Löytyykö traumapotilaalle oikea diagnoosi? - sadan tapaturmaisesti kuolleen potilaan ruumiinavauslöydösten ja kliinisten diagnoosien vertailu

- Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen antia voidaan hyödyntää rikosoikeudessa, vakuutus- ym. korvausten perusteista päätettäessä sekä palveltaessa omaisten tiedontarvetta. Ruumiinavauksen löydöksistä on hyötyä myös suoritettaessa hoidon laadunvalvontaa ja tutkimustoimintaa.

Katri Jalovaara - Kari Karkola - Veli Turunen - Heikki Kröger

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 40/2003 Kommentteja

Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat vuosina 2000 ja 2001

Vuosina 2000 ja 2001 myrkytyskuolemien kokonaismäärä on pysynyt entisellä korkealla tasolla. Myrkyttämällä tehdyt henkirikokset ovat edelleen harvinaisia, eikä lasten tapaturmaisia myrkytyksiä tapahtunut yhtään. Merkittäviä havaintoja ovat sekä heroiinimyrkytysten että metanolimyrkytysten määrän kasvun taittuminen vuonna 2000.

Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Jari Nokua, Riitta-Leena Ojansivu

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/2003 Kommentteja

Elämän vastoinkäymiset, uskonnollisuus ja masentuneisuus iäkkäillä

Elämänvaikeuksien, masennuksen ja uskonnollisuuden yhteyksiä selvitelleessä tutkimuksessa uskonnollisuus ei suojannut vastoinkäymisiin liittyneeltä masennukselta mutta ei myöskään altistanut sille. Uskonnon suurempi subjektiivinen merkitys liittyi naisilla omaan vaikeaan sairauteen ja perheessä esiintyneeseen alkoholiongelmaan, ja muun läheisen kuin puolison kuolemaan liittyivät runsaampi uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen ja runsaampi hartausohjelmien seuraaminen. Miehillä oma vaikea sairaus oli yhteydessä runsaampaan rukoilemisen frekvenssiin. Sekä miehillä että naisilla oma sairaus ja asunnon muutto olivat yhteydessä masennukseen. Naisilla myös puolison kuolema sekä perheessä esiintynyt alkoholiongelma liittyivät masennukseen.

Timo Teinonen, Tero Vahlberg, Raimo Isoaho, Sirkka-Liisa Kivelä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/2003 Kommentteja

Peräsuolen kasvainten elektroresektio

Mikkelin keskussairaalassa on käytetty laajakantaisen adenooman ja valikoidusti myös syöpäkasvaimen palliatiivisessa hoidossa urologin suorittamaa elektroresektiota. Vuodesta 1996 yhteensä 15 potilaan adenooma ja 5 potilaan pinnallinen karsinooma on höylätty pois videoavusteisesti resektoskoopilla. Seurannassa 2 potilaan adenooma ja 1 karsinooma ovat uusineet, mutta residiivitkin on hoidettu paikallisesti. Toimenpide ei ole aiheuttanut merkittäviä komplikaatioita. Höyläys soveltuu hyvin peräsuolen ison adenooman tai pinnallisen karsinooman poistamiseen huonokuntoiseltakin potilaalta, ja näin vältetään pysyvä paksusuoliavanne.

Hannu Paajanen, Niilo Härkönen, Tapani Liukkonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/2003 Kommentteja

Voimaharjoitteluun perustuva vanhusten kuntoutusmalli Kokemuksia Joensuun terveyskeskuksesta

Lihasvoimien heikentymiseen liittyvät kävely- ja tasapaino-ongelmat ovat usein esteenä vanhuksen kotona selviytymiselle. Voimaharjoitteluun perustuvalla kuntoutuksella on mahdollista lisätä hyvinkin iäkkäiden, toimintakyvyltään heikentyneiden henkilöiden lihasvoimaa ja näin parantaa toimintakykyä. Joensuun terveyskeskuksessa on vuodesta 1995 alkaen ollut iäkkäille tarkoitettuja kuntosaliryhmiä. Harjoittelun on todettu kohentavan lihasvoimaa, kävelynopeutta, tasapainoa sekä mielialaa. Mikäli vanhus palaa entiseen liikkumattomaan elämäntapaansa, harjoitusvaikutukset häviävät muutamassa kuukaudessa. On tärkeää tarjota mahdollisuus kunnosta huolehtimiseen myös kuntoutusjakson jälkeen.

Leena Timonen, Taina Rantanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/2003 Kommentteja

Rannekanavaoireyhtymä - leikkaus vai konservatiivinen hoito?

Rannekanavaoireyhtymä on tavallisin yläraajan leikkaustoimenpiteen aihe. Retrospektiivisessa poikkileikkaustutkimuksessa alle puolet 230 potilaasta oli ennen leikkausta saanut muuta hoitoa kuin tulehduskipulääkkeitä. Noin puolella tutkittavista esiintyi haittaavia käsioireita, kun leikkauksesta oli kulunut hieman yli vuosi. Hoitotulokset eivät yksiselitteisesti puolla leikkaukseen suoraan ohjaavaa hoitokäytäntöä. Tutkimusten mukaan osa potilaista hyötyy injektiohoidosta, lastahoidosta ja käden aktiivisesta mobilisaatiosta. Leikkaushoitoa voidaan suositella, kun oireena on pareesi tai selvä tuntopuutos, ja niille, joilla konservatiivinen hoito ei tuo apua kipu- ja puutumisoireisiin.

