Lääketieteen opiskelijoiden ja orientoivan vaiheen lääkärien vaikea saada käytännön palvelua kokoon

Sijaisuuksien väheneminen sekä lääkärien heikentynyt työtilanne yleensäkin hidastavat lääketieteen opiskelijoiden valmistumista ja pääsyä lääkärinammattiin. Kesätyöpaikkoja oli viime kesänä selvästi aikaisempaa vaikeampi saada. Kun kunnat ovat säästösyistä jäädyttäneet lääketieteellisten tiedekuntien amanuenssuureja, opiskelijoiden on tarvitsemaansa käytännön koulutusta varten kilpailtava valmiiden lääkärien kanssa vähistä sijaisuuksista. Vuoden mittainen orientoiva vaihe venyy samasta syystä, joten vastavalmistuneet lisensiaatit saavat nykyään odottaa epämääräisen ajan oikeutta itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja täyttä palkkaa.

Opiskelijoiden kesäsijaisuuksia selvitetty kyselyillä

Lääkäriliitto ja Medisiinariliitto selvittivät viime syksynä kyselyllä sijaiskelpoisten lääketieteen opiskelijoiden kesätyönsaantia. Joka toiselle Lääkäriliiton opiskelijajäsenelle lähetetettiin syyskuussa 1992 lomake, jossa tiedusteltiin, mitä työtä ja moneksiko viikoksi opiskelija oli kesäksi 1992 ensisijaisesti hakenut sekä paljonko he olivat ensisijaisesti hakemaansa tai muuta kesätyötä saaneet.

Kaikkiaan lähetettiin 540 lomaketta, joista 13.10. mennessä palautettiin 325 eli 60,2 %. Vastaajat edustavat noin 30 prosenttia kaikista lääkärinsijaiskelpoisista opiskelijoista. Vastaajista oli naisia 65 %, mikä on suunnilleen sama kuin heidän osuutensa liiton opiskelijajäsenistä. Vastausaktiivisuus oli paras Kuopion ja Tampereen yliopistoissa.

Vastanneilla oli vapaata yliopistosta 4-20 viikkoa, keskimäärin 12,1 viikkoa, ylempien kurssien opiskelijoilla kesävapaa oli keskimäärin vähän pitempi kuin alempikurssilaisilla. Opiskelijoista 16 ei ollut hakenut työtä kesäksi. Heistä kahdeksan oli äitiyslomalla ja viisi ilmoitti syyksi muut perheasiat, muilla oli syynä armeija, opiskelu ja oleskelu ulkomailla.

Työtä haki 309 vastaajaa keskimäärin 10,4 viikoksi (taulukko 1). Heistä 125 haki työtä koko loman ajaksi, muut 184 halusivat pitää keskimäärin 2,5 viikkoa kesälomaa. Työtä saaneet työskentelivät keskimäärin 9,5 viikkoa. Ylempien kurssien opiskelijat sekä hakivat että saivat pitempiä työjaksoja kuin alempikurssilaiset.

Sairaalatyötä ensisijaisesti hakeneista 125 opiskelijasta 51 (41 %) sai sairaalalääkärin työtä vähintään hakemakseen ajaksi, terveyskeskussijaisuutta ensisijaisesti hakeneista 152 opiskelijasta 105 (69 %) työskenteli terveyskeskuksessa vähintään hakemansa ajan. Muut hoitivat ensisijaisesti hakemansa työn lisäksi tai sijaan muita lääkärinsijaisuuksia, amanuenssintyötä ja jotkut hakeutuivat kesätyöhön muihin tehtäviin terveydenhuollossa tai sen ulkopuolella. Sairaala- tai terveyskeskustyötä ensisijaisesti hakeneista yhteensä 277 opiskelijasta 92 sai työtä lyhemmäksi ajaksi kuin oli hakenut. Hakijoista 7 ei saanut mitään työtä.

Lääkärinsijaisuuksia haettiin yhteensä 2 849 viikoksi ja saatiin 2 246 viikoksi (taulukko 2), joten työkokemusta saatiin 603 viikkoa vähemmän kuin pyrittiin saamaan. Pulaa oli sekä sairaala- että terveyskeskustyöstä. Muihin lääkärintehtäviin, esimerkiksi sotilaslääkärin ja assistentin sijaisuuksiin, pyrittiin ensisijaisesti vain 66 viikoksi, mutta näitä tehtäviä hoidettiin 97 viikkoa.

