Sydämen vajaatoimintaan liittyvä iskeeminen hepatiitti

Vaikeaan sydämen vajaatoimintaan liittyy usein maksastaasin pohjalta kehittynyt maksan toimintahäiriö, joka ilmenee maksaentsyymiarvojen nousuna ja lievänä keltaisuutena. Iskeeminen hepatiitti on harvinaisempi, ja se on useimmiten yhteydessä tilapäiseen verenpaineen laskuun. Oireena on potilaan äkillinen keltaisuus, johon ei liity kipuja. Transaminaasiarvot suurenevat voimakkaasti, samoin seerumin bilirubiiniarvo ja, toisin kuin maksastaasissa, bilirubiini on pääasiassa konjugoitumatonta. Tila korjaantuu tavallisesti muutamassa päivässä.

Mauno Härkönen

Todetaanko nuorten ihmisten sarkoomat ajoissa?

Joka päivä miltei kaksi nuorta ihmistä sairastuu syöpään Suomessa. Ikäryhmässä 16-35 vuotta todetaan noin 600 uutta syöpätapausta vuosittain. Koska syöpä on yleensä vanhempien ihmisten sairaus, ei pahanlaatuista tautia osata heti epäillä nuorella. Perusterveydenhuollossa ei tunnisteta syövän oireita nuorilla riittävän nopeasti ja kallisarvoista aikaa kuluu taudin päästessä leviämään muualle elimistöön. Jokainen yli senttimetrin kokoinen kasvava kyhmy on epäilyttävä syövän suhteen ja selvä aihe lisätutkimuksiin. Kirjoittajat haluavat tässä artikkelissa kiinnittää huomiota erityisesti nuorten ihmisten pehmytkudos- ja luusarkoomiin.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen, Tuula Lehtinen, Juha Nevalainen

Tahdistinpotilaat ja työpaikan sähkömagneettiset kentät

Implantoitavien sydämentahdistimien ja defibrillaattorien yleistyessä joudutaan työterveyshuollossa yhä useammin arvioimaan työpaikan sähkömagneettisten kenttien mahdollisia vaikutuksia näiden laitteiden toimintaan. Artikkelissa esitellään tapausselostuksen avulla kardiologin, työterveyslääkärin ja työpaikan osuutta potilaan riskien arvioinnissa. Vakavien toimintahäiriöiden vaarat ovat harvinaisia, sen sijaan vähäiset toimintahäiriöt ovat mahdollisia monissa työpaikoissa. Eri osapuolten yhteistyöllä potilaan jatkaminen entisessä työssään saadaan usein mahdolliseksi.

Panu Oksa, Rauno Pääkkönen, Seppo Sinervo, Pekka Mäkynen

Subkliininen hypertyreoosi hoito-ongelmana

Subkliinisessä hypertyreoosissa seerumin tyreotropiiniarvo on viitetason alapuolella ja muut kilpirauhasen toimintakokeiden tulokset viitealueella ylärajan tuntumassa. Tilan etiologia on sama kuin kliinisen hypertyreoosin, mutta syynä voi olla myös ylimitoitettu tyroksiinihoito. Ajan myötä kilpirauhasen lievä liikatoiminta altistaa eteisvärinän kehittymiselle, ja on myös viitteitä sen aiheuttamasta osteoporoosiriskistä varsinkin vaihdevuodet ohittaneille naisille. Subkliinisen hypertyreoosin hoidon tarvetta voi olla vaikea arvioida. Usein on tarkoituksenmukaisinta vain seurata tilannetta, mutta tietyissä tapauksissa tyreostaatti- tai radiojodihoito on hyvinkin aiheellinen.

Matti Kivikko, Hannu Vanhanen, Timo Strandberg

Välitön ohitusleikkauksen jälkeinen sydänlihasiskemia

Artikkelissa kuvataan tapaus, jossa sepelvaltimoiden ohitusleikkauksessa käytetyn valtimosiirteen ahtauma aiheutti välittömän sydänlihaksen etuseinämän iskemian. Syyksi osoittautui harvinainen rinnan sisävaltimon päätehaaran tyvessä sijainnut ateroskleroottinen ahtauma, joka ei näkynyt ennen leikkausta tehdyssä angiografiassa eikä toimenpiteen aikana. Tilanteesta johtunutta sydänlihaksen malperfuusiosyndroomaa epäiltiin potilaan EKG:n perusteella. Uusintaleikkaus tehtiin kahden tunnin kuluttua, ahtaumakohta korjattiin ja potilas toipui hyvin.

