Kyproksen virusmeningiittiepidemia

Heinäkuussa raportoitiin suomalaisessakin lehdistössä Kyproksella liikkuvasta meningiittiepidemiasta. Epidemian aiheutti coxsackie B5 -virus. Siihen ei ole viruslääkettä tai rokotetta.

Pentti Huovinen

Sinkillä eroon flunssasta

Ihmisellä sinkin puute aiheuttaa B-lymfosyyttien toiminnan vajausta, heikentää T-lymfosyyttien tuotantoa ja haittaa interleukiini 2:n tuotantoa. Toisaalta tiedetään, että sinkki estää virusten replikaatiota ja vaikeuttaa niiden pääsyä isäntäsoluun.

Robert Paul

Crohnin tautia sairastavien lasten ravitsemus

Lapsuusiässä Crohnin tauti vaikuttaa ravitsemukseen ja hidastaa kasvua. TAYS:ssa tehdyssä tutkimuksessa Crohnin tautia sairastavat lapset saivat taudin inaktiivisessa vaiheessa energiaa ja ravintoaineita yhtä paljon kuin verrokit. Kuitenkin Crohnin tautia sairastavat lapset olivat muuttaneet ruokailuaan sairastumisen jälkeen, ja etenkin taudin aktiivisen vaiheen aikana he olivat vähentäneet tai muuttaneet syömistään. Crohnin tautia sairastavien lasten pituuskasvu oli hidastunut jo ennen taudinmääritystä. Myös tutkimushetkellä lapset olivat suhteellisesti lyhyempiä kuin verrokit.

Kirsi Laiho, Outi Nuutinen, Merja Malin, Erika Isolauri

Sydänperäisen syyn takia hoitoon hakeutumisen ja alkuvaiheen hoidon viiveet Pohjois-Karjalan keskussairaalassa

Ensihoito oli viime huhtikuussa näkyvästi esillä Pohjois-Karjalassa, kun sydänpotilaiden auttamiseen ja hoitoonpääsyn nopeuttamiseen liittyviä asioita tiedotettiin aktiivisesti Suomen Sydäntautiliiton ensihoitoprojektiin liittyvässä tiedotuskampanjassa. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa selvitettiin kampanjan vaikutuksia tutkimalla sydänperäisen syyn takia hoitoon tulleiden potilaiden oireita, potilaasta ja kuljetuksesta johtuvia viiveitä sekä liuotushoitoa saavien potilaiden hoitoviiveitä maaliskuussa ja toukokuussa. Huhtikuun tiedotuskampanja ei lyhentänyt potilaiden odotusviivettä, kuljetuksesta johtuvaa viivettä eikä nopeuttanut liuotushoidon aloittamista. Myöskään hälytysnumeron tuntevien potilaiden osuus ei lisääntynyt. Sepelvaltimotautia sairastavat potilaat odottivat kotona jopa pidempään kuin ne potilaat, jotka eivät tienneet sairastavansa sepelvaltimotautia.

Juha Mustonen, Helena Jyrkönen, Jarkko Nurminen, Irma Ahokas, Vesa Korpelainen, Matti Romo

MS-taudin lääkehoidon uusi aikakausi

Multippeliskleroosin lääkehoidossa on vuosikaudet saatu tyytyä taudin oireita lieventäviin ja yksittäisiä pahenemisvaiheita helpottaviin hoitoihin. Vasta 1990-luvulla on monien pettymysten jälkeen saatu kliiniseen käyttöön potilaan immuunivastetta muuttavia hoitomuotoja, jotka vaikuttavat itse taudin kulkuun. Nämä immunomodulatoriset hoitomuodot, beetainterferoni ja kopolymeeri 1, pystyvät muuttamaan potilaan immuunivastetta selektiivisesti siten, että taudin pahenemisvaiheiden määrä vähenee ja aivojen magneettikuvauksissa todettavat muutokset ovat lievempiä. Suomessa hoidosta arvioidaan hyötyvän noin 10 % MS-potilaista.

