Terveyskeskusten yöpäivystyksen järjestäminen Seinäjoen keskussairaalassa vuosina 1993-2000

Eri puolilla maatamme on ensiapu- ja päivystysjärjestelyjä muokattu väestön tarpeiden ja terveyspalvelujen kehityksen mukana. Seinäjoen seudun terveysyhtymän alueella käynnistyi jo 1990-alkupuolella kokeilu, jossa lähialueen terveyskeskusten yöpäivystys lopetettiin ja toiminta keskitettiin Seinäjoen keskussairaalaan. Järjestelmään on toisaalta oltu tyytyväisiä mm. saavutettujen säästöjen suhteen, mutta varsinkin erikoistuvat lääkärit ovat esittäneet kritiikkiä työmäärän lisääntymisen johdosta.

Hannu Puolijoki

Työterveyshuoltoon erikoistuvien määrä lisääntynyt ja koulutuksen sisältö kehittynyt - lisää suunnitelmallisuutta ja voimavaroja kaivataan

Työterveyshuoltoon on tällä hetkellä erikoistumassa kaksinkertainen määrä lääkäreitä verrattuna tilanteeseen 10 vuotta sitten. Erikoislääkärikoulutus on kehittynyt myös sisällöllisesti paljon huolimatta yliopistojen niukoista voimavaroista ja ajankäyttöongelmista käytännön koulutusyksiköissä. EVO-rahoitusta saa vajaa puolet työterveyshuollon koulutusyksiköistä. Keväällä 1999 tehdyn kyselyn mukaan tutkintouudistuksen edellyttämä henkilökohtainen opintosuunnitelma oli joka kolmannella erikoistuvalla lääkärillä ja henkilökohtainen ohjaaja 80 %:lla. Suurimmiksi kehittämistarpeiksi nousivat suunnitelmallisuus ja ohjaus.

Pirjo Manninen, Minna Karpansalo, Kaj Husman, Helena Taskinen, Gustav Wickström, Hannu Virokannas

Lääkkeeksi lisää kilpailua laboratoriomarkkinoille

Olemme Suomen Kuntaliitossa seuranneet Lääkärilehdessä käytyä keskustelua julkisten ja yksityisten laboratorioiden välisestä kilpailutilanteesta (SLL 34, 35 ja 39/2000). On hyvä, että tätä keskustelua käydään, sillä se luo pohjaa myös uusille näkemyksille. Haluamme liittyä keskusteluun ja tuoda esiin näkökohtia, joilla mielestämme saattaa olla yleisempääkin merkitystä.

Eero Linnakko

Rintarauhaskirurgia, yleiskirurgia ja gastroenterologia

Karl von Smitten, Tiina Jahkola, Erkki Nylamo ja Rauni Saaristo pohtivat tämän lehden pääkirjoituksessa (SLL 36/2000) rintarauhaskirurgian kohtaloa uusien erikoisalojen kentässä. Kirjoituksessa päädytään ehdottamaan joko rintarauhaskirurgian yksiköiden luomista yliopistosairaaloihin ja muuttamaan suureen keskussairaalaan, tai alueen sulauttamista vatsaelinkirurgiaan.

Juhani Kellosalo

Suonikohjukirurgia sairaaloissa lapsipuolen asemassa

On ilolla todettava, että vastuu laskimokirurgisesta hoidosta ja koulutuksesta on vihdoin siirtynyt verisuonikirurgien käsiin (SLL 36/2000). Surullisen kuuluisat uusintaleikkausten määrät ovat osoitus siitä, että suonikohjukirurgia on ollut sairaaloissamme liian kauan lapsipuolen asemassa. On varmasti nykytilassa oikein, että julkisten sairaaloiden vähäinen leikkauskapasiteetti ohjataan siitä eniten hyötyä saaviin, laskimosairauden komplikaatioista kärsiviin. Suurin hyöty niin yhteiskunnallisella kuin yksilöllisellä tasolla tulevaisuudessa saadaan kuitenkin, jos leikkaukset pystyttäisiin kohdistamaan niihin potilaisiin, joilla ei vielä ole päässyt kehittymään sekundaarista takaisinvirtausta säären ja reiden yhdyslaskimoihin.

Martti Raussi

Tiedemiesten innovatiivisuus ja julkaiseminen

Toimittaja Ulla Järvi oli tehnyt Lääkärilehteen (SLL 39/2000, s. 3900) uutissivujutun otsikolla Neljännes lääkkeistä käytössä 25 vuotta sitten. Jutussa siteerattiin professori Ilari Paakkaria, joka kuului sanoneen: Hullua tiedemiestä tarvitaan yhä uskomaan omaan visioonsa ja tekemään työtä, vaikkei muut enää uskoisikaan. Olen itse tuota ideologiaa jo parikymmentä vuotta toteuttanut tutkija.

Antti Hernesniemi

Systemoitu kirjallisuuskatsaus väitöskirjan pohjaksi

Kirjoittaja ehdottaa, että tiedekunnat vastaisuudessa edellyttäisivät kliinisten väitöskirjatöiden perustaksi systemoitua kirjallisuuskatsausta. Katsauksia voi etsiä esim. Cochrane-kirjastosta, josta myös saa tiedon tekeillä olevista aiheista. Jollei katsausta ennestään ole tehty tai tekeillä, tulisi kliinikon ennen oman empiirisen työnsä aloittamista tehdä suunnitellusta tutkimusaiheesta systemoitu katsaus luotettavin menetelmin.

Marjukka Mäkelä

Vartioitua vapaata keskustelua ihmisyyden arvoa kunnioittaen

Bioetiikan maailmankongressi käsitteli laajasti perinteisiä etiikan kysymyksiä abortista aivokuolemaan ja genetiikasta naisten sortoon. Usein kuultu vetoomus ihmisyyden arvoon saattoi joistakin tuntua riittämättömältä kun tiedetään, että samalla argumentilla voidaan sekä puolustaa että vastustaa esim. eutanasiaa. Samassa yhteydessä pidetyssä kokouksessa esitettiin julkilausuma, jossa järjestö pyrkii edistämään kaikkien perusteltujen mielipiteiden mahdollisuutta tulla kuulluksi.

Tuija Takala

Luovuttaja

San Felicianon kapeaa ja roskaista sivukatua linkkasi menemään mies, jolla oli punamusta pancho kietaistuna hartioille. Intiaaneille tutun mustan lierihatun mies oli vetänyt syvälle päähänsä, ja puukeppi antoi hyvän tuen miehen raahatessa oikeaa jalkaansa pitkin kadun asvalttipintaa.

M. Piriformis

36. lääke-esittelijäkurssi pidetty

Lääketietokeskus Oy järjesti 36. lääke-esittelijäkurssin touko-elokuussa 2000. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, josta kurssilainen saa riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen. Opiskelijat ovat alalla olevia lääke-esittelijöitä, joiden pohjakoulutus on yleensä opisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto kaupalliselta tai terveydenhuoltoon liittyvältä alalta.