Pekka Rainio, Esa Salmela, Päivi Kaukoranta, Paavo Pääkkö, Keijo Peuhkurinen

Itujen aiheuttama salmonellaepidemia

Suomessa todettiin vuonna 1994 Salmonella Bovismorbificansin aiheuttama suolistoinfektioepidemia, jossa diagnosoitiin 210 tapausta. Välittäjänä olivat teollisesti idätetyt sinimailasen idut. Australiasta peräisin olleet idut oli tuotu maahan Ruotsin kautta, ja myös siellä todettiin laaja epidemia. Kyseessä oli jo kolmas itujen aiheuttama salmonellaepidemia Suomessa 1990-luvulla, mikä antaa aihetta tuotantotapojen ja tuotteiden muutoksiin. Kansainvälistyminen lisää vastaavien epidemioiden mahdollisuutta, ja se on otettava huomioon myös elintarvikevalvonnassa.

Antti Pönkä, Matti Jahkola, Anja Siitonen, Olli Haikala, Aimo Kuhmonen, Pekka Pakkala

Epoksipolyesteripulverimaalin aiheuttama allerginen alveoliitti

Polyesteripulverimaalin happoanhydridit osoittautuivat allergisen alveoliitin aiheuttajiksi tapauksessa, jossa valaisintehtaan pakkaamon työntekijällä ilmeni työympäristössä toistuvasti kuumetta ja hengenahdistusoireita. Potilaan taudinkuva, röntgenologia sekä löydös bronkoalveolaarisessa huuhtelussa sopivat alveoliittiin. Polyesteripulverimaalille työntekijä oli päässyt altistumaan tehtaan ilmastointijärjestelmän tukkeuduttua. Maalin todettiin sisältävän pieniä määriä ftaalihappoanhydridia ja trimellitiinihappoanhydridia, joita vapautuu kovetuslämpötiloissa. Aiemmin ei ole ollut tiedossa, että Suomessa käytössä olevat pulverimaalit saattavat altistaa trimellitiinihappoanhydridille.

Päivi Piirilä, Sisko Anttila, Martti Hyvönen, Helena Keskinen, Pirkko Pfäffli, Timo Tuomi, Outi Tupasela, Matti Tuppurainen, Henrik Nordman

Buspironi kehitysvammaisten ahdistuneisuuden ja aggressiivisuuden hoidossa

Kehitysvammaisten psyykkisten oireiden hoidossa kommunikaatiovaikeudet ovat yksi tärkeimmistä esteistä. Kommunikaatiovaikeudet liittyvät usein ahdistuneisuuteen ja aggressiivisuuteen, ja nämä häiriöt ovat hoitamattomina omiaan synnyttämään noidankehiä. Kehitysvammaisten psyykkisten häiriöiden hoidossa tulisi tähdätä oirespesifisempään lääkehoitoon. Kokemustemme perusteella uusi atsapironivalmiste, buspironi, tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon hoidettaessa kehitysvammaisen ahdistuneisuutta ja aggressiivisuutta. Buspironihoidon etuna on sedatiivisen vaikutuksen puuttuminen, eli se ei heikennä kehitysvammaisen kognitiivisia toimintoja.

Seija Raitasuo, Taina Rautaoja, Simo Saarijärvi

ACE-estäjän aiheuttama hengenvaarallinen angioödeema

ACE-estäjien käytön yhteydessä on kuvattu hengenvaarallisia sekä kuolemaan johtaneita angioödeeman aiheuttamia ylähengitysteiden obstruktioita. Kuolemaan johtaneissa tapauksissa intubaatio tavanomaisen laryngoskoopin avulla on osoittautunut mahdottomaksi ja toisaalta trakeostomia viivästynyt kohtalokkaasti. Kirjoituksessa kuvattu hengenvaarallinen angioödeema kehittyi yhdeksän kuukautta enalapriilihoidon aloittamisen jälkeen. Potilas hoidettiin menestyksellisesti bronkofiberoskoopin avulla tehdyllä intubaatiolla. Tämän tapauksen ja kirjallisuuskatsauksen perusteella suositellaan, että jokainen potilas, jolle ACE-estäjähoidon aikana kehittyy suupohjan, kielen tai kurkunpään turvotus, tulisi hoitaa sairaalassa, jossa on jatkuva mahdollisuus fiberoskooppiseen intubaatioon tai trakeostomian tekoon.

Harri Tohmo, Terje Forslund, Gerd Weckström, Marja Stenborg, Seija Alila

Lapsen sormi liian ahtaassa paikassa

Tapausselostuksessa kuvataan, kuinka pienen lapsen sormi juuttui auton turvavyön solkeen ja miten kiusallisesta tilanteesta selvittiin.

Pertti Lipponen

Unohtuuko varjoaine päivystyksen TT-tutkimuksissa?

Päivystyksessä pään tietokonetomografia tehdään useimmiten natiivitutkimuksena ilman suonensisäistä varjoainetta. On kuitenkin muistettava, ettei normaali natiivilöydös sulje pois kaikkia aivosairauksia. TT-tutkimuksia ei siis tulisi tehdä päivystyksessäkään lyhimmän kaavan mukaan.

