Norjan kulttuurinnälkäiset kollegat

Liekö sattuma vai ei, että lääkärien jumalan Asklepioksen isä oli Apollon, taiteen, musiikin ja kirjallisuuden jumala. Joka tapauksessa lääkäriyteen liittyy aimo osuus humanismia, olemmehan lähempänä ihmistä kuin monien muiden ammattikuntien edustajat. Sitä mukaa kuin holistisen hoidon filosofia laajenee, myös lääkärin henkisen viljelyn merkitys kasvaa.

Robert Paul

Opetussairaalapotilaiden ruokavalio

Vuonna 1989 julkaistiin Yhdysvalloissa laajan tutkimuksen ja selvitystyön pohjalta uudet ravintosuositukset, joissa mm. korostui vähärasvaisuus, vähäkolesterolisuus, vähäsuolaisuus sekä runsas kuitujen, hedelmien ja vihannesten nauttiminen.

Robert Paul

Pölypunkki - höyhenten tärkein allergeeni

Höyhenten aiheuttamat limakalvo-oireet ovat harvinaisia, mikäli tyynyissä ja peitoissa on käytetty puhdistettuja höyheniä. Sen sijaan vanhat höyhentuotteet sisältävät runsaasti pölypunkkeja, jotka saavat aikaan höyhenallergiaksi luullut oireet. Pölypunkkiallergeeneja on myös höyhenallergiatutkimuksissa käytetyissä valmisteissa aiheuttamassa vääriä positiivisia tuloksia ihopistokokeissa.

Katriina Kilpiö, Soili Mäkinen-Kiljunen, Tari Haahtela, Matti Hannuksela

Pohjanlahden rannikon suomenruotsalaiset säilyvät työkykyisinä

Kelan eläketilastojen mukaan Pohjanlahden rannikon ruotsinkielisten kuntien asukkaita siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle merkitsevästi vähemmän kuin saman alueen suomenkielisten kuntien asukkaita. Erityisen selvänä näkyy ero tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä vammojen vuoksi myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä. Ruotsinkielisissä kunnissa miesten aktiiviaika on keskimäärin kaksi vuotta pitempi kuin suomenkielisissä, naisilla ero on vuoden verran. Kieliryhmien terveyserojen syyt eivät tavanomaisia taustatekijöitä tarkastelemalla avaudu, vaan tarvittaisiin perusteellista paneutumista kielivähemmistön kulttuuri- ja elämäntapakysymyksiin.

Markku T. Hyyppä, Juhani Mäki

Mihin kuntoutuksen tulisi kohdistua? Helsinkiläisten ikäihmisten kuntoutustarvekartoitus

Kuntoutuskustannusten kurissapitämisen eräs tapa on toimenpiteiden suuntaaminen oikeaan kohteeseen. Yksilön kokemat päivittäistä selviytymistä haittaavat tekijät tulisi tunnistaa ja asettaa tärkeysjärjestykseen. Tämän jälkeen voidaan määritellä kynnyshaitta, eli keskeisin toimintakykyä haittaava tekijä. Asiantuntijoista koottu ryhmä arvioi kynnyshaitan laadun ja määrän ja kuntoutuksen tarpeen.

Tom Candolin, Sirpa Granö, Irja Turumäki, Erkki J. Valtonen

Impotenssin tutkiminen ja hoito

Aiemmin impotenssia pidettiin lähes täysin psyykkisenä ongelmana, mutta nykyään yhä useammin taustalta löytyy myös elimellinen vika, tavallisimmin siittimen verenkiertoon liittyvä. Nuorilla miehillä impotenssin perussyy on yleensä psyykkinen, vanhemmilla orgaaninen. Ongelman selvittelyssä esitiedot on pyrittävä saamaan huolellisesti, vaikka aihe onkin potilaalle arka. Etukäteen potilaalle postitettu kyselylomake voi helpottaa asian käsittelyä. Kliinisen tutkimuksen jälkeen tehtävä intrakavernoottinen injektiotesti on impotenssidiagnostiikan kulmakivi. Orgaanisperäisen impotenssin yleisin hoitomuoto on nykyään verenkiertoa lisäävien aineiden injisoiminen siittimen paisuvaiskudokseen.