Jukka Peltola

Liikunta aikuistyypin diabeteksen hoidossa

Liikuntaa on perinteisesti pidetty yhtenä diabeteksen hoidon kulmakivenä ja aikuistyypin diabeteksen hoitoon se tarjoaa keinon, jota olisi syytä hyödyntää tehokkaammin kuin nyt on tapana. Säännöllisesti toistetun aerobisen kestävyysliikunnan myönteinen vaikutus on jo moneen kertaan todettu, mutta yksinään se ei kuitenkaan nykykäsityksen mukaan riitä. Mahdollisimman suuren hyödyn saavuttamiseksi tulisi kestävyysliikuntaan liittää voimaharjoittelu. Aikuistyypin diabeteksessa on kyse lihassairaudesta, jonka aiheuttamiin aineenvaihdunnallisiin muutoksiin voidaan kestävyys- ja voimaharjoittelulla vaikuttaa.

Johan Eriksson, Simo Taimela, Ilkka Vuori

Nuoruusiän mielialahäiriöiden tunnistaminen

Sekä eriasteiset masennusoireet että masennustilat yleistyvät lapsuudesta nuoruusikään edettäessä. Nuorten depression oirekuvaa ja ikäspesifisiä piirteitä koskevia tutkimuksia on toistaiseksi suhteellisen vähän. Useimmissa tutkimuksissa korostetaan, että vakavan masennuksen oirekuva on etenkin varttuneemmilla nuorilla monin tavoin samankaltainen kuin aikuisilla. Varhaisessa ja varsinaisessa nuoruusiässä oirekuva poikkeaa useammin aikuisten depressioista. Aikuisiin verrattuna yleisemmät epätyypilliset oireet ja monihäiriöisyys vaikeuttavat nuorten depression tunnistamista. Itsemurha-ajatukset ja -yritykset ovat yleisiä depressioista kärsivillä nuorilla, ja selvästi masentuneelta nuorelta tulee aina kysyä itsemurha-ajatuksista. Nuoren depressioita tulee arvioida kokonaisvaltaisesti ja tiedon kokoaminen nuoren itsensä lisäksi vanhemmilta, koulun aikuisilta ja ystäviltä on hyödyksi.

Mauri Marttunen

Suomen nuorisopsykiatrinen hoitojärjestelmä tänään

Nuorten psykiatrisen hoidon tarpeet ovat omaleimaisia ja erilaisia kuin lasten tai aikuisten tarpeet. Suomi on ollut eurooppalaisestikin katsottuna edistyksellinen luodessaan nimenomaan nuorille suunniteltuja psykiatrisia palveluja. Nuorisopsykiatrian poliklinikoita on perustettu 1980-luvun lopulta alkaen maan kaikkiin osiin. Vuonna 1995 niihin tehtiin lähes 100 000 käyntiä. Myös nuorisopsykiatriset sairaansijat ovat lisääntyneet. Vuoden 1995 lopussa niitä oli 209. Luotu hoitojärjestelmä tavoittaa tulevaisuuden kannalta tärkeän ja aiemmin asianmukaisia palveluja vaille jääneen väestönosan. Näyttää todennäköiseltä, että yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten vuoksi on välttämätöntä edelleen lisätä ja monipuolistaa nuorisopsykiatrisia hoitopalveluja.

Eila Laukkanen, Markku Luotoniemi, Johannes Lehtonen

Kalsiuminsalpaajat lisäävät ruoansulatuskanavan vuodon riskiä

Kalsiumkanavan salpaajien suosio sepelvaltimotaudin ja kohonneen verenpaineen hoidossa on ymmärrettävä, koska niihin ei ole tähän mennessä liitetty mainittavia vakavia haittavaikutuksia. Kalsiuminsalpaajat estävät trombosyyttiaggregaatiota (kuten ASA), ja tämän on jopa katsottu olevan etu juuri sepelvaltimotaudissa. Mutta edusta voi tulla haitta, jos efekti ilmaantuu väärään aikaan väärään paikkaan.

Robert Paul

Antibiooteista hyötyä sinuiitin hoidossa

Vaikka mikrobilääkkeitä käytetään paljon sinuiitin hoidossa, luotettavaa tutkimustietoa niiden tehosta on yllättävän vähän olemassa. Norjalaiskollegat päättivät korjata tämän puutteen ja tekivät perusteellisen selvityksen penisilliinin ja amoksisilliinin tehosta akuutin sinuiitin hoidossa. 130 aikuista potilasta käsittävässä tutkimuksessa sinuiitin diagnoosi perustui tietokonetomografialöydökseen. Hemofiluksen varalta käytetyt lääkeannokset olivat melko suuria: V-penisilliinillä 1 320 mg x 3 ja amoksisilliinilla 500 mg x 3.