Leena Raulisto, Jaakko Kinnunen, Antti Servo

Mikroaaltouunin korjaajan säteilytapaturma

Mikroaaltouunien aiheuttamat palo- tai säteilyvammat ovat harvinaisia. TYKS:ssa hoidettiin potilasta, joka oli saanut mikroaaltouunia korjatessaan hyvin suuren annoksen mikroaaltosäteilyä vatsan alueelle ja mahdollisesti myös silmiin. Selvänä suolistovaikutuksena potilaalla esiintyi pitkittynyt ripuli ja diffuusi vatsakipu. Silmätutkimuksissa todettiin pieniä muutoksia, mutta niiden yhteyttä tapaturmaan ei kuitenkaan pystytä sitovasti osoittamaan, koska potilaalle ei ollut aikaisemmin tehty silmätutkimuksia. Arvioidun säteilyannoksen vaikutuksesta voidaan olettaa kudosten lämmenneen aina 3 cm:n syvyyteen, mutta palovammoja ei kuitenkaan todettu. Lämpeneminen on ollut voimakkainta vatsanpeitteen lihaksistossa, silmille altistumisesta ei todennäköisesti ollut vaaraa.

Kimmo Korhonen, Seppo Nieminen, Aaro Kiuru, Arto Haukijärvi

Nuoren naisen erilainen kuolema

Lääkärin työhön on perinteisesti liittynyt velvollisuus varjella elämää. Nykyaikainen lääketiede mahdollistaa kuitenkin yhä pidemmälle menevät hoidot; elintärkeitä fysiologisia toimintoja voidaan tukea tai ylläpitää kauan sen jälkeen, kun toipumisen edellytykset on jo menetetty. Pitäytyminen yksinomaan elämän säilyttämisen päämäärissä saattaa johtaa vastoin potilaan perusteltuja pyyntöjä annettavaan hoitoon ja kärsimysten pitkittymiseen. Lisäksi hyödyttömään hoitoon käytetyt voimavarat ovat poissa sieltä, missä lääkäri voisi vielä vähentää sairauden aiheuttamia haittoja. Artikkelissa kuvataan vaikeaa neurologista tautia poteneen nuorehkon naisen kohtalo. Hän kuoli sairaalassa itse valitsemallaan hetkellä sen jälkeen kun oli selvää, että vain kuolema voi tuoda todellista helpotusta elämän aiheuttamiin kärsimyksiin.

Juhani Partanen, Outi Lapatto, Juhani Lähdevirta, Markus Färkkilä, Paula Kokkonen

Kookosdietanoliamidia sisältävän pesunesteen aiheuttama astma ammattitautina autonsiistijällä

Kookosdietanoliamidia käytetään pinta-aktiivisuuteen vaikuttavien ominaisuuksiensa takia erilaisissa puhdistusaineissa, käsivoiteissa ja metallialan öljyissä ja nesteissä. Sen on kuvattu aiheuttaneen allergisia kosketusihottumia. Työterveyslaitoksella on todettu myös ensimmäinen kookosdietanoliamidia sisältävän autonpesunesteen aiheuttama ammattiastma.

Anne Pinola, Helena Keskinen, Matti Tuppurainen, Riitta Jolanki Hannu Puolijoki

Anorektikon vaikean hammaseroosion hoito

Syömishäiriöt voivat pitkään jatkuessaan aiheuttaa vakavaa hampaiden eroosiota. Tapausselostuksessa esitetään seitsemän vuotta anorexia nervosaa sairastaneen opiskelijan hampaiston kuntoutus. Hoidolla saatiin poistettua hampaiden vihlominen, jolloin syöminen helpottui. Ulkonäön paraneminen hammashoidon seurauksena helpotti potilaan sosiaalista kanssakäymistä.

Petteri Peltola, Inkeri Rytömaa

Äkillinen hengitysvajaus amyotrofisen lateraaliskleroosin ensi oireena

Artikkelissa kuvataan potilas, jonka äkillisen hengitysvajauksen syyksi ilmeni aiemmin diagnosoimaton amyotrofinen lateraaliskleroosi. Potilas oli ylävatsakipujen takia sairaalatutkimuksissa, kun hänet äkillisen hengitysvajauksen vuoksi jouduttiin siirtämään tehostetun valvonnan osastolle hengityslaitehoitoon. Hengityslaitteesta vieroittaminen epäonnistui toistuvasti riittämättömän keuhkotuuletuksen vuoksi. Neurologisen tutkimuksen ja elektroneuromyografian perusteella potilaalta diagnosoitiin amyotrofinen lateraaliskleroosi. Tapaus korostaa äkillisen hengitysvajauksen harvinaisten syiden huomioon ottamisen tärkeyttä.

Markku Kuisma Kari Saarinen