Lasketteluvammat Suomessa - lumilautailu murtaa ranteita

Tutkimuksessa selvitettiin talvikaudella 2003-04 suuressa suomalaisessa hiihtokeskuksessa (Himos) tapahtuneet rinnetapaturmat, joiden vuoksi hakeuduttiin lääkärin hoitoon. Tuloksia verrattiin 1980-luvulla tehtyyn vastaavaan tutkimukseen.

Juha Paloneva

Onko muistihäiriöiden diagnosointi tehostunut? Geriatrian muistipoliklinikalla vuosina 1997-2002 tutkitut potilaat

Dementoivien sairauksien varhaista diagnosointia puoltavat monet seikat. Selvitimme, onko muistihäiriöpotilaiden tunnistaminen tai diagnosointi muuttunut viime vuosina.

Eija Lönnroos - Hannu Kautiainen - Pertti Karppi - Sirpa Hartikainen

Valtimotautitapahtumien riskiryhmään kuuluvien ja kuulumattomien kolesterolitasot FINRISKI 2002 -tutkimuksessa

Vuoden 2002 FINRISKI-tutkimuksen mukaan seerumin kolesterolitasojen tasainen lasku, joka alkoi 1970-luvulla, näyttää pysähtyneen vuosien 1997 ja 2002 välillä. Samanaikaisesti kolesterolitasoja koskevat suositukset ovat kuitenkin entisestään tiukentuneet. Valtimotautitapahtumien riskiryhmään kuuluvien kolesterolisuositukset ovat muuta väestöä tiukemmat, mutta heidän kolesterolitasoistaan ei ole tähän mennessä julkaistu väestötason tietoja.

Teija Väistö - Pia Pajunen - Pekka Jousilahti - Tiina Laatikainen, Kennet Harald - Erkki Vartiainen - Veikko Salomaa

Hamiltonin asteikko masennuksen seurannassa käyttökelpoinen yleislääkärin työkalu

Tuore masennuksen Käypä hoito -suositus pitää oiremittareita tarpeellisina myös perusterveydenhuollossa seurattaessa hoidon tehoa. Hamiltonin masennusasteikkoa pidetään käyttökelpoisena, mutta suomalaiset tutkimustulokset asteikon herkkyydestä ja tarkkuudesta puuttuvat.

Heimo Viinamäki - Kirsi Honkalampi - Heli Koivumaa-Honkanen, Kaisa Haatainen - Antti Tanskanen - Leo Niskanen, Tommi Tolmunen - Jukka Hintikka

Varhaisen ravitsemusneuvonnan vaikutus lasten seerumin rasva-arvoihin ja kasvuun STRIP-projektissa

Sepelvaltimotaudin kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa, kun valtimoiden seinämiin alkaa muodostua rasvajuosteita. Taudin primaaripreventio tulisikin aloittaa jo nuorella iällä.

Tuuli Kaitosaari - Tapani Rönnemaa - Jorma Viikari - Hanna Lagström, Harri Niinikoski - Maarit Hakanen - Olli Simell

Menorragian hysteroskooppinen hoito

Kohtuontelon tähystyksessä tehtävä kohdun limakalvon ja samanaikainen myoomien tai polyyppien poisto on yksi hoitovaihtoehto runsaasta kuukautisvuodosta kärsiville potilaille. Tutkimme tämän toimenpiteen onnistumista, pitkäaikaistuloksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

Riikka Helin - Kari Nieminen - Anne Kalvas - Pentti K. Heinonen

Tupakoinnin ehkäisyohjelman vaikutukset Helsingin yläasteilla

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida koulu- ja yhteisöpohjaisen ehkäisyohjelman vaikutuksia yläasteikäisten nuorten tupakointiin.

Erkki Vartiainen - Marjaana Pennanen - Ari Haukkala, Kerttu Tossavainen - Riku Lehtovuori

Mini-interventio pitkittyneen selkäkivun hoidossa Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus

Onko mini-interventio kustannusvaikuttava tapa hoitaa pitkittynyttä, konservatiivisesti hoidettavaa epäspesifistä selkäkipua?

Kaija Karjalainen - Antti Malmivaara - Timo Pohjolainen, Risto P. Roine - Pertti Mutanen

Suomalaisten nuorten terveys 1977-2003

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin paraneminen on Terveys 2015 -kansanterveysohjelman tavoitteita. Nuorten terveystapatutkimuksen valtakunnallisissa postikyselyaineistoissa seurataan 12-18-vuotiaiden terveyden kehitystä.

Arja Rimpelä - Susanna Rainio - Lasse Pere - Lea Saarni, Susanna Kautiainen - Riittakerttu Kaltiala-Heino, Tomi Lintonen - Matti Rimpelä

Työuupumus Suomessa Terveys 2000 -tutkimuksen tuloksia

Työelämän vaatimukset ja muutokset heijastuvat työntekijöiden hyvinvointiin. Pitkä altistuminen huonoille psykososiaalisille työoloille lisää terveyden heikentymisen todennäköisyyttä. Työuupumus kehittyy jatkuvan työstressin seurauksena. Sen esiintyvyyttä ja muutoksia väestötasolla on tutkittu vain vähän.

Kirsi Ahola - Teija Honkonen - Raija Kalimo, Erkki Nykyri - Arpo Aromaa - Jouko Lönnqvist

Sydänjärjestön neuvonta- ja ryhmätoimintaohjelman vaikutus iäkkäiden sepelvaltimotautipotilaiden elämänlaatuun

Ikäihmisten toimintakyvyn, terveyden ja elämänlaadun ylläpitäminen on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Varsinais-Suomen Sydänpiiri järjesti vuosina 1999 ja 2000 sepelvaltimotaudin sekundaari- ja tertiaaripreventioon tähtäävän neuvonta- ja ryhmätoimintaohjelman. Tässä satunnaistetussa, kontrolloidussa interventiotutkimuksessa kuvataan ohjelman vaikutukset iäkkäiden sepelvaltimotautia sairastavien terveyteen liittyvään elämänlaatuun.

