Sepelvaltimotautikuolleisuus ja sydäninfarktin ilmaantuvuus Suomessa vuosina 1983-1988

FINMONICA-projekti päättyi vuosi sitten. Tutkimusta varten perustetun sydäninfarktirekisterin ensimmäiset analyysit osoittavat kesksi-ikäisen väestön sepelvaltimotautitilanteen edelleen parantuneen 80-luvulla. Miesten sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni tässä artikkelissa tarkasteltuna kuuden vuoden jaksona 5 % vuodessa. Muutos oli sama sekä Itä- että Lounais-Suomessa. Naisten luvuissa oli samansuuntaista kehitystä, joskin vähäisempää ja tapahtumien pienten määrien vuoksi se oli vaikeammin arvioitavissa. Kun sydän- ja verisuonitautien väheneminen näytti 1970-luvulla olevan lähinnä elintapamuutosten ansiota, on nyt todettuihin entistä parempiin tuloksiin vaikuttanut myös sydäninfarktipotilaiden hoidon kehitys viime vuosikymmenellä.

Veikko Salomaa, Seppo Lehto, Pertti Palomäki, Heikki Miettinen Harri Mustaniemi, Matti Ketonen, Matti Arstila, Tapio Vuorenmaa Esko Kaarsalo, Matti Niemelä, Jorma Torppa, Kalevi Pyörälä Jaakko Tuomilehto

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/1993 Kommentteja

Äkillinen maksan toiminnan pettäminen: maksansiirto hoitona

Aiemmin terveen ihmisen maksan toiminnan äkillisesti pettäessä ovat nopeat toimenpiteet tarpeen taudin syyn ja potilaan kliinisen tilan selvittämiseksi. Maksansiirron tulokset näiden potilaiden hoidossa ovat nykyisin varsin hyvät. Ongelmaksi on osoittautunut se, ettei niitä potilaita, jotka voivat hyötyä maksansiirrosta, tunnisteta ajoissa. Jotta maksansiirron mahdollisuudet voitaisiin optimoida, on tunnistettava varhain potilaat, joilla konservatiivisen hoidon ennuste on huono. Potilaan ennustetta voidaan arvioida taudin etiologian ja kliinisen kuvan kehityksen perusteella.

Helena Isoniemi, Kaija Salmela, Krister Höckerstedt

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/1993 Kommentteja

Pre-eklampsian varhaisen toteamisen ja ehkäisyn mahdollisuudet

Vaikka pre-eklampsian patofysiologiaa on opittu viime vuosina syvällisesti tuntemaan, taudin etiologia on edelleen epäselvä. Osa pre-eklampsiatapauksista voidaan ennakoida anamneesin ja kohtuvaltimoiden verenvirtausmittausten avulla raskauden puolivälissä. Muuttamalla näissä tilanteissa pieniannoksisella asetyylisalisyylihappohoidolla äidin prostaglandiiniaineenvaihduntaa raskaudelle suosiolliseen suuntaan on mahdollista parantaa tilanteen ennustetta ja osassa tapauksia kokonaan ehkäistä pre-eklampsian syntyminen. Ennen tarkempien selvitysten valmistumista asetyylisalisyylihappoprofylaksia on syytä antaa hyvin valikoidulle potilasryhmälle.

Pertti Kirkinen

In vitro -testit allergisen kosketusihottuman diagnostiikassa

Lapputesti on ollut kosketusallergian diagnostiikan peruskivi kohta 100 vuotta. Korvaavia tai täydentäviä in vitro -testejä on etsitty pitkään. Käytetyin in vitro -testeistä on ollut lymfosyyttien transformaatiotesti ja eniten tutkittu allergeeni nikkeli. Esittelemme potilaan, jolla oli lapputestein todettu kulta-allergia, jota osoitettiin myös lymfosyyttien transformaatiotestillä. Vaikka in vitro -testeistä ei ole tullut viivästyneen yliherkkyyden rutiinidiagnostiikan käytännön työkaluja, kulta kuuluu niihin aineisiin, jotka näyttävät soveltuvan in vitro -diagnostiikkaan.

Håkan Granlund, Sylvi Silvennoinen-Kassinen, Timo Aro, Lasse Kanerva

Tinnituspotilaan hoito ja kuntoutus

Korvan ja kuulojärjestelmän vaurioon liittyy usein korvan soiminen, suhina tai humina, jota kutsutaan tinnitukseksi. Sillä tarkoitetaan ääntä, joka ei aiheudu ulkopuolisesta äänilähteestä. Ulkomaisten tilastojen pohjalta arvioiden maassamme voi olla noin 100 000 henkeä, joilla tinnitus on jatkuvaa ja häiritsevää. Vaivan hoito on pulmallista, koska tarkoitukseen sopivaa lääkettä ei ole, ja monet lääkärit eivät paneudukaan tinnitusvaivoihin riittävän perusteellisesti. Potilaat kokevat usein, ettei tätä näkymätöntä ja vaikeasti mitattavaa oiretta oteta vakavasti.

Tapani Jauhiainen, Sari Levänen, Päivi Yli-Pohja

Raskaudenaikainen veriryhmäimmunisaatio ja vastasyntyneen hemolyyttinen tauti

Kaikista äitiysneuvoloissa asioivista äideistä otetaan 8.-12. raskausviikolla verinäyte veriryhmävasta-ainetutkimuksia varten. Vuonna 1992 seulonnassa löytyi 243 äidin näytteestä raskauden kannalta merkityksellinen veriryhmävasta-aine; näistä äideistä 160 oli Rh-positiivisia ja 83 Rh-negatiivisia. Lisäksi 267 äidiltä todettiin raskauden kannalta merkityksetön vasta-aine. Seulonta on perustana immunisoituneiden äitien hoidosta ja seurannasta päätettäessä. Tärkeimpiä syntyvän lapsen kannalta ovat sellaiset veriryhmäimmunisaatiot, jotka voivat aiheuttaa sikiössä hemolyyttisen anemian ja erytroblastoositaudin. Sikiön vaikea-asteista erytroblastoositautia voidaan joutua hoitamaan kohdunsisäisillä verensiirroilla.

Hannele Sareneva, Kari Teramo, Malla Kuosmanen, Martin Renlund Jarl Eklund

Erikoistuvat lääkärit kiinnostuneita hallinnon koulutuksesta

Tampereen yliopiston kansanterveystieteen laitoksessa kartoitettiin erikoistuvien lääkärien mielipiteitä hallintoon liittyvistä tehtävistä ja järjestetystä hallinnon kurssista. Kurssilaiset pitivät hallinnon tehtäviä hyvin kiinnostavina. Tärkeimpänä koulutusaiheena pidettiin terveydenhuollon paikallista suunnittelua. Kurssin lopussa valmiudet hallinnon tehtäviin koettiin paremmiksi kuin alussa, ja kommenteissa korostettiin motivaation hallintotehtäviin lisääntyneen kurssin aikana.

Kaija Seppä, Irma Virjo, Mauri Isokoski

Raskaudenaikainen kaikututkimusseulonta - miksi?

Sveitsiläiskollegat ovat käyneet läpi kirjallisuudesta tutkimukset, joissa on esitetty raskaudenaikaisen sikiön kaikututkimusseulonnan tulokset. On mielenkiintoista tietää, että Britanniassa tehdään yksi raskaudenaikainen kuvaus, Saksassa kaksi, Ranskassa kolme ja Yhdysvalloissa ei seulontaa tehdä lainkaan. Tämäkin osoittaa, että seulonnan merkitystä painotetaan eri tavoin eri maissa.

Miten infektiomuuttujat käyttäytyvät täysiaikaisessa alatiesynnytyksessä?

Kohdunsisäisen tulehduksen toteaminen ajoissa on tärkeää synnyttäjän ja lapsen ennusteen kannalta. 30 täysiaikaisella alatiesynnyttäjällä tehty tutkimus osoittaa, ettei infektiota voida todeta pelkän positiivisen lapsiveden bakteeriviljelyn avulla, sillä bakteereita esiintyy lapsivedessä yleisesti muulloinkin. Myöskään valkosolujen määrittäminen lapsivedestä ei ole vedenpitävä menetelmä: synnytys sinänsä saattaa lisätä valkosolujen määrää ja esteraasiaktiivisuutta.

Leea Keski-Nisula, Sakari Suonio, Maija Makkonen, Arja Kuronen Marja-Leena Katila, Eino Puhakainen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 33/1993 Kommentteja

Alaraajan syvän laskimotukoksen diagnostiikka ja esiintyvyys

Tutkimuksessa selvitettiin 202:n keskussairaalan ensiapupoliklinikkaan alaraajan syvän laskimotukoksen oireiden takia tulleen potilaan oireita, löydöksiä, tutkimustuloksia ja selviytymistä. Diagnosointi pelkän kliinisen kuvan perusteella osoittautui vaikeaksi eikä anamneesista tai laboratorioarvoista ollut merkittävää apua. Sairaalan ulkopuolelta hankitun syvän laskimotukoksen vuosittaiseksi esiintyvyydeksi arvioitiin tutkimuksen perusteella 80-90 tapausta 100 000:ta henkeä kohden.

Jouni Silvennoinen, Leo Tarssanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 33/1993 Kommentteja

Prostatahyperplasian lääkehoito

Lääkehoito on yksi prostatahyperplasian hoitovaihtoehto silloin, kun potilaan ongelmana ovat häiritsevät oireet eikä sairaus ole aiheuttanut komplikaatioita. Kliinisessä käytössä on tällä hetkellä sekä eturauhassuurentuman dynaamiseen että staattiseen komponenttiin vaikuttavia lääkkeitä. Edelliseen ryhmään kuuluvat alfa1-adrenergisten reseptorien salpaajat ja jälkimmäiseen miessukupuolihormoni-vaikutusta estävät lääkkeet, joista uusin ja vähiten sivuvaikutuksia aiheuttava on 5alfa-reduktaasin estäjä finasteridi. Ennen kuin prostatahyperplasiaa ryhdytään hoitamaan lääkityksellä, on varmistettava, ettei virtsaamishäiriölle ole mitään muuta syytä. Teholtaan lääkehoito ei ole yhtä hyvä kuin kirurginen hoito.

Teuvo Tammela

Okskarbatsepiini - uusi ensisijaislääke epilepsian hoitoon

Pari vuotta sitten Suomessakin rekisteröity epilepsialääke okskarbatsepiini on nykykäsityksen mukaan ensisijaislääke partiaalisten kohtaustyyppien ja yleistyvien toonis-kloonisten kohtausten hoidossa karbamatsepiinin ohella. Tutkimusten mukaan se on teholtaan fenytoiinin ja karbamatsepiinin tasoinen. Sen sivuvaikutukset ovat vähäisemmät kuin karbamatsepiinin. Okskarbatsepiinin annostus ei ole vielä täysin vakiintunut: aikuisille suositellaan 600-1 200 mg:n vuorokausiannoksia. Lääkitys on syytä aloittaa asteittain. Lasten epilepsialääkkeenä okskarbatsepiinista on vasta vähän kokemuksia.

Tapani Keränen, Kari Reinikainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030