Amanuenssuuria haki ensisijaisesti 43 ja amanuenssina toimi 82 opiskelijaa. Yhteensä vastaajat hoitivat amanuenssuureja 238 viikkoa enemmän kuin tätä tehtävää ensisijaisesti hakivat. Monet vastaajat kertoivatkin ottaneensa amanuenssuurin, kun eivät saaneet lääkärin sijaisuutta tai saivat sijaisuuden vain lyhyeksi aikaa.

Näiden tulosten perusteella lääketieteellisten tiedekuntien opiskelijat pyrkivät viime kesänä sijaisiksi sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkärinvirkoihin kaikkiaan noin 8 000 viikoksi ja hoitivat sijaisuuksia noin 6 200 viikkoa.

Muita terveydenhuoltoalan töitä samoin kuin alan ulkopuolista työtä tehtiin vähän. Kaikkiaan vastaajat hakivat jotain työtä 3 227 viikoksi olivat työssä 2 882 viikkoa eli 345 viikkoa vähemmän kuin pyrkimystä oli.

Neljä kyselyyn vastannutta mainitsi työn saannin olleen helppoa. l6:lle lääkärin sijaisuus järjestyi aikaisemman sijaisuuden perusteella tai opiskelija tunnettiin muuten laitoksessa.

Kymmenissä kommenteissa pidettiin sijaisuuden saantia kesäksi 92 hyvin vaikeana. "Kevään työnhakuruljanssi oli varsinainen kaaos", kuvastaa hyvin opiskelijoiden työnhakutunnelmia. Sijaisuuden hakeminen vaati paljon puhelinsoittoja, suurin mainittu määrä oli 76 puhelua.

Myös monet ylilääkärit ja johtavat lääkärit kertoivat keväällä sijaisuuksien kyselijöitä olevan moninkertaisesti täytettäviin sijaisuuksiin nähden. Eräs opiskelija esitti toivomuksen, että edes sairaalat ja suuret terveyskeskukset siirtyisivät selkeisiin hakuaikoihin ja kirjallisiin hakemuksiin. "Luulisi niin kandeilla kuin ylilääkäreilläkin olevan parempaakin tekemistä kuin puhua päivät pitkät puhelimessa."

Useissa vastauksissa todettiin, etteivät lupaukset sijaisuuksista taanneet työtä. "Monille kävi niin, että luvattiin ja sitoumukset lähetettiin, mutta työ peruttiin." Jotkut opiskelijat olivat sopineet kesätyöstä kirjallisesti jo joulun aikoihin, mutta saivat myöhemmin ilmoituksen, ettei sijaisia oteta.

Luvattuja sijaisuuksia peruttiin vielä toukokuun lopulla. Kaksi naisopiskelijaa katsoi tulleensa syrjityksi työnhakijoina. Joidenkin sijaisuutta hoitaneiden palkkausta pudotettiin sovitusta.

Edellisenä vuonna opiskelijoilta tiedusteltiin kurssi-isäntien kautta kesätyöpaikkojen saantia. Kesällä 1991 vain pieni osa opiskelijoista joutui tekemään muuta kuin ensisijaisesti hakemaansa työtä ja lähes kaikki saivat työtä toivomakseen ajaksi. Vuodessa oli työnsaanti siis huomattavasti vaikeutunut. Monet viime syksyn kyselyyn vastaanneet totesivatkin työnsaannin olleen huomattavasti vaikeampaa kuin edellisenä vuonna."Psykiatriseen sairaalaan otettiin kuusi kandia, hakijoita 60, vuonna 91 ei yhtään hakijaa", todettiin eräässä vastauksessa.

Kesällä 1992 opiskelijoiden työnsaantia vaikeutti lääkärien työllisyyden yleinen heikkeneminen, koska sijaisiksi oli hakeutumassa myös valmiita lääkäreitä. Säästötoimien vuoksi sijaisten ottoa vähennettiin edellisvuotisesta ja "se totisesti tuntui työmäärässä". Monet sairaalat ja tarveyskeskukset sulkivat osastoja tai supistivat muuten toimintaa kesäksi, eivätkä palkanneet lainkaan sijaisia. "Isossa kaupungissa otetaan yli kolmenkymmenen terveyskeskuslääkärin lomasijaisiksi kuusi sijaista. Eipä ihme, että kandit jäävät ilman töitä - toisaalta vakilääkärit ovat työtaakan alla läkähtymäisillään."

