STAN-menetelmän lisähyöty synnytyksenaikaisessa sikiövalvonnassa

Vaikuttavuus: Kardiotokografiaan (KTG) verrattuna STAN ei helpota sikiön voinnin seuraamista.

Aikuisten nivustyrän diagnostiikka ja hoito

- Suurin osa nivustyristä voidaan hoitaa erittäin hyvin tuloksin Lichtensteinin tekniikalla, joka on nykyään yleisin avoleikkausmenetelmä.

Timo Heikkinen

Selkäydinstimulaatio vaikean neuropaattisen kivun ja monimuotoisen paikallisen kipuoireyhtymän hoidossa

Vaikuttavuus: Laite lievittää neuropaattista kipua ja CRPS 1 -oireita osalla potilaista 1-2 vuoden seurannassa. Satunnaistettuja tutkimuksia on vähän ja toistaiseksi seuranta-ajat ovat lyhyet.

Paavola M, Haanpää M, Kärkkäinen M, Pälvimäki E-P, Blom M, Malmivaara A.

Vaikea-asteisen kuulovian kuntoutus molemminpuolisen sisäkorvaistutteen avulla

Vaikuttavuus: Näyttö vaikuttavuudesta verrattuna toispuoliseen istutteeseen on puutteellista ja perustuu pieniin, valikoituihin aineistoihin. Pitkäaikaistulokset puuttuvat.

Kokkonen J, Mäki-Torkko E, Roine Rp, Ikonen Ts.

Leikkaustiimin tarkistuslista lisää potilasturvallisuutta

WHO käynnisti vuonna 2007 maailmanlaajuisen Safe Surgery Saves Lives -ohjelman, jonka tavoitteena on leikkauskomplikaatioiden vähentäminen. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä kehitti leikkaustiimin tarkistuslistan, jota testattiin kahdeksassa keskuksessa eri puolilla maailmaa. Tämän HALO-katsauksen tarkoituksena oli arvioida tarkistuslistan käytön vaikuttavuutta leikkauskomplikaatioiden ehkäisyssä.

Satu-Liisa Pauniaho, Martti Lepojärvi, Karolina Peltomaa, Ilkka Saario, Jaana Isojärvi, Antti Malmivaara, Tuija S. Ikonen

Psykiatristen häiriöiden alkulähteillä:
Geenit ja ympäristötekijät vuorovaikutuksessa

- Perhe-, adoptio- ja kaksostutkimukset ovat osoittaneet, että psykiatristen häiriöiden "periytyminen" heijastelee sekä geneettisiä tekijöitä että epäedullisia ympäristötekijöitä.

E. Juulia Paavonen, Tytti Solantaus, Tiina Paunio

Särkylääke ei auta kuukautiskipuihin - epäile endometrioosia

- Endometrioosi on nuorten naisten tavallinen sairaus. Sen toteaminen kuitenkin viivästyy usein vuosia, vaikka siihen liittyvät oireet ja kliiniset löydökset ovat helposti tunnistettavissa.

Marjaleena Setälä, Päivi Härkki, Antti Perheentupa, Anna-Mari Heikkinen, Minna Kauko

CP-vammaisen toimintakyky heikkenee jo nuorena aikuisena

- CP-vamma on varhaislapsuudessa saadun aivovaurion tai aivojen kehityshäiriön aiheuttama elinikäinen vamma, ja sen oirekuva muuntuu yksilön ikääntyessä.

Eerika Rosqvist, Oili Harri-Lehtonen, Tiina Airaksinen, Aarne Ylinen, Mauri Kallinen

Iskias selkäkivun syynä

- Iskiasoireen aiheuttaa yleisimmin lannerangan degeneratiivinen ja rakenteellinen muutos ja siihen liittyvä hermojuuren inflammaatio tai puristus.

Kaija Puustjärvi-Sunabacka, Jaro Karppinen

Muistihäiriöpotilaan neurologisten löydösten diagnostiset vihjeet

- Muistisairauden diagnoosi perustuu esitietoihin, kliiniseen ja neurologiseen tutkimukseen sekä valikoituihin lisätutkimuksiin.

Hilkka Soininen

Lasten rinovirusinfektiot

- Rinovirusinfektioita esiintyy ympäri vuoden, mutta eniten syksyllä ja keväällä. Lukuisat eri rinovirustyypit kiertävät samanaikaisesti.

Ville Peltola

Akuutin rintakipupotilaan kliininen tutkiminen

- Jokaisen akuutin rintakipupotilaan tutkimisen lähtökohta on potilaalta, saattajilta tai omaisilta saatu anamneesi ja välittömän hoidon tarpeen nopea tunnistaminen yksinkertaisten perustutkimusten avulla.

Raimo Kettunen, Taisto Talvensaari

Lasten ja nuorten MS-tauti

- Lasten MS-tauti on hyvin harvinainen, HUS:n alueella diagnosoidaan 1-2 alle 16-vuotiasta vuosittain.

Tuula Lönnqvist

Myasthenia gravis: raskaus, synnytys ja imetys

- Myasthenia gravis on hermo-lihasliitoksen sairaus, joka puhkeaa usein hedelmällisessä iässä oleville naisille. Suomessa on noin 700 myasteniapotilasta.

Irina Elovaara, Ritva Matell

Nuorten dissosiaation arvioiminen

- Dissosiaatio on yleistä nuoruusiässä ja kuuluu jossakin määrin myös normaaliin nuoruusiän kehitykseen. Voimakas dissosiaatio on kuitenkin yhteydessä monenlaiseen psykopatologiaan ja ongelmakäyttäytymiseen.

Tommi Tolmunen, Päivi Maaranen, Soili Lehto, Eila Laukkanen, Jukka Hintikka

Tehohoidon mahdollisuudet influenssa A(H1N1)v -pandemiassa

- Sairaalaan ja tehohoitoon joutuneiden influenssa A(H1N1)v -potilaiden tehohoidon tarve on vaihdellut huomattavasti eri maissa.

Tero Ala-Kokko, Ville Pettilä, Esko Ruokonen, Jyrki Tenhunen, Juha Perttilä, Tero Varpula, Hannu Syrjälä

Vääristyvä kuva silmänpohjan ikärappeumassa - kuinka hoidetaan?

- Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava silmäsairaus ikäihmisillä länsimaissa.

Kai Kaarniranta

Depressio - patogeneesistä hoitoon

- Masennusalttiuden taustalla on geneettisiä tekijöitä, varhaislapsuuden traumoja ja huonoa hoivaa, jotka heikentävät keskushermoston kykyä sietää stressiä.

Heimo Viinamäki, Jukka Hintikka, Soili Lehto, Jorma J. Palvimo, Heli Koivumaa-Honkanen, Leo Niskanen

Mikä aikuisen verenkuvassa voi viitata pahanlaatuiseen veritautiin?

- Yhden tai useamman solulinjan (valkosolut, punasolut, trombosyytit) poikkeavuus edellyttää aina valkosolujen erittelylaskentaa.

Pirjo Koistinen

Laskimotukostaipumus ja potilasohjaus

· Laskimotukoksia ilmaantuu vuodessa noin kahdelle henkilölle tuhannesta. Tukoksille alttiilla henkilöillä esiintyvyys voi olla moninkertainen.

Lotta Joutsi-Korhonen, Elina Armstrong, Anne Mäkipernaa, Heidi Asmundela, Sari Niemistö, Anne Pinomäki, Riitta Lassila