Keski-ikäisten painoindeksi ja keskivartalolihavuus - Selvitys Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimusaineistosta

Lihavuus on lisääntynyt Suomessa, mutta keskivartalolihavuuden esiintyvyydestä on vain vähän tutkimustietoa. Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimuksen (Helsinki Health Study) aineistosta selvitettiin lihavuuden ja keskivartalolihavuuden esiintyvyyttä sekä niiden mittaamiseen soveltuvia indikaattoreita 40-60-vuotiailla työntekijöillä.

Inka Utriainen, Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Akseli Aittomäki, Eero Lahelma

Persoonallisuuden piirteiden yhteys masennuksesta kuntoutumiseen

Tutkimuksessa selvitettiin vakavaa masennustilaa sairastavien potilaiden viiden keskeisen persoonallisuuden piirteen yhteyksiä sairaudesta toipumiseen ja työkyvyn palautumiseen vuoden kuluttua alkututkimuksesta tehdyssä seurannassa.

Raimo Raitasalo, Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Tuula Toikka

Lihavuuden, diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys suomalaisessa aikuisväestössä Dehkon 2D-hanke (D2D)

Väestön ylipainoisuus ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt ovat yleistymässä nopeasti kaikkialla maailmassa. Tässä artikkelissa tarkastellaan tyypin 2 diabeteksen kansallisen ehkäisyohjelman toimenpanohankkeen, Dehkon 2D-hankkeen, lähtötilannetta lihavuuden ja diabeteksen osalta.

Markku Peltonen, Eeva Korpi-Hyövälti, Heikki Oksa, Hannu Puolijoki, Juha Saltevo, Mauno Vanhala, Timo Saaristo, Liisa Saarikoski, Jouko Sundvall, Jaakko Tuomilehto

Osteoporoosin diagnostiikassa kaikki hyvin? Tuloksia eri DXA-laitteilla tehtyjen mittausten vertailusta

Kaksienergiainen röntgenabsorptiometria (DXA) on ensisijainen menetelmä osteoporoosin toteamiseen ja luuntiheyden seurantaan. Eri laitteilla saatujen tulosten yhteismitattomuus ja erilaiset luokittelukäytännöt aiheuttavat diagnosointiongelmia, jotka olisi saatava hallintaan.

Olli Impivaara, Jorma Viikari, Erkki Alanen, Pirkko Soininen

Urheilusilmävammat - salibandy vaarantaa nuorten pelaajien silmät

Silmätapaturmista merkittävä osa tapahtuu liikuntaa ja urheilua harrastettaessa. Erityisesti nuorison suosimissa salibandyssä ja sählyssä sattuu paljon vakavia silmävammoja. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää urheilusilmävammojen lajijakauma ja akuutit vammatyypit, jotta voidaan antaa perusteltuja suosituksia suojalasien käytöstä.

Tiina Leivo, Ilkka Puusaari, Teemu Mäkitie

Kolesteroli, kuolemanvaara ja elämänlaatu vanhuusiässä Helsingin johtajatutkimuksen 39 vuoden seuranta

Vaikka seerumin kolesterolipitoisuuden pienentämisen on osoitettu vähentävän valtimosairauksien riskiä, pienen kolesterolitason pitkäaikaisvaikutuksista kiistellään edelleen. Olemme seuranneet vanhuusikään saakka miesjoukkoa, jonka seerumin kolesterolitaso mitattiin 30-39 vuotta aiemmin.

Timo E. Strandberg, Arto Strandberg, Kirsi Rantanen Veikko V. Salomaa, Kaisu Pitkälä, Tatu A. Miettinen

15-vuotiaiden ylipaino ja painon kokeminen WHO-koululaistutkimuksessa

Lasten ja nuorten ylipainoisuus on yleistynyt monissa länsimaissa.

Raili Välimaa, Kristiina Ojala, Jorma Tynjälä, Jari Villberg, Lasse Kannas

Ensikokemuksia TOT-leikkauksesta naisten virtsankarkailun hoidossa

Virtsankarkailu on yleinen naisten ongelma, joka lisääntyy iän myötä. Viime vuosina virtsankarkailun leikkaushoidossa on otettu käyttöön mini-invasiiviset tekniikat. Näistä uusin on TOT (transobturator tape), jonka toivotaan vähentävän komplikaatioita ja yksinkertaistavan leikkaustekniikkaa.

Tiina Vaari, Teuvo Takala

Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ja sen varhainen toteaminen kouluterveydenhuollossa

Kouluterveydenhuolto on avainasemassa nuorten syömiskäyttäytymisessä ilmenevien häiriöiden havaitsemisessa, ennaltaehkäisyssä ja hoitoon ohjauksessa. Artikkelin tarkoituksena on kuvata syömishäiriön puhkeamista ennakoivan, nuorten itse ilmoittaman oireilun esiintyvyyttä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä murrosikäisten nuorten keskuudessa.

Lea Hautala, Pirjo-Riitta Liuksila, Hannele Räihä, Aija-Mari Väänänen, Aleksi Jalava, Antti Väinälä, Simo Saarijärvi

Vastasyntyneen hengitysvaikeusoireyhtymän ilmaantuvuus ja tautikohtainen kuolleisuus Väestöpohjainen analyysi Oulun yliopistollisen sairaalan vastuualueelta 1970-luvulta 2000-luvulle

Surfaktantin puutteesta johtuva hengitysvaikeusoireyhtymä (RDS) on edelleen tavallisimpia sairauksia ennenaikaisina syntyneillä lapsilla, vaikka sen ehkäisy- ja hoitomahdollisuudet ovat parantuneet.

