Stressi ja muisti

Työperäinen stressi on yleistä. Samaan aikaan oppimisen perustana olevan muistin merkitys on korostunut työelämässä.

Mikael Sallinen, Marja-Leena Haavisto, Christer Hublin, Riitta Lees, Taina Nybo, Elina Nygrén, Markku Sainio

Unenaikaisen hengityshäiriön tutkiminen

Uniapneassa toistuvat yli 10 sekunnin mittaiset unenaikaiset hengityskatkokset, osittaisessa ylähengitysteiden ahtaumassa hengitysvirtaus ahtautuu toistuvasti, mutta ei katkea kokonaan. Molemmat unenaikaiset hengityshäiriöt huonontavat unen laatua ja aiheuttavat potilaalle monenlaisia oireita.

Ulla Anttalainen

Naisen anemia ja hedelmättömyys

Lieväkin anemia voi olla oire yleissairaudesta tai tilanteesta, jolla on merkitystä hedelmällisyyden kannalta. Perusverenkuva kuuluu hedelmättömyyden perustutkimuksiin.

Varpu Ranta

Lapsen sydämen kaikututkimukset

Lähes kaikki vastasyntyneiden ja lasten sydänviat voidaan selvittää kajoamattomasti sydämen kaikututkimuksella. Huomattava osa vioista pystytään diagnosoimaan jo sikiöaikana.

Anneli Eerola, Eero Jokinen

Nielemisfunktiotutkimus

Nielemisfunktiotutkimus on käyttökelpoinen menetelmä niin dysfagian kuin lievempienkin nielemisongelmien kuvantamisessa.

Esko Peltonen, Jaakko Pulkkinen, Jukka Yrjänä, Erkki Svedström

Vanhusten sappikivitaudin hoito

Sappikivitauti on yleisin akuutin vatsan syy vanhuspotilailla. Vanhustenkin sappikivitaudin kirurgiseen hoitoon tulee suhtautua aktiivisesti.

Juha Grönroos

Vähemmän on enemmän laskimokirurgiassakin - laskimonsisäiset hoidot tulevat

Pintalaskimoiden vajaatoiminnan hoitoon on kehitetty perinteisen laskimoita poistavan kirurgian rinnalle uusia menetelmiä, jotka perustuvat laskimon tuhoamiseen laskimonsisäisesti. Näitä hoitoja on alettu käyttää myös Suomessa.

Aarno Lehtola, Tom Schröder

Suonikohjujen skleroterapian vaikuttavuus ja turvallisuus

Suonikohjujen hoitoon käytettävän skleroterapian vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta tehtiin järjestelmällisiin katsauksiin perustuva selvitys.

Jukka Saarinen, Pekka Kuukasjärvi, Anders Albäck, Antti Malmivaara

Alkoholi ja hedelmättömyys

Alkoholin kulutus kasvaa Suomessa, sukupuolierot ovat kaventumassa ja etenkin nuorten naisten alkoholinkäyttö on nousussa.

Susanna J. Apter

Lasten helikobakteeri-infektion diagnostiset testit ja niiden käyttö

Lasten helikobakteeri-infektio on useimmiten oireeton.

Kaija-Leena Kolho

Perintötekijöiden osuus diabeettisen retinopatian synnyssä: onko sairastumisalttius geenien määräämää?

Verensokeritaso, diabeteksen kesto ja kohonnut verenpaine ovat tärkeimmät diabeettisen retinopatian ilmaantumista ennustavat tekijät.

Johanna Liinamaa, Sakari Kakko

Nuoren päihdehäiriöiden hoito

Diagnosoitavia päihdehäiriöitä on noin 5-10 prosentilla nuoruusikäisistä.

Jaana Lepistö, Bettina von der Pahlen, Mauri Marttunen

Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat Suomessa vuosina 2002-2004

Myrkytyskuolemien määrä on pysynyt suurena Suomessa koko 2000-luvun alun. Ennätysmäärä, yhteensä 1 211 tapausta todettiin vuonna 2004.

Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Jari Nokua, Riitta-Leena Ojansivu

Alatiesynnytys keisarileikkauksen jälkeen

Vuonna 2004 Suomessa syntyneistä lapsista 16,6 % syntyi keisarileikkauksella. Tavallisimpia syitä keisarileikkaukseen on aiemmin tehty keisarileikkaus.

Terhi Saisto

Kehitysvammaisten ravitsemustila haavoittuvainen Laadukkaasti järjestetyllä ravitsemushoidolla voidaan edistää hyvää ravitsemustilaa

Kehitysvammaiset ovat ravitsemuksellinen riskiryhmä monenlaisten ravitsemusongelmien, kuten syömisongelmien, paino-ongelmien, syömishäiriöiden ja ruoansulatuskanavan toimintahäiriöiden, takia.

Satu Aaltonen, Outi Nuutinen, Rauni Laulumaa, Lea Turpeinen

Nimityksiä

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Turun yliopistollisen keskussairaalan ortopedian ja traumatologian klinikan erikoistuvan lääkärin määräaikaiseen virkaan LL Katri Mattila ajalle 1.4.2006-31.7.2008.

Lapsuusiän syövästä parantuneet tarvitsevat pitkäaikaisseurantaa

Nykyisin noin 70 % lapsuusiässä syöpään sairastuneista paranee taudistaan. Lähes puolella heistä on kuitenkin todettavissa syövästä ja sen hoidoista ainakin jokin haitallinen jälkivaikutus terveydentilaan.

Liisa Hovi, Mervi Taskinen, Kirsi Jahnukainen

Lapsuus- ja nuoruusiän syövän hoitojen jälkivaikutukset sukupuoliseen kehitykseen ja hedelmällisyyteen

Suurin osa lapsisyöpäpotilaista selviytyy ilman hedelmällisyyteen kohdistuvia jälkivaikutuksia.

Kirsi Jahnukainen, Outi Hovatta

Lapsuusiän syövän hoitojen vaikutukset sydämen toimintaan ja aineenvaihduntaan

Antrasykliinit, suuret syklofosfamidiannokset sekä sydämen seutuun saatu sädehoito saattavat aiheuttaa sydänhaittoja syövän hoidon aikana tai hoidon loputtua.

Mervi Taskinen, Marjatta Antikainen, Jaana Pihkala

Toinen syöpä lapsena sairastetun syövän jälkeen

Lapsuuden ajan syövästä selvinneiden riski sairastua toiseen syöpään on 3,5-10-kertainen muuhun samanikäiseen väestöön verrattuna 7-30 vuotta primaarihoidon jälkeen.

Marjatta Lanning, Arja Harila-Saari