Monet opiskelijat arvioivat sijaisuuksien saannin vaikeutuvan edelleen. Joulun ja varsinkin ensi kesän työmahdollisuuksia pidettiin huonoina. "Opiskelutoverien kesken pelkäämme ammattitaitomme kärsivän, kun harjoittelupaikkoja ei saa", kommentti kuvaa medisiinarien muutenkin kuin taloudellisesti huolestuttavaa tilannetta. Työn saanti valmistumisen jälkeen tuntui monien mielestä epävarmalta. Tämänkin kyselyn vastauksissa toivottiin lääkärikoulutukseen otettavien määrän pienentämistä mahdollisimman pian.

Amanuenssinviroista yli kymmenesosa jäissä

Lääkäriliiton työvoimapoliittinen valiokunta kokosi viime marraskuussa tiedot tiedekuntien amanuenssinviroista.

Kaikkiaan tiedekunnilla oli 322 amanuenssuuria, joista jouluna 1992 oli jäädytetty 50, ja vuodeksi 1993 jäädytyspäätös oli tehty 43 amanuenssuurista (taulukko 3). Tampereen tiedekunnan 48 amanuenssuurista on jäissä 19. Kuopion, Oulun ja Turun amanuenssuureista ei ole tehty jäädytyspäätöksiä.

Amanuenssipalvelua on voinut korvata toimimalla lääkärin sijaisena, mutta nykyisessä työllisyystilanteessa opiskelijoiden on vaikea saada sijaisuuksia. Lääketieteen opiskelijat ovat olleet huolissaan siitä, että amanuenssuurien jäädyttäminen tulee vaikeuttamaan valmistumista ja työkokemuksen saantia. Ulkomaiset lääkärit joutuvat suorittamaan Suomen viranomaisten edellyttämän harjaantumisjaksonsa amanuenssipalveluna, varsinkin lukukausien aikana heillä on ollut tähän monissa sairaaloissa hyvät mahdollisuudet. Käytössä olevien amanuenssuurien väheneminen vaikeuttaa myös ulkomaisten lääkärien kouluttautumista.

Orientoiva palvelu kiven takana

Orientoivan vaiheen virkoja on muutettu terveyskeskuksissa määräaikaisiksi koulutusviroiksi ja sairaaloissa apulaislääkärin viroiksi valtakunnallisten suunnitelmien edellyttämällä tavalla. Terveyskeskuksissa oli viime toukokuussa 173 ov-virkaa, joista oli jäädytettynä 42 ja käytössä 131 virkaa. Sairaaloissa oli käytössä olevien ov-virkojen määrä suunnilleen sama kuin terveyskeskuksissa.

Orientoivan vaiheen ohjaajilta tiedekunnista saatujen tietojen mukaan ov-virkoja on viime vuoden lopulla jätetty lisääntyvästi täyttämättä. Vuoden lopussa ov-virkoja oli kaikkiaan alle 300 ja näistä jäädytettynä noin puolet.

Tämän vuoden alussa voimaan tullut valtionosuusuudistus on antanut kunnille käytännössä täyden vapauden päättää viroista, myös ov-viroista. Uusia päätöksiä ov-virkojen lakkauttamisista ja jäädytyksistä on tehty. Vaikeutuva työllisyystilanne ei anna mahdollisuutta suorittaa ov-palvelua muissa lääkärin viroissa. Jonotus ov-virkoihin voi venyä vuosiksi, ja laillistusta varten tarvittavan palvelun suorittaminen on todella vaikeaa.

Lääkäriliiton kannan mukaan laillistaminen tulisi saada perustutkinnon perusteella ilman ov-palvelua. STM:n sosiaali- ja terveyspalveluosasto ja sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES) pyrkivät selvittämään ov-virkatilannetta lähiviikkoina sairaanhoitopiireille ja lääninhallituksille tehtävällä kyselyllä.