Marika Salminen - Tero Vahlberg - Raimo Isoaho, Harri Sintonen - Seppo Verronen - Sirkka-Liisa Kivelä

Lääkärien toteuttaman liikuntaneuvonnan yleisyys ja tarve

Liikunnasta on selkeää hyötyä monien kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Terveydenhuolto tavoittaa myös fyysisesti passiiviset henkilöt eli ne, joille liikunnasta olisi eniten hyötyä. Tutkimuksessa selvitettiin lääkärien toteuttamaa liikuntaneuvontaa sekä väestön suhtautumista siihen.

Timo Ståhl - Katja Borodulin - Santero Kujala - Pekka Jousilahti

Piikkihuumeiden käyttäjät Riski-tutkimuksessa Buprenorfiinin pistäminen yleistynyt huumeiden sekakäytössä

A-klinikkasäätiön koordinoima Riski-tutkimus käynnistettiin poikkileikkaus- ja seurantatiedon saamiseksi terveysneuvontapisteissä asioivista piikkihuumeiden käyttäjistä.

Airi Partanen - Pekka Holmström - Antti Holopainen - Riikka Perälä

Lapsen kehityksen seuranta neuvolassa Lene-menetelmällä

Kehityksen ongelmat alkavat herkästi laajeta kietoutuen mm. lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen, ja siksi tukitoimien järjestäminen jo varhain olisi tärkeää. Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio (Lene) on tarkoitettu neuvolan työvälineeksi. Vuonna 2001 aloitettiin seurantatutkimus Lenen toimivuudesta ja kehityksen ongelmien ennustuskyvystä.

Riitta Valtonen - Timo Ahonen - Paula Lyytinen

Riskitekijöiden ja hoidon vaikutus sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemiseen Suomessa 1982-1997

Kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt Suomessa 1960-luvulta lähtien. 1970-luvulla 35-64-vuotiaiden kuolleisuuden väheneminen voitiin selittää kokonaan kolesterolitason ja verenpaineen laskulla sekä tupakoinnin vähenemisellä. 1980- ja 1990-luvuilla kuolleisuus on vähentynyt enemmän kuin riskitekijöiden perusteella voidaan ennustaa. Tutkimuksessa selvitettiin kuinka paljon riskitekijät ja uudet kardiologiset hoidot selittävät 35-64-vuotiaiden sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemisestä vuosina 1982-1997.

Erkki Vartiainen - Tiina Laatikainen, Veikko Salomaa - Matti Ketonen

Verenpainepotilas terveyskeskuksessa: hoitotulokset paranemassa

Kohonneen verenpaineen vaarat tunnetaan ja tehokkaita lääkkeitä on tarjolla, mutta vain osa lääkitystä käyttävistä on hyvässä hoitotasapainossa.

Päivi Meriranta - Ilkka Tikkanen - Esko Kumpusalo Ja Työryhmä

Psykodynaamisesti suuntautunut psykoterapia masennuspotilaiden kuntoutuksessa

Julkisessa terveydenhuollossa toteutetun psykodynaamisen psykoterapian vaikuttavuutta on arvioitu niukasti.

Pirjo Saarinen - Kirsi Honkalampi - Anja Peiponen, Pasi Ahola - Juha Jääskeläinen - Heimo Viinamäki

Masennuspotilaiden elämänhallinta, toipuminen ja työkyky

Tutkimuksessa selvitettiin vakavaa masennustilaa sairastavien potilaiden elämänhallinnan tunnetta koskevan koherenssikäsityksen, itsetunnon, pystyvyyden tunteen ja toiveikkuuden yhteyksiä sairaudesta toipumiseen ja työkyvyn palautumiseen.

Raimo Raitasalo - Jouko K. Salminen - Simo Saarijärvi - Tuula Toikka

FINSTROKE-tutkimus: Aivohalvauksen ilmaantuvuus ja kuolleisuus laskivat Suomessa vuosina 1983-1997

WHO:n alulle panema MONICA-aivohalvausrekisteri käynnistyi 1980-luvun alussa seuraamaan aivohalvauksen käyttäytymistä väestötasolla eri puolilla maailmaa. Aivohalvauksen ilmaantuvuutta, kuolleisuutta ja kohtaustappavuutta Turussa ja Kuopion alueella 15-vuotisen tutkimusjakson ajalta 1983-1997 sekä aivohalvauksen alatyyppejä 10-vuotisjaksolla 1988-1997 analysoidaan tässä tutkimuksessa.

Juhani Sivenius - Jaakko Tuomilehto - Pirjo Immonen-Räihä, Minna Kaarisalo - Cinzia Sarti - Jorma Torppa - Kari Kuulasmaa, Markku Mähönen - Aapo Lehtonen - Veikko Salomaa

Epäillyt torjunta-ainemyrkytykset Suomessa Yhteydenotot Myrkytystietokeskukseen kesällä 2002

Torjunta-aineille voidaan altistua työssä, kotitarveviljelyssä ja kotona. Myös lapset voivat altistua torjunta-aineille. Myrkytystietokeskukseen tulee vuosittain noin tuhat torjunta-aineisiin liittyvää kyselyä.

Milja Mäkinen - Terhi Lampinen - Marju Tammelin, Kirsi Kyrkkö - Kalle Hoppu - Markku Seuri