Maila Koivisto, Timo Saarela, Tuula Kaukola, Marja-Leena Pokela Marita Valkama, Mikko Hallman

Huonojen uutisten kertominen potilaalle - syöpätautien erikoislääkärien kokemuksia

Sairauksia koskevien huonojen uutisten kertomista on tutkittu Suomessa vähän. Tutkimuksessa kartoitettiin Tyksin syöpätautien klinikan erikoislääkärien käsityksiä syöpäsairauteen liittyvistä huonoista uutisista ja selvitettiin heidän selviytymisstrategioitaan, kokemuksiaan huonojen uutisten kertomisesta, suhtautumistaan totuudenmukaiseen kertomiseen sekä heidän käsityksiään potilaiden toiveista.

Riina Katainen, Florence Schmitt, Jorma Piha

Nuorten lihavuuden kehityssuunnat Tuloksia Pohjois-Suomessa vuonna 1966 ja 1986 syntyneiden tutkimuksesta

Suomalaisten nuorten painoindeksitason on tutkimuksissa raportoitu nousseen ja lihavuuden yleistyneen. Tässä tutkimuksessa kuvataan pohjoissuomalaisten nuorten ylipainoisuuden ja lihavuuden sekä keskivartalolihavuuden yleisyyttä ja kehitystä.

Jaana Laitinen, Ulla Sovio

Akuutti sydämen vajaatoiminta Suomessa monikeskustutkimuksen valossa

Vaikka akuutti sydämen vajaatoiminta on sairaaloiden päivystykseen tulevista sairauksista yleisimpiä, tunnetaan sen epidemiologia, hoito ja kuolleisuus varsin huonosti.

Krista Siirilä-Waris, Veli-Pekka Harjola, John Melin, Keijo Peuhkurinenmarkku S. Nieminen Ja Finn-Akva Tutkimusryhmä

Lasten postoperatiivisen kivun lievitys: interventiona mielikuvaretkiäänite

Lapsista suurin osa kärsii leikkauksenjälkeisestä kivusta sairaalassa. Lasten kivun lievitys on usein vähäisempää kuin aikuisten.

Tarja Pölkki, Anna-Maija Pietilä, Katri Vehviläinen-Julkunen Helena Laukkala, Kai Kiviluoma

Sepelvaltimotautipotilaiden elämänlaatu hoitotoimenpiteiden jälkeen

Pitkäaikaistietoja hoitotoimenpiteiden vaikutuksista sepelvaltimotautipotilaiden elämänlaatuun on vähän. Tämän prospektiivisen pitkittäistutkimuksen tarkoituksena on arvioida sepelvaltimotautiin sairastuneiden terveyteen liittyvää elämänlaatua ja sen muutoksia 8 vuoden seurannassa.

Hannele Lukkarinen, Maija Hentinen

Voidaanko korvakäytävän tukkiva vahatulppa ehkäistä?

Korvakäytävän tukkiva vahatulppa on yleinen vaiva. Se voi aiheuttaa korvan tukkoisuutta, kuulon heikkenemistä, kutinaa, kipua ja lisätä korvakäytävän infektioherkkyyttä. Vahatulpan poisto vie terveydenhuollon resursseja ja on joskus kivuliasta ja hankalaa. Vaivan ehkäisystä ei kuitenkaan ole tutkimuksia. Tässä työssä selvitettiin paikallisesti annostellun ihoöljyn käyttöä vahatulpan ehkäisyssä.

Kimmo Saloranta, Tuomas Westermarck

Pikkulasten rokotusohjelma toteutuu edelleen hyvin

Laaja rokotuskattavuus estää ja hillitsee rokotuksin estettävissä olevien tautien epidemioita. Kansanterveyslaitos seuraa sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta rokotuskattavuutta Suomessa.

Jaana Joensuu, Eeva Koskenniemi, Terhi Hulkko, Terhi Kilpi

Masennuksesta toivutaan Prospektiivisen 6 vuoden seurantatutkimuksen tuloksia

Valtaosa psykiatristen syiden perusteella kirjoitetuista sairauspäivärahakausista aiheutuu masennuksesta, ja masennustila on myös yleisin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeen syy. Seurantatutkimuksia masennuspotilaiden työkyvystä, toipumisesta ja hoitovasteesta tarvitaan kipeästi.

Heimo Viinamäki, Kirsi Honkalampi, Kaisa Haatainen Heli Koivumaa-Honkanen, Tommi Tolmunen, Jukka Hintikka

Sairaalainfektioiden esiintyvyys Suomessa 2005

Suomessa ei ole aiemmin tehty kansallista sairaalainfektioiden prevalenssitutkimusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sairaalainfektioiden esiintyvyyttä.

Outi Lyytikäinen, Mari Kanerva, Niina Agthe, Teemu Möttönen

Eläkeikäisten elintapojen muutokset 1985-2003

Elintavat vaikuttavat terveydentilaan, ja siksi niiden muutosten seuraaminen on tärkeä osa terveystutkimusta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 65-79-vuotiaiden suomalaisten tupakoinnin, alkoholinkäytön ja terveellisten ruokatottumusten kehityssuuntia ja väestöryhmittäisiä eroja 18 vuoden aikana.

Tommi Sulander, Satu Helakorpi, Ossi Rahkonen Aulikki Nissinen, Antti Uutela