Matti Viljanen

Talidomidin uusi tuleminen

Pahamaineinen talidomidi on osoittautumassa hyvin monipuoliseksi lääkkeeksi. Meille suomalaisille on ehkä yllättävää, että talidomidia on vuosikymmenien ajan käytetty lepran oheishoitona. Se estää tehokkaasti lepraan liittyvän kyhmyruusun kehittymistä ja kohentaa potilaiden yleiskuntoa. Viime vuosina lääkettä on alettu käyttää myös tuberkuloosin tukihoitona sekä erilaisissa ihon ja limakalvojen haavaumataudeissa. Talidomidilla on todettu olevan suotuisia vaikutuksia myös monissa muissa ihotaudeissa, ulseratiivisessa koliitissa, nivelreumassa ja postherpeettisessä neuralgiassa. Näissä tiloissa sen käyttö on kuitenkin jäänyt vähäiseksi sivuvaikutusten vuoksi.

Matti Viljanen

Metotreksaatti, sulfasalatsiini, klorokiini - yhdessä vai erikseen reuman hoidossa?

Nivelreuman hoitokäytännön kehittyessä yhä aktiivisemmaksi on mielenkiintoista tutustua nebraskalaiseen tutkimukseen, jossa haluttiin vastausta kysymykseen, parantaako reuman jonkin muun peruslääkkeen yhdistäminen hoitoon metotreksaatin tehoa. Perinteisestihän reumaa on hoidettu jollakin yhdestä peruslääkkeestä (kulta, klorokiini, metotreksaatti, sulfasalasiini), jos tulehduskipulääke ei riitä.

Robert Paul

Rilutsoli ja ALS

Amyotrofinen lateraaliskleroosi eli ALS on vääjäämättä etenevä neurodegeneratiivinen sairaus, joka vie vähitellen potilaan liikunta- ja lopulta hengityskyvyttömäksi. Glutamaatin arvellaan olevan mukana taudin etiologiassa. Rilutsoli puolestaan vaikuttaa glutamaatin toksisuutta vähentävästi. Alustavissa avoimissa tutkimuksissa rilutsolista näyttäisi olevan apua ALS:iin.

Robert Paul

Sepelvaltimotauti varhaisessa keski-iässä olevilla naisilla Alle 52-vuotiaiden naisten sepelvaltimoiden angiografialöydökset HYKS:ssa 1990-94

Premenopausaalisen sepelvaltimotaudin erityispiirteistä on niukalti tutkimustietoa, ja tautia onkin perinteisesti pidetty iäkkäämpien, postmenopausaalisten naisten ongelmana. Analysoimme potilasaineiston, johon kuuluivat kaikki 197 alle 52-vuotiasta naista, joille vuosina 1990-94 oli HYKS:ssa tehty sepelvaltimoiden angiografia. Havaintojemme perusteella perinteiset sepelvaltimotaudin vaaratekijät lisäävät sairastumisriskiä myös varhaisessa keski-iässä olevilla naisilla, eivätkä lievätkään oireet välttämättä sulje pois merkitsevää sepelvaltimotautia.

Anne Miettinen, Juhani Partanen, Heikki Turto, Matti Mänttäri

Vanhuksen eteisvärinä

Iäkkään eteisvärinäpotilaan hoidossa on yleensä noudatettu pidättyväistä linjaa ja sähköisestä rytminsiirrosta on usein luovuttu. Kivelän sairaalan kokemusten mukaan kuitenkin sinusrytmin palauttaminen rytminsiirrolla onnistui yli 70-vuotiaille potilaille yhtä hyvin kuin nuoremmille. Vanhuksen eteisvärinän hoitaminen mahdollisimman varhain saattaa olla kaikin puolin edullisin vaihtoehto, sillä tällöin voidaan välttyä eteisvärinän vanhuksille aiheuttamilta vakavammilta ongelmilta ja myös vanhuspotilaan elämän laatu kohenee.

Ulla Björk, Matti Karesoja, Markku Kupari

Tetrasykliinit anti-inflammatoreina ihotautien hoidossa

Tetrasykliinit ovat laajakirjoisia, bakteriostaattisia mikrobilääkkeitä. Ihotautialalla niitä on totuttu käyttämään erityisesti aknen hoidossa. Tetrasykliinien antimikrobisten vaikutusten ohella niiden anti-inflammatoriset ominaisuudet ovat avuksi monien muidenkin ihotautien hoidossa.

