselyssä tiedustellaan myös, kuinka suuri osa perustyöajan ansioista voisi muodostua suoritepalkkauselementeistä. Liiton tavoitteena ei suinkaan ole muuttaa sairaalalääkärien koko palkkausta suoritteisiin perustuvaksi, vaan tehdä siitä yksi peruspalkkaan liitettävä kannustuselementti.

Alaosastoilta pyydetään konkreettisia ehdotuksia siitä, miten sairaalalääkärien lisätyövirkaehtosopimusta tulisi korjata ja kehittää, jotta se sopisi suoritepalkkauksen pohjaksi myös perustyöajalla. Kysymyksellä haetaan myös uusia elementtejä eri alojen suoritteiksi. Suoritteita voivat olla esimerkiksi poliklinikkakäynnit mahdollisine toimenpiteineen, osaston hoitojaksot ja palvelujen toimenpiteet.

Koulutuksessa olevien lääkärien asema on ongelmallinen, koska he eivät itse voi päättää toimenpiteidensä määrää. Lääkäriliitto kysyy alaosastojen näkemystä siitä, miten apulaislääkärien ansiotason nousu tulisi turvata. Tulisiko koulutuksessa oleville lääkäreille maksaa sama tai erikoislääkäriä alempi korvaus suoritteista vai pitäisikö koulutettavan ja kouluttavan lääkärin jakaa suoritepalkkiot jollain tavoin keskenään? Vai olisiko parasta pyrkiä nostamaan apulaislääkärien palkkausta muilla keinoin kuin suoritepalkkausjärjestelmän avulla?

Liitto toivoo, että kysely herättää eri erikoisalojen piirissä keskustelua ja vakavaa pohdintaa siitä, miten suoritepalkkauksen avulla voidaan kehittää lääkärien palkkausta ja sairaaloiden palvelutuotantoa. Liiton alaosastoille lähettämä aineisto osoittanee osaltaan, että suoritepalkkausta on mahdollista soveltaa kaikille erikoisaloille eikä vain operatiiviseen toimintaan.

Alaosastoja pyydetään vastaamaan kyselyyn 4.4.97 mennessä, jolloin vastauksia voidaan hyödyntää kuluvan kevään aikana virkaehtosopimustavoitteiden valmistelussa edunvalvontavaliokunnassa ja hallituksessa. Tavoitteet on määrä käsitellä valtuuskunnan kevätkokouksessa 16.-17.5.97. Nykyinen sopimuskausi jatkuu 31.1.98 asti, mutta on varauduttava siihen, että tulopoliittisia neuvotteluja ryhdytään mahdollisesti käymään kesällä ensi vuoden valtion budjettivalmistelujen yhteydessä.