Lehti 11: Liitto toi­mii 11/1993 vsk 48 s. 1047

Akavan ehdotukset akateemisen työttömyyden helpottamiseksi

Akavalaisista kaksi kolmannesta työskentelee julkiselle alalla, joten kuntien ja valtion säästötoimet ovat nopeasti huonontaneet korkeakouluista valmistuvien mahdollisuuksia työnsaantiin. Työttömyys uhkaa etenkin naisvaltaisia opetus-, terveys- ja sosiaalialoja. Akavan laatimassa raportissa "Julkisen sektorin muutos ja akavalaisten työllisyys" esitetään toimenpide-ehdotuksia akateemisen työttömyyden korjaamiseksi.

Akavalaisten työttömyys on vielä tällä hetkellä puolet vähäisempää kuin muulla väestöllä keskimäärin. Tilastoista ei kuitenkaan näy viime vuosina yleistynyt opintojen tarkoituksellinen pitkittäminen, piilotyöttömyys, vajaatyöllisyys ja sijoittuminen muihin kuin koulutusta vastaaviin tehtäviin.

Valtaosa korkeakouluopinnoista tähtää julkisen sektorin työtehtäviin ja 80-luvun nopean taloudellisen kasvun aikana kunnat ja valtio tarjosivatkin runsaasti uusia työpaikkoja. Tämä johti kierteeseen, jossa työvoimatarpeen oletettuun kasvuun vedoten perustettiin yhä uusia aloituspaikkoja niin lääketieteellisiin tiedekuntiin kuin muillekin aloille.

Akavan raportissa esitellään liikakoulutuksesta ja yli perustellun tarpeen ylläpidetyistä työpaikoista aiheutuvia kustannuksia. Korkeakouluissa suoritettu tutkinto maksoi vuonna 1991 keskimäärin 500 000-700 000 markkaa, josta julkisen talouden osuus oli noin 400 000-500 000. "Turhassa" virassa oleva akateeminen aiheuttaa 40-vuotisen työuransa aikana yhteiskunnalle keskimäärin lähes 11 miljoonan markan palkkakustannukset sekä lisäksi vaikeasti arvioitavan määrän työhuone-, lai-te-, avustavan henkilökunnan palkkaus- ym. menoja.

Akava arvioi taloudellisen kasvun taittumisen ja muiden yhteiskunnallisten muutostekijöiden johtavan siihen, että julkisen sektorin palveluja joudutaan tuottamaan yhä tehokkaammin ja kilpailukykyisemmin. Nykyisiä julkisia palveluja yksityistetään joko kokonaan tai osittain. Jo tehtyjen säästöpäätösten perusteella kuntien henkilöstö vähenee vuoteen 1996 mennessä 50 000 henkilöllä ja valtion 20 000 henkilöllä. Todellisuudessa taloudellinen tilanne on johtamassa tätäkin huomattavasti suurempiin saneerauksiin.

Julkisen sektorin henkilöstön supistukset kohdentuvat kaikkiin henkilöstöryhmiin. Koska akavalaiset ovat keskimäärin muuta henkilöstöä nuorempaa, ei myöskään eläkkeelle jäämisen seurauksena avaudu merkittävästi uusia työpaikkoja vastavalmistuneille. Tähän asti on työttömistä akavalaisista suurin osa ollut teknisen tai kaupallisen koulutuksen saaneita miehiä, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen leikkaukset siirtävät työttömyyden painopisteen naisvaltaisille aloille.

Koulutusmääriä supistettava

Akava vaatii, että korkeakoulujen ja muun korkea-asteen aloituspaikkojen määrät on tarkistettava julkisen sektorin muutoksia ja muuttuvia työvoimantarpeita vastaaviksi. Oppilaitoskohtaiset ja aluepoliittiset koulutussuunnitelmat on sopeutettava valtakunnallisesti hyväksyttyihin koulutusmäärätavoitteisiin. Koulutustasoa ei saa enää nostaa liikakoulutuksella vaan parantamalla koulutuksen laatua. Kun aloituspaikkojen määriä supistetaan, tulee opetushenkilöstön työpanosta käyttää entistä yksilöllisempään opetukseen sekä jatko- ja täydennyskoulutukseen.

Lue myös

Korkeakoulututkinnon suorittajien työllistymismahdollisuuksia on parannettava lisäämällä heidän valmiuksiaan siirtyä työelämään ammattitaitoisina työntekijöinä. Opintojen sisältö tulee muokata siten, että yhä suurempi osa nykyisten pääpainoisesti julkissektorin ammatteihin valmistavien koulutusalojen opiskelijoista kykenee valmistuttuaan työskentelemään yksityisillä toimialoilla, yrittäjinä ja ammatinharjoittajina.

Akava esittää, että korkeakouluihin tulee luoda ammatillisia jatkokoulutus- ja erikoistumisohjelmia. Työttömyysturvaa koskevia säännöksiä on muutettava siten, että työttömyysajan voi käyttää opiskeluun menettämättä päivärahaansa.

Tilapäisenkin työn tekeminen on tärkeää ammatillisten valmiuksien säilymisen kannalta. Akava esittää työttömyysturvasäännösten tarkistamista siten, että lyhytaikaista työtä kannattaa toimeentulon kannalta ottaa vastaan.

Työhallinnon ja ammattijärjestöjen toteuttamia työllistämisprojekteja tulee pyrkiä edistämään. Erityisen tärkeänä Akava pitää sellaisia työllistämisprojekteja, joiden tavoitteena on julkishallinnon palveluja korvaavan toiminnan käynnistäminen yksityissektorilla.

Lähde: Työministeriön tilastot


Taulukot
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030