Pekka Autio, Jorma Keski-Oja

Olkapään natiiviröntgenkuvaus

Natiiviröntgenkuvaus on säilyttänyt vankan asemansa olkapään peruskuvantamismenetelmänä. Tärkeimpiä natiivikuvauksen aiheita ovat traumaattiset, degeneratiiviset ja reumamuutokset, ja natiivikuvia tarvitaan edelleen diagnostiikan tukena uudempiakin tekniikoita käytettäessä. Artrografia on varsin luotettava kiertäjäkalvosimen täydellisten repeämien diagnostiikassa. Kaikukuvauksella on mahdollista diagnosoida tendiniitti sekä osittainen ja täydellinen kiertäjäkalvosimen repeämä. Magneettikuvaus on osoittautunut parhaimmaksi menetelmäksi pehmytkudosmuutosten ja ongelmallisten luuprosessien selvittelyssä.

Markku Päivänsalo, Pekka Jalovaara, Eija Pääkkö, Valtteri Myllylä

Liuottimien ja melun yhteisvaikutukset sisäkorvaan ja kuuloon

Melu on kohtalaisen hyvin tunnettu "sisäkorvamyrkky". Se aiheuttaa tyypillisesti sensorineuraalisen kuulovian, jonka anatomisena vastineena on kuvattu degeneratiivisia muutoksia kuuloelimessä (Cortin elimessä), ennen kaikkea sen aistinsoluissa. Altistuminen voimakkaalle melulle on keskeinen työelämän terveysriski. Huolimatta tehostuneesta meluntorjunnasta ja kuulonsuojainten käytöstä, meluvammojen määrä ei näytä vähentyneen, joskin niiden vaikeusaste on lieventynyt. Maassamme on edelleen ilmoitettu vakuutusyhtiöille ammattitautina vuosittain noin 1 800 uutta meluvammaa.

Antti Mäkitie, Vesa Riihimäki, Ulla Pirvola, Jukka Ylikoski

Mitä ovat psykosomaattiset häiriöt - vai onko niitä enää?

Käsitteellä psykosomaattinen häiriö on ollut useita eri merkityssisältöjä. 1900-luvun alussa psykosomaattisina pidettyjen sairauksien määrä oli hyvin vähäinen. Sittemmin sanan psykosomaattinen merkitys on väljentynyt ja koko käsitteen psykosomaattinen häiriö mielekkyys on kyseenalaistettu. Kaikkien sairauksien diagnosoinnissa, tutkimuksessa ja hoidossa on tärkeää ottaa huomioon niin somaattiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin tekijät. Vuoden alussa voimaan tulleessa tautiluokituksessa on joitakin häiriöitä, joihin nimike psykosomaattinen edelleen sopii. Ne ovat mielenterveyden häiriöitä, joiden oirekuva on kokonaan tai lähes kokonaan somaattinen. Käytännön lääkärin pitää tunnistaa psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden osuus näissä häiriöissä.

Matti Joukamaa, Minna Koskinen

Lasten kuolemaan johtaneet koti- ja vapaa-ajan tapaturmat 1987-1993

Suomessa kuolee vuosittain tapaturmaisesti nelisenkymmentä alle 10-vuotiasta lasta. Yleisimmin lapsen kuolemaan johtava tapaturma on liikenneonnettomuus, mutta edelleenkin noin puolet alle 10-vuotiaiden tapaturmakuolemista sattuu kotona ja vapaa-ajan vietossa. Tapaturmien ehkäisyn kannalta koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ovat avainasemassa. Vuosina 1987-93 kuoli muualla kuin tieliikenteessä sattuneissa tapaturmissa 1-9-vuotiaita lapsia yhteensä 138, heistä noin puolet hukkumalla. Tapahtumatietojen perusteella kolmessa neljäsosassa tapauksista oli osoitettavissa tapaturmalle altistavia tekijöitä, kuten vaarallinen ympäristö tai puutteellinen valvonta. Lasten tapaturmakuolemia voitaisiin vieläkin vähentää tehostamalla vanhempiin kohdistuvaa valistusta sekä kiinnittämällä huomiota ympäristön turvallisuuteen, esimerkiksi pihakaivojen, kaivantojen ja uima-altaiden rakenteisiin sekä pihapiirissä liikkuvien työkoneiden vaaraan.

Marja-Liisa Itkonen, Kari Karkola, Pekka J. Karhunen