Uusi lääke lihavuuden hoitoon

Yhdysvaltojen FDA on vuosia jatkuneen harkinnan jälkeen hyväksynyt lihavuuden hoitoon masennuslääke bupropionin ja alkoholista vieroitukseen tarkoitetun naltreksonin yhdistelmän (Contrave, Orexigen). Bupropionia käytetään myös tupakasta vieroitukseen ja naltreksonia opioidivieroitukseen. Contrave on tarkoitettu lihavien (painoindeksi > 30 kg/m2) ja ylipainoisten (painoindeksi > 27 kg/m2) hoitoon yhdessä ruokavalion ja lisätyn liikunnan kanssa. Jos 12 viikon hoito ei pudota painoa vähintään 5 %, on harkittava lääkityksen lopettamista. Valmisteessa on useita varoituksia, kuten itsemurha-ajatuksien mahdollisuus (bupropioni), kouristukset sekä verenpaineen ja pulssin kohoaminen. Lääkkeen tehoa on tutkittu noin 4 500 potilaalla vertaillen lumeeseen. FDA edellyttää jatkotutkimuksia mm. vaikutuksista sydänsairauksien riskeihin, soveltuvuudesta lasten ja nuorten hoitoon sekä yhteisvaikutuksista muiden lääkkeiden kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diklofenaakista ongelma korppikotkille?

Euroopan lääkevirasto (EMA) Lontoossa ryhtyy selvittämään aiheuttavatko tulehduskipulääke diklofenaakin jäämät kuolemanvaaran Euroopassa haaskalinnuille, kuten korppikotkille. Haaskalintujen kannat ovat viime vuosina pienentyneet Aasiassa, mm. Intiassa, Nepalissa, Pakistanissa ja Bangladeshissa. Syyksi on arveltu diklofenaakin jäämiä eläinten ruhoissa. Lääkettä on käytetty eläimillä mm. tulehduksien, kuumeen ja kivun hoitoon. Diklofenaakin on todettu aiheuttavan linnuille munuaisten vajaatoimintaa, jos ne ovat syöneet runsaasti lääkittyjen ja kuolleiden eläinten jäänteitä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Bentsodiatsepiineilla yhteys Alzheimerin tautiin

Tapaus-verrokkitutkimus Kanadan Quebecin sairausvakuutusrekisterissä osoitti, että bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttöön liittyy lisääntynyt riski sairastua Alzheimerin tautiin. Tutkimuksessa oli yli 66-vuotiaita Alzheimer-potilaita (n = 1 796) ja kaltaistettuja verrokkeja (n = 7 184), joita seurattiin 5 vuoden ajan taudin diagnosoimisesta. Bentsodiatsepiinien käyttöön ahdistuksen tai unettomuuden hoidossa liittyi lisääntynyt riski sairastua Alzheimerin tautiin verrattuna lääkkeitä käyttämättömiin (riskisuhde 1,51, 95 %:n LV 1,36-1,69). Lääkkeen käytön tiheys näytti lisäävän riskiä. Tutkijoiden mukaan bentsodiatsepiinien käytön tarve voi olla myös oire kehittyvästä dementiasta. He pitävät bentsodiatsepiinien tarpeetonta pitkäaikaiskäyttöä ongelmallisena väestön terveyden kannalta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diabeteslääke myös lihavuuden hoitoon?

Yhdysvaltojen FDA:n neuvonantajakomitea puolsi äänin 14/1 pistoksina otettavan diabeteslääke liraglutidin (Victoza, Novo Nordisk) hyväksymistä ylipainon ja lihavuuden hoitoon. Asiantuntijat katsoivat diabeteslääkkeen soveltuvan hyvin painon pudotukseen, kun ylipaino ja lihavuus ovat usein diabetespotilaan ongelmia. Lähes 5 000 potilasta käsittäneissä tutkimuksissa potilaista 6,3-7,4 % on pystynyt pudottamaan painoaan, kun lumehoidossa vastaava on todettu 2,8-4,6 %:lla potilaista. Pudokkaita on ollut 23-36 % tutkimuksen aloittaneista. Asiantuntijat kehottivat seuraamaan haimatulehduksien ja syövän esiintymisen vaaraa lääkkeen tultua markkinoille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sydänlääke strofantiini tehoaa Ebolaan?

Brittiläinen tutkijaryhmä Liverpoolin yliopistosta väittää sydänglykosidi g-strofantiinin antavan lupauksia Ebola-lääkkeenä. Myös ouabaiinina tunnetusta ja laajasti käytetystä sydämen vajaatoiminnan lääkkeestä on luovuttu vuosikymmeniä sitten. Aine on pudonnut pois myös lääketieteen oppikirjoista. Tutkijat totesivat g-strofantiinin estävän solussa Ebola-viruksen jakautumiselle ja infektion jatkumiselle tärkeätä VP24-proteiinia. Jatkotutkimukset ovat tarpeen, mutta ainetta on käytetty pitkään ja sen turvallisuus tunnetaan. Tämä nopeuttaisi lääkkeen kehittämistä Ebolaan, mikäli aineen teho taudissa voidaan varmistaa. Strofantiinista imeytyy maha-suolikanavasta vain noin 2 %, mutta suoraan laskimoon annettuna varmistetaan lääkkeen vaikutus.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Odanakatibi tulossa osteoporoosiin?

Uudella mekanismilla osteoporoosin ehkäisyyn vaikuttavasta odanakatibista (MK-0822, MSD) julkaistiin viimeisimpiä tutkimustuloksia. Kerran viikossa suun kautta otettava lääke on katepsiini K:n estäjä. Katepsiini on osteoklasteissa esiintyvä entsyymi, joka hajottaa valkuaisaineita luun resorption yhteydessä. Odanakatibia on tutkittu yli 16 000 osteoporoosipotilaalla LOFT-tutkimuksessa. Lääke esti luunmurtumia ja lisäsi luun mineraalitiheyttä. Haittavaikutuksista hankalimpia olivat ihomuutokset, eteisvärinä ja aivohalvaukset.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Naloksegoli opioidien aiheuttamaan ummetukseen

Yhdysvaltojen FDA hyväksyi opioidiantagonisti naloksegolin (Movantik/TR-118, AstraZeneca) kipupotilaille, joille opiaatit aiheuttavat ummetusta. Naloksegoli on pegyloitu (molekyyliin on liitetty polyetyleeniglykoli) johdos. Se läpäisee huonosti veri-aivokynnyksen ja vaikutus on lähinnä perifeerinen, jolloin opiaattien kivunlievitys ei heikkene. Lääke annostellaan tabletteina kerran päivässä 12,5 tai 25 mg:n annoksena. Lääkettä on tutkittu yli 1 300 potilaalla 140 tutkimuspaikassa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Naloksegolin myyntilupa on käsiteltävänä myös Euroopan lääkelaitoksessa Lontoossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO tarkasteli Ebolan hoitomahdollisuuksia

Yli 200 asiantuntijaa pohti WHO:n kokouksessa, mitä lääkkeitä ja hoitoja löytyy tai on kehitteillä Ebolaan. Toipuneiden seerumin todettiin auttavan, ja verivalmisteiden tuotantoa on kehitettävä taudin esiintymismaissa. Kaksi tutkimusvaiheessa olevaa rokotetta saataneen käyttöön jo marraskuussa, jos ne läpäisevät turvallisuustestit. Kehitteillä on myös biologisia lääkkeitä. Asiantuntijat korostivat, että käyttöön otettavat hoidot on tutkittava ensin luotettavasti kliinisten lääketutkimusten avulla. Hätiköinti voi johtaa tehottomiin hoitoihin ja pettymyksiin. Taudin leviämisen ehkäiseminen on tärkein ajankohtainen toimenpide.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diabeteslääkkeet ja luunmurtumien riski

Tutkimuksen mukaan eri diabeteslääkkeisiin liittyvissä luunmurtumariskeissä on eroja. Lähes 100 000 tyypin 2 diabetekseen lääkityksen aloittanutta seurattiin viiden vuoden ajan. Metformiinia käytti 78 %, sulfonyyliureoita 15 %, glitatsoneja 2,7 % ja loput muita uudempia diabeteslääkkeitä. Seurantajaksolla (2008-2012) 7 353 potilasta (7,4 %) sai luunmurtuman. Metformiinia käyttäneillä (n = 76 924) murtumafrekvenssi oli 6,8 %, glitatsonin käyttäjillä (n = 2 679) 10,9 % ja sulfonyyliureoita käyttäneillä 9,7 % (n = 15 162). Kun aineisto sovitettiin mm. iän, sukupuolen ja muiden lääkkeiden mukaan, murtumariski verrattuna metformiiniin oli glitatsoneilla 1,4 (p < 0,0001) ja sulfonyyliureoilla 1,09 (p < 0,0054). Muissa diabeteslääkkeissä murtumariskit eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi metformiinista. Glitatsonien käyttöön liittyvää lisääntynyttä murtumariskiä on epäilty aikaisempien tutkimuksien perusteella, mutta uutta oli sulfonyyliureoihin liittyvä hiukan kasvanut murtumariski. Tutkijat kehottavat arvioimaan potilaan murtumariskiä diabeteslääkkeitä valittaessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Polypillerit kriittiseen tarkasteluun

Voidaanko sydänsairauksien ja aivohalvauksien vaaraa vähentää kiinteällä monilääkevalmisteella, jonka annos on kaikille potilaille sama? Yhdysvaltojen FDA julkaisi neuvonantajakokoukselle laaditut valmisteluasiakirjat. Yksi valmisteista sisältäisi angiotensiinireseptorin salpaaja valsartaania ja beetasalpaaja nebivololia. Toisessa olisi verenpainelääke, asetyylisalisyylihappo (ASA) ja statiini. Ehdotus puoltaa valsartaanin ja nebivololin yhdistelmää, jolla vaste saavutettaisiin pienehköillä lääkeannoksilla. Mutta jos potilas ei siedä nebivololia, tulisiko olla mahdollisuus antaa potilaalle siitä pienempi annos tai isompi annos valsartaania tai siirtyä kokonaan muuhun yhdistelmään? Pitäisikö verenpainearvoille olla vähimmäistavoite ja mikä se olisi? Vastauksia haetaan mm. näihin kysymyksiin. Verenpainelääke, ASA ja statiini -yhdistelmän tehon ja turvallisuuden tutkimuksille haluttaisiin vaatimukset. Lisäksi tulisi selvittää, mikä olisi valmisteen kohderyhmä ja tulisiko varata mahdollisuus lääkekomponenttien annoksen titraukseen. Tavanomaisia sydänlääkkeitä käyttävistä arviolta puolet keskeyttää hoidon vuoden kuluttua ja vain kolmasosa jatkaa lääkitystä yli kahden vuoden. Polypilleristä saattaisi olla apua tähän.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi antimikrobilääke pikakäsittelyyn

Yhdysvaltojen FDA on päättänyt käsitellä relebaktaamin (MK-7655, MSD) myyntilupahakemuksen nopeutettuna rohkaistakseen uusien antimikrobilääkkeiden kehitystyötä. Lääke on beetalaktamaasien estäjä, joka on tarkoitettu injektioina mm. vaikeiden virtsatie- ja mahaontelon infektioiden hoitoon. Jos lääke hyväksytään, valmistaja voi saada viiden vuoden yksinoikeuden sen markkinointiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pembrolitsumabi edenneeseen melanoomaan

Yhdysvaltojen FDA hyväksyi pembrolitsumabin (Keytruda, MSD) edenneeseen melanoomaan, jonka vaste muihin lääkkeisiin on heikko. Lääke estää solun nk. PD-1-reittiä, joka rajoittaa elimistön immuunijärjestelmän kykyä tuhota melanoomasoluja. Lääkkeen haittavaikutuksia ovat yskä, ihottumat, ripuli, nivelkivut ja immuunijärjestelmän kautta ilmenevät eri elimien, kuten keuhkojen, paksunsuolen ja maksan, toimintahäiriöt. Valmisteen teho on osoitettu yli 170 potilasta käsittäneessä kliinisessä tutkimuksessa. Viime vuosina melanoomaan on hyväksytty viisi uutta lääkettä: ipilimumabi (Yervoy, Bristol-Myers Squibb, 2011), peginterferoni alfa-2b (Pegintron, MSD, 2011), vermurafenibi (Zelboraf, Roche, 2011), dabrafenibi (Tafinlar, GlaxoSmithKline, 2013) ja trametinibi (Mekinist, GlaxoSmithKline, 2013).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Fluorokinoloneihin liittyy verkkokalvon irtoamisen riski

Kaikkiin fluorokinoloneihin (siprofloksasiini, enoksasiini, flumekiini, levofloksasiini, lomefloksasiini, moksifloksasiini, norfloksasiini, ofloksasiini, perfloksasiini, prulifloksasiini ja rufloksasiini) liitetään EU:n jäsenmaissa varoitus verkkokalvon irtoamisen mahdollisuudesta. Tutkimusnäyttö haittavaikutuksen yhteydestä fluorokinolonien käyttöön on osin ristiriitainen. Yhteyttä lääkkeen käyttöön ei voida kuitenkaan sulkea pois, haittavaikutus on vakava ja sen ilmetessä tarvitaan välitön oftalmologinen tutkimus. Valmisteyhteenvetoja täydennetään. Jos fluorokinolonihoidon aikana näkökyky heikkenee tai silmissä tuntuu jotakin tavallisuudesta poikkeavaa, on syytä konsultoida välittömästi silmälääkäriä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi lääkehoito sydämen vajaatoimintaan?