Olavi Lukkarinen, T. Andreo Larsen

Vastasyntyneen lapsen elvytys

Noin 8-10 % vastasyntyneistä (Suomessa vuosittain noin 4 000-6 000 lasta) tarvitsee syntymän yhteydessä ensiapua, yleensä hengityksen avustamista. Ennen ensimmäistä hengenvetoa on keuhkojen tyhjennyttävä surfaktanttia sisältävästä nesteestä. Ongelmia tulee yleensä ennenaikaisesti syntyvien lasten hengityksen käynnistymisessä. Osa lapsista tarvitsee hengitysavustusta; hyvin epäkypsät vastasyntyneet intubaation ja tehokkaan ventilaation. Siksi jokaisessa synnytyksiä hoitavassa yksikössä tulisi olla asianmukaiset välineet ja perusvalmius vastasyntyneen elvytykseen. Tässä katsauksessa esitellään tuoreisiin kansainvälisiin suosituksiin perustuvat vastasyntyneen elvytyksen periaatteet, ja tarkastellaan niiden sovelluksia suomalaisissa synnytyssairaaloissa.

Kari Nikolajev, Kirsti Heinonen

Yleislääkärin asema ja työ Euroopan maissa

Yleislääketieteen ja yleislääkärin asema on viime aikoina saanut Euroopassa runsaasti huomiota. Yhtenä syynä tähän ovat Euroopan Unionin ohjesäännöt, joilla pyritään yhtenäistämään jäsenmaiden käytäntöjä. WHO:n Euroopan aluetoimisto on tuottanut selvityksen yleislääketieteen nykytilasta alueensa maissa, ja tähän katsaukseen on koottu tiedot 15 maan yleislääkäreistä. Mielenkiintoisimpia havaintoja suomalaisten kannalta ovat yleislääkärin erikoistumisvaatimus ja portinvartija-asema useimmissa maissa. Vähäpätöinen tieto ei liene sekään, että suomalaisen yleislääkärin työn rasittavuus näyttää olevan huomattavasti vähäisempää kuin useimpien eurooppalaisten kollegoiden.

Anna Back, Pertti Kekki

Uupuneen työntekijän tarina

Keski-ikäisten ja eläkeiän kynnyksellä olevien suomalaisten työuupumuksesta ja eläkehakuisuudesta on viime aikoina kirjoitettu paljon. Etupäässä on syytetty työelämän vaatimuksia ja kovuutta, jonka puristuksesta syntyy halu päästä ansaitulle vapaalle. Jotta tämän suuren väestönosan työkyvyn parantamiseksi voitaisiin kehittää toimivia menetelmiä, tulee sairauksien lisäksi ymmärtää ja nähdä tämän pahoinvoinnin sosiaaliset, psyykkiset ja kulttuuriset tekijät. Uupumuksen taustalta löytyy yllättävän usein esim. korkeaan työmoraaliin ja totuttuihin rooleihin kiinnittyneitä ristiriitoja, jotka muuttuvassa työelämässä ja yhteisön arvojen muuttuessa näyttäytyvät erilaisina oireina ja sairauksina.

Raija Kerätär

"Ilman vakuutuslääkäreitä ei olisi Hannu Karpoa"

Viime keväänä nimitettiin kolmeen yliopistoon neljä vakuutuslääketieteen dosenttia. Uutisoidessaan aiheesta Talouselämälehti kommentoi vakuutuslääkärien roolia otsikon sanoin. Mutta keitä ovat nämä paljon puhutut paperilääkärit, jotka tekevät ihmisten sosiaali- ja vakuutusturvaa koskevia ratkaisuja paperien perusteella, potilasta näkemättä. Vakuutuslääketieteen erityispätevyyden saaneista kollegoista on tehty selvitys.

Jukka Kivekäs, Matti Klockars

Alendronaatti ja luunmurtumat

Aikamme vitsauksiin kuuluu luun haurastumatauti, osteoporoosi, jonka hoidossa voidaan käyttää naisilla estrogeenia ja naisilla ja miehillä kalsitoniinia, kalsitriolia, natrium-fluoridia tai bisfosfonaatteja. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluva lääke, alendronaatti, lisää Fracture Intervention Trialin (FIT) mukaan merkitsevästi luuston mineraalitiheyttä ja vähentää nikamaluhistumien ilmaantuvuutta.

Robert Paul

Järkeä kännykän käyttöön

Viime aikoina on sanomalehtien pääkirjoituksia myöten keskusteltu käsipuhelimien liikenneturvallisuudesta. Turvallisuuden arvellaan heikkenevän, ja siksi mm. Brasilia, Israel, pari Australian osavaltiota ja Sveitsi kieltävät lailla kännyköiden käytön ajon aikana.

Robert Paul

Sytokiiniprofiili kohtalonkysymys meningokokkitaudeista selviämisessä

Hollantilaistutkimuksen mukaan meningokokkitautiin kuolleiden potilaiden lähiomaisten verisolut tuottivat endotoksiinistimulaation jälkeen selvästi vähemmän tuumorinekroositekijä alfaa (TNF-alfa) kuin infektioista selvinneiden potilaiden solut. Interleukiini-10:n (IL-10) suhteen löydös oli päinvastainen. Riskisuhteina ilmaistuna tulos oli vielä vakuuttavampi: matala TNF-alfa-tuotanto lisäsi fataalin infektion riskin kymmenkertaiseksi, korkea IL-10-tuotanto kaksikymmenkertaiseksi ja molemmat yhdessä monisatakertaiseksi.

Matti Viljanen

Se tarttui sittenkin

Vanha opetus on, että vaikka syövän aiheuttajat (kuten virukset) voivatkin tarttua, itse syöpä sinänsä ei tartu henkilöstä toiseen. Tästähän pitää huolen immuunipuolustus. Kirjallisuudesta löytyy kuitenkin muutamia raportteja, joiden mukaan pahanlaatuinen kasvain olisi tapaturmaisesti siirtynyt terveeseen henkilöön. Mutta mitäpä arvelette seuraavasta tapauksesta?

Heikki Joensuu

Edullinen kolerarokote kehitysmaihin

Kolera on suuri ongelma kehitysmaissa. Perussyy on tietysti sosiaalinen; hygieniaolot eivät ole kunnossa - ja tuskin tällä menolla korjaantuvatkaan. Vuonna 1991 kolera palasi Etelä-Amerikkaan sadan vuoden tauon jälkeen; vuoteen 1994 mennessä tautiin oli sairastunut ainakin miljoona ihmistä. Ruandassa pakolaisleirien epidemioissa sairastui ainakin 70 000 ja kuoli 12 000 ihmistä. Vuosina 1992-93 Intian niemimaalta alkoi uusi pandemia; tällä kertaa aiheuttajana on uudentyyppinen kolerabakteeri.

Pentti Huovinen

Tautiluokitus vaihtui - muuttuiko käytäntö psykiatriassa?

ICD-10-tautiluokitus otettiin Suomessa käyttöön vuoden 1996 alussa. Psykiatrian alalla tämä oli lyhyehkössä ajassa toinen tilastollisen diagnostisen järjestelmän vaihdos. Valmistautumisaika oli varsin lyhyt ja viranomaisohjeet niukat. OYS:n psykiatrian klinikassa muutokseen valmistauduttiin työstämällä käytännön tarpeisiin yksinkertainen muuntotaulukko. Muutoksesta selviytymistä arvioitiin vertaamalla joulukuussa 1995 tehtyjä diagnooseja tammikuussa 1996 tehtyihin diagnooseihin. Tulosten mukaan diagnostiset käytännöt eivät tautiluokituksen vaihtuessa muuttuneet ratkaisevasti. Muutoksesta selviydyttiin OYS:n psykiatrian klinikassa hyvin, suureksi osaksi yksinkertaisen sisäisen ohjeen ansiosta.

Kristian Läksy, Sami Räsänen

Barrettin ruokatorvi

Barrettin ruokatorvi on pitkään kestäneen gastroesofageaalisen refluksitaudin komplikaatio. Diagnoosiperuste on tähystyksen yhteydessä otetuista koepaloista histologisesti todettu intestinaalinen metaplasia ruokatorvessa. Barrett-potilaista joka toisella on todettavissa refluksitaudin komplikaatio: esofagiitti, striktuura, haavauma tai ruokatorven adenokarsinooma. Barrettin ruokatorven hoito on periaatteessa refluksitaudin hoitoa: lääkehoito protonipumpun estäjillä tai H2-salpaajilla tai antirefluksileikkaus. Koska dysplastinen muutos saattaa kehittyä adenokarsinoomaksi, säännölliset endoskopiakontrollit ovat välttämättömät.

Jukka T. Salminen, Jarmo A. Salo

Psykiatrinen diagnostiikka

Diagnostiikan tarkoitus on sairauden ja sen vaikeusasteen kuvaaminen. Psykiatrisen diagnostiikan historiallisessa tarkastelussa ongelmana on diagnostiikan puutteellinen luotettavuus. Deskriptiivisten, diagnostisiin kriteereihin perustuvien tautiluokitusten käyttö on suuresti lisännyt psykiatristen diagnoosien vertailukelpoisuutta. Strukturoitujen haastattelumenetelmien on todettu lisäävän edelleen diagnostiikan osuvuutta ja luotettavuutta. Deskriptiivisen diagnostiikan ohella Suomessa on vakiintunut asema myös psykodynaamisella tasodiagnostiikalla. Nämä näkökohdat täydentävät toisiaan, mutta käytännön työssä ne on syytä erottaa toisistaan käsitteellisten sekaannusten välttämiseksi.

Kristian Läksy, Sami Räsänen

Mielenterveyden häiriöt ICD-10-tautiluokituksessa

ICD-10-tautiluokituksen systemaattinen osa otettiin Suomessa virallisesti käyttöön sosiaali- ja terveysministeriön määräyksellä viime vuoden alussa. Luokituksessa mielenterveyden häiriöiden osa sisältää lyhyet kuvaukset kustakin häiriöryhmästä ja kriteerien pääpiirteet, ja niinpä niiden perusteella tehty luokittelu on aikaisempaan tautiluokitukseen nähden epätarkempaa. Tämä lisää kliinisen kokemuksen ja aikaisemman diagnostisen osaamisen merkitystä annettaessa psykiatrista diagnoosia. Onkin syytä tarkastella luokituksen uusia diagnooseja ja tärkeimpiä eroja ja käytännön muutoksia aikaisempaan luokitukseen nähden.

Sami Räsänen, Kristian Läksy

Odottavan äidin perinnöllisyysneuvonta

Äitiyshuollon tavoitteena on, että uusi syntyvä sukupolvi olisi mahdollisimman terve. Tämän vuoksi WHO on asettanut Terveyttä 2000 -ohjelmassaan erääksi äitiyshuollon tavoitteeksi sikiön kehityshäiriöiden varhaisen toteamisen. Sikiön kromosomivikojen, rakennepoikkeavuuksien ja äidin geenivirheiden seulontaa tulee puntaroida kehitettäessä äitiysneuvolatoimintaa. Seulontoja voidaan tarjota erityisesti silloin, kun äiti odottaa ensimmäistä lastaan ja suvussa ei ole tiedossa mitään perinnölliseksi epäiltävää sairautta. Koska äidit tulevat lähivuosina kysymään geenitestejä on parempi, että niitä voidaan tarjota suunnitellusti. Pelkkä kaupallinen geenivirheiden tutkimus ilman geenitestiin liittyvää kliinistä asiantuntemusta on arveluttavaa. Tulevaisuudessa geenitestit tulee tehdä jo raskauden suunnitteluvaiheessa. On korostettava, että kaikkien äidin ja sikiön tutkimusten tulee olla täysin vapaaehtoisia.

Markku Ryynänen, Pertti Kirkinen