Jari Ylinen, Päivi Dyster, Kaija Iljala, Jukka Kupila, Esa Muuronen, Mauri Kallinen, Esko Mälkiä, Arja Häkkinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 33/2003 Kommentteja

Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden sosioekonomiset erot

Terveys 2015 -ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi sosioekonomisten kuolleisuuserojen pienentäminen viidenneksellä. Merkittävä osa näistä eroista johtuu sepelvaltimotaudista, ja niinpä tutkimme sen tärkeimpien riskitekijöiden kehitystä koulutuksen pituuden mukaan luokitelluissa ryhmissä FINRISKI-väestötutkimusten aineistoista vuosilta 1992, 1997 ja 2002. Riskitekijöissä todettiin koulutusryhmittäin erittäin merkitsevät tasoerot kummallakin sukupuolella. Ainoa poikkeus oli kohonneen verenpaineen esiintyvyys miehillä. Erot eivät merkitsevästi muuttuneet kymmenvuotisjakson aikana. Ilman uusia tehokkaita toimenpiteitä sepelvaltimotautikuolleisuuden sosioekonomisten erojen ei voida odottaa supistuvan lähitulevaisuudessa.

Veikko Salomaa, Tiina Laatikainen, Heli Tapanainen, Pekka Jousilahti, Erkki Vartiainen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 33/2003 Kommentteja

Suomalaisten lääkärien tupakointi vuosina 1990-2001 sekä suhtautuminen tupakointiin potilastyössä

Lääkärien päivittäinen tupakointi väheni 1990-luvun alkupuolella, mutta on pysynyt viime vuosina ennallaan. Vuonna 2001 päivittäin tupakoi 7 % mieslääkäreistä ja 4 % naislääkäreistä. Lääkärit kehottivat aktiivisesti savuttomuuteen potilaita, joilla jo oli tupakointiin liittyvä sairaus, mutta terveitä tupakoitsijoita kehotettiin lopettamaan harvemmin. Naislääkärit kehottivat useammin kuin mieslääkärit raskaana olevia ja ehkäisypillereitä käyttäviä potilaita luopumaan tupakasta. Tupakoivat lääkärit kehottivat potilaitaan lopettamaan polttamisen harvemmin kuin tupakoimattomat. Lääkärien osallistuminen terveyskasvatukseen vaikuttaa melko vähäiseltä, vaikka suurin osa arvioi tietonsa ja taitonsa riittäviksi.

Noel C. Barengo, Tuulikki Uusitalo, Markku Myllykangas, Patrick Sandström, Vesa Jormanainen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 30-32/2003 Kommentteja

Tobacco control in Finland

The paper describes the national tobacco control efforts in Finland during the past three decades, with emphasis on implementation of a comprehensive legislation and related health promotion activities. There has been a gradual reduction of smoking among men and a levelling off of the increase among women according to a national system to monitor the trends in smoking prevalence since 1978. In 2002 some 27 % of men and 18 % of women were daily smokers in the age group 15-64 years; this level is one of the lowest in Europe. Mortality trends due to major tobacco-related major diseases (CHD, lung cancer) have improved remarkably over time. The surveys and experience show much progress and success in restricting smoking and peoples' exposure to environmental tobacco smoke, much in accordance with the respective legislations: smokefree schools and other public places, restrictions of smoking at worksites, and smokefree areas at restaurants. The Finnish tobacco control policy has been based on evidence and research, with gradual implementation and close monitoring. The policy has been quite successful, but there are still challenges to address in the future. International development, based on the successful implementation of FCTC, will be important for Finland to achieve further progress in tobacco control.

Kimmo Leppo, Pekka Puska

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 27-29/2003 Kommentteja

Keuhkopoliklinikkapotilaan tupakasta vieroitus ryhmäohjauksen avulla

Erikoissairaanhoidossa tulisi tupakkavieroituksen olla keskeinen osa tupakoivien potilaiden sairauden hoitoa. Tupakointiin puuttuminen on kuitenkin usein riittämätöntä tai vieroitus jää erikoissairaanhoidossa kesken. Artikkelissa kuvataan tupakoivien, pitkäaikaista keuhkosairautta sairastavien ryhmävieroituksen onnistumista. Kuuden viikon vieroitusjakson aloitti 32 potilasta, joista vuoden kuluttua tupakoimattomana oli pysynyt kymmenen. Ryhmävieroituksessa voidaan yhdistää intensiivinen ohjaus, yksilöllisesti räätälöity nikotiinikorvaushoito ja ryhmädynamiikan vaikutukset. Ryhmän vetäjän rooli on keskeinen ryhmädynamiikan onnistumiselle.

Kirsi Laasonen, Tuija Kolu, Maija-Riitta Pitkänen, Aarne Lahdensuo

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 25-26/2003 Kommentteja

Sairaalainfektioiden torjunta Suomen sairaaloissa

Koulutettu henkilökunta on sairaalainfektioiden tehokkaan torjunnan perusedellytys. Suomen akuuttisairaaloissa tehty kyselytutkimus osoittaa, että sairaalainfektioiden torjunnasta vastaavien sairaanhoitajien määrä ei vastaa kansainvälisiä suosituksia. Suurimman osan torjuntatyön käytännön tehtävistä tekee sairaanhoitaja. Noin puolet näistä tehtävistä vastaavista on saanut täydennyskoulutusta tehtävään. Lähes kaikissa sairaaloissa oli hygieniatyöryhmä ja sairaalainfektioita seurattiin jatkuvasti. Seuranta kattoi yleensä kaikki sairaalan erikoisalat, vain joka neljännessä sairaalassa seuranta kohdennettiin suuren riskin toimenpiteisiin tai yksiköihin. Kotiutuksen jälkeinen infektioiden seuranta oli yleistä, vaikka se vaatii paljon resursseja.

Outi Lyytikäinen, Marja Jalkanen, Marja Ratia, Soile Hellstén, Pekka Kujala, Arto Rantala, Petri Ruutu

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 24/2003 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030