Vastine: Koulutetun osteopaatin nimikesuojaus on ammattitaidon ja potilasturvallisuuden takeena

Erikoislääkäri, ylilääkäri Jari Ylisen ynnä muiden Suomen Lääkärilehden numerossa 7/99 julkaisema artikkeli Manipulaatiohoitoon - mutta minne? antaa aiheen seuraavaan vastineeseen.

Antti Orpana

Uusi perusteos potilasvahinkoasioista

Potilasvahinkolaki astui voimaan Suomessa 1.5.1987 ja siihen tuli merkittäviä muutoksia 1.5.1999 lukien. Terveydenhuollon alan henkilöt ovat tähän saakka voineet käyttää tietolähteinä vuodelta 1994 olevaa Potilasvakuutusyhdistyksen julkaisua Potilasvahinkolaki ja 1996 ilmestynyttä Suomen Lääkärilehden laajaa Jorma Sipposen, Juha Mikkolan, Veli-Matti Huittisen ja Martti Mikkosen artikkelia: Potilasvahinkolain mukaisen korvauskäytännön ongelmia ja periaatteita (Suomen Lääkärilehti 1996;51: 691-698). Kun alkuperäisen vanhan lain soveltamista jatketaan edelleen 1.5.1987-30.4.1999 suoritettuihin tutkimuksiin ja hoitoihin ja uutta lakia 1.5.1999 jälkeen, on syytä tervehtiä ilolla, että Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Juha Mikkola ja osastonjohtaja Martti Mikkonen ovat kirjoittaneet tämän uuden teoksen. Ei ole kyse pelkästään potilasvahinkolain uudistuksen esittelystä, vaan vanha laki käsitellään perusteellisesti ja sen soveltamista valaistaan lukuisin, terveydenhuollon eri sektoreilta valituin esimerkein niin korvattujen kuin evättyjenkin vahinkojen osalta.

Ahti Tarkkanen

Ilmari Palvan veritautikirja onnistuneesti revitalisoitu

Ilmari Palvan kolmeen painokseen yltänyt Veritaudit-oppikirja vuosilta 1976-81 on kulunut monen kandin ja lääkärin käsissä. Professori Palvan kirja oli ensimmäisiä suomenkielisiä lääketieteen oppikirjoja ja osoitti, että suomenkielinen oppikirja voi olla hyvä ja omiin oloihimme jopa sopivampi kuin muunkielinen oppikirja. Sen jälkeen suomenkielisestä lääketieteen oppikirjojen kustantamisesta on tunnetusti tullut oma bisneksensä, ehkä ongelmaksi asti, kun väitetään, etteivät opiskelijat enää osaisi lukea englantia. Kirjasta tuli aikansa bestselleri ja sen selkeä, kahteen osaan jaettu verenpunainen ja valkoinen kansi on kuin tuotemerkki, brandi.

Robert Paul

Tuhkarokko

Tuhkarokko on nykyään Suomessa rokotusten ansiosta harvinainen. Ilman sairastetun taudin tai rokotuksen antamaa suojaa noin 95 % sairastuu siihen tartunnan saatuaan. Tauti on vaarallisin lapsilla 4 kuukaudesta 3 vuoden ikään. Heillä kuolleisuus siihen voi olla 25-50 %, etenkin jos he kärsivät ravinnon ja vitamiinien puutteesta. WHO:n arvion mukaan maailmassa kuolee yhä noin 2 milj. lasta vuosittain tuhkarokkoon. Aikuisilla tuhkarokko on hengenvaarallinen etenkin sairauksien tai hoitojen aiheuttamissa immunopuutostiloissa.

Arno Forsius

Eristäminen arkipäivän toimenpide psykiatrisessa hoidossa?

Eristämistä käsittelevä kansainvälinen tutkimustoiminta keskittyy eristämistä vähentävien toimenpiteiden etsimiseen. Keskustelua käydään mm. siitä, onko eristäminen vakava ihmisoikeuksiin kohdistuva loukkaus, välttämätön keino hallita väkivaltaa tai hoitotoimenpide. Vaikka tieteellinen näyttö tai tieto eristämisen hyödyllisyydestä on vähäistä ja vaikka eristämisen yleisimpiä syitä ovat agitaatio ja yleinen häirintä eikä väkivalta (1), ei ole kyetty löytämään realistista vaihtoehtoa hätätoimenpiteenä eristämiselle ja se on edelleen hyvin laajalti käytössä psykiatrisissa sairaaloissa ympäri maailmaa.

Lasse Niskanen

Hör isolering till psykvårdens vardag?

Den internationella forskningen om isolering i den psykiatriska vården koncentrerar sig på att finna metoder att minska bruket av isolering. Bl.a. diskuteras huruvida isolering skall betraktas som en allvarlig kränkning av de mänskliga rättigheterna, som en nödvändig metod att hantera våldsamma patienter eller som en behandlingsåtgärd. Även om det finns ganska litet vetenskapligt belägg för eller kunskap om nyttan av isolering och fastän de vanligaste orsakerna till isolering inte är våld utan agitation eller allmänt störande beteende (1), så har man inte lyckats komma på någon realistisk alternativ nödåtgärd. Isolering används fortfarande i mycket stor omfattning vid psykiatriska sjukhus runtom i världen.

Lasse Niskanen

Eristämisen problematiikka pitkäaikaissairaiden hoidossa

Pyrkimys vähentää eristämistä psykiatrisessa hoidossa edellyttää nykyistä perusteellisempaa tietoa eristämiseen johtaneista kriittisistä tilanteista ja vuorovaikutuksesta niiden aikana. Juurikkaniemen sairaalassa analysoitiin suljetun osaston potilaiden eristämissyyt vuoden ajalta. Eristämistä edeltäneiden tilanteiden havaittiin poikkeavan toisistaan selvästi, ja eristämisen syyt jaettiin kahdeksaan tyyppiin. Eristämisten vähentäminen edellyttää vaihtoehtoisia toimintamalleja kriittisissä tilanteissa. Sellaisina on kokeiltu esimerkiksi intensiivihoitoa ja turvayhteisöjä. Eristämistapausten moninaisuus osoittaa, että vaihtoehtoisiin toimintatapoihinkin on syytä etsiä täsmävaihtoehtoja. Vaihtoehtoisten ratkaisumallien etsimistä tukee se, että eristämistapaukset keskittyvät harvoille potilaille.

Liisa Groth, Jukka Honka, Ilkka Konttinen, Raimo Konttinen

Antaako yliopisto valmiudet ensihoidon hallintaan hätätilanteessa?

Lääketieteen yliopisto-opetus ei Suomessa anna riittäviä valmiuksia käytännön ensihoitotoimenpiteisiin, sillä harjoittelumahdollisuuksia on liian vähän. Näin arvioivat aivan opintojensa loppuvaiheessa olevat lääketieteen opiskelijat. Opiskelijoille tehdyn kyselytutkimuksen tekijöiden mielestä maan kaikissa yliopistoissa pitäisi tehostaa ensihoidon opetusta ja lisätä varsinkin ohjattua käytännön harjoittelua. Minkälaista osaamisen tasoa voidaan edellyttää lääkäriltä, joka työn ulkopuolella joutuu yllättäen hoitamaan kriittisessä tilassa olevaa potilasta, he kysyvät.

Timo Jama, Matti A.K. Mattila

Gynekologisen syövän diagnostiikka

Gynekologisella irtosolututkimuksella on tärkeä merkitys kohdunkaulan syövän varhaisdiagnostiikassa. Poikkeavan Papa-löydöksen vuoksi tehtävän kolposkopian