Valsartaanin ja sakubitriilin yhdistelmä (LCZ696, Novartis) vähensi sydämen vajaatoiminnassa (NYHA luokat II-IV, ejektiofraktio < 35 %) kuoleman ja sairaalahoitoon joutumisen riskiä enemmän kuin enalapriili yksin käytettynä. PARADIGM-tutkimuksessa oli mukana yli 8 400 potilasta. Tutkimuksen tuloksia ja turvallisuutta valvova riippumaton asiantuntijalautakunta DSMB keskeytti sen 27 kuukauden kohdalla, kun hoito lääkeyhdistelmällä osoittautui verrokkihoitoa tehokkaammaksi. LCZ696-ryhmässä esiintyi enemmän verenpaineen laskutapauksia ja angioedeemaa, mutta vähemmän munuaisten vajaatoimintaa, hyperkalemiaa ja yskää kuin enalapriiliryhmässä. Sakubitriili (AHU-377) on neprilysiinin estäjä, ja tutkitusta lääkeyhdistelmästä odotetaan uutta hoitomahdollisuutta sydämen vajaatoimintaan. Tutkimuksen rahoitti Novartis.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Epilepsian lääkehoito turvallista raskauden aikana

Tanskan terveysrekistereihin perustuvassa kohorttitutkimuksessa ei havaittu raskauden aikana käytettyjen epilepsialääkkeiden lisäävän raskauden keskeytymisen vaaraa, jos äidillä oli diagnosoitu epilepsia. Myöskään sikiön kuolleena syntymisen vaara ei kasvanut, joskin aineisto oli tilastollisen arvioinnin kannalta pieni. Mihin tahansa vaivaan epilepsialääkkeitä raskauden aikana käyttäneillä naisilla (n = 4 700, 0,5 %) raskauden keskeytyminen oli yleisempää (16/100 raskautta) kuin näitä lääkkeitä käyttämättömillä (13/100) (riskisuhde 1,13, 95 %:n LV 1,04-1,24). Tutkimuksessa huomioitiin 983 000 raskautta vuosilta 1997-2008. Epilepsialääkkeitä käytetään paitsi epilepsiaan myös migreenin, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja kivun hoitoon, mikä todennäköisesti selittää tutkimustuloksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Julkaisuvinouma nivelreuman lääketutkimuksissa

Myönteisiin tuloksiin päätyneet nivelreuman satunnaistetut lääketutkimukset julkaistiin tieteellisissä lehdissä useammin ja nopeammin kuin tutkimukset, joiden tulokset olivat kielteisiä. Havainto tehtiin tutkimusrekisteriin (ClinicalTrials.gov) ilmoitetuista 143 lääketutkimuksesta vuosilta 2005-2009. 48:aa tutkimusta, joissa oli mukana 10 000 nivelreumapotilasta, ei julkaistu tieteellisissä lehdissä, mutta tuloksia esiteltiin kongressien lyhennelmäkirjoissa ja yrityksien verkkosivuilla. Tutkijat pitävät tilannetta harmillisena, sillä julkaistut tutkimukset vaikuttavat ratkaisevasti hoitopäätöksiin, hoitosuosituksiin ja lääkekorvausratkaisuihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusia kolesterolilääkkeitä tulossa

Amgen on hakenut Yhdysvalloissa myyntilupaa injektiovalmiste evolokumabille (Amgen-145), joka on ihmisen monoklonaalinen vasta-aine. Lääke estää maksassa PCSK9-proteiinia, joka vuorostaan jarruttaa maksan kykyä poistaa elimistöstä LDL-kolesterolia (SLL 2014;69:493). Tutkimuksissa evolokumabi on laskenut LDL-kolesterolia jopa 50 %. Lääkkeelle ollaan hakemassa myyntilupaa myös EU-maihin. Samaan ryhmään kuuluvia lääkkeistä Sanofi kehittää faasin III tutkimuksissa alirokumabia, ja Pfizerilla on samassa vaiheessa oma molekyylinsä bosokitsumabi (RN316).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pioglitatsonilla ei yhteyttä virtsarakon syöpään?

Tyypin 2 diabeteslääke pioglitatsonia (Actos, Takeda) pitkään käyttäneillä potilailla ei havaittu tilastollisesti merkitsevästi suurentunutta vaaraa sairastua virtsarakkosyöpään. Lääkkeen valmistaja kertoo, että tulos saatiin 10 vuotta kestäneestä potilaiden seurannasta, eikä vaara näyttänyt lisääntyvän kumulatiivisen annoksen tai hoidon pituuden kasvaessa. Tulos erosi 5 vuoden kohdalla vuonna 2012 tehdystä välianalyysista, jossa syöpävaara näytti lisääntyneen. Aikaisemmissa rekisteritutkimuksissa ja mm. neljän tutkimuksen meta-analyysissa on herännyt epäilyjä kasvaneesta virtsarakkosyövän vaarasta pioglitatsonin käyttäjillä (SLL 2012;67:1931). Takeda ei ole antanut tietoon yksityiskohtia nyt julkistetusta tutkimuksesta, mutta aikoo julkaista sen tieteellisessä lehdessä ja toimittaa tulokset lääkevalvontaviranomaisten, kuten Yhdysvaltojen FDA:n ja Euroopan lääkelaitos EMA:n arvioitavaksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030