76135 osumaa

Också svenska medicinare super

Den gamla regeln att skillnaden mellan en kandidat och en licentiat är, att kandidaten tror att all gratis sprit måste drickas upp, håller streck också i Sverige. Det visar en artikel i Läkartidningen (1999;96:3353-3358) eftersom tolv procent av de manliga medicinarna vid Karolinska institutet har riskabla alkoholvanor. I Uppsala var andelen hela 21 procent. För en patient känns det otryggt att veta att man har en chans mellan fem och åtta att råka ut för en doku när man hamnar inför en manlig läkare.

Svante Stenman

Eristämisen problematiikasta pitkäaikaissairaiden hoidossa

Liisa Groth ym. ovat Suomen Lääkärilehden 10.9. ilmestyneessä numerossa julkaisseet eristämistä koskevan artikkelin, jossa he rakentavalla tavalla ottavat kantaa psykiatrisen kuntoutuksen puolesta (1). He ovat ottaneet tarkastelussaan huomioon yhteisöllisyyden, vuorovaikutuksellisuuden, oppimisprosessin ja hoitostrategian ja päätyneet tarkastelussaan hoitotilanteiden tyyppeihin. Kirjoittajien analyysin keskeinen johtopäätös on: Tehokkain keino vähentää eristämistä ja parantaa eristämistilanteiden käsittelyä on hoidon kehittäminen.

Pentti Tuimala, Viljo Räkköläinen, Päivi Tuomainen

Polvipunktio - puuduttaen ja puuduttamatta

Kari Eskola tuo polvipunktiosta esiin puolen (SLL 20-21/99), jota lääkäri ei ehkä tule ajatelleeksi, mutta joka ainakin osalle potilaista tuntuu olevan merkityksellinen. Aika monet pelkäävät polvipunktiota. Taustalla saattavat olla aikaisemmat kivuliaat kokemukset tai potilas on kuullut muilta punkteeratuilta ehkä liioiteltujakin tarinoita. Itselläni on kokemuksia potilaista, jotka ovat turhaan siirtäneet lääkäriin tuloa nivelpiston pelossa. En valitettavasti varmuudella tiedä tämän hetkistä tilannetta polvipunktion opetuksessa. Epäilisin kuitenkin, että vanha käytäntö pätee edelleen, eikä puudutuksesta puhuta.

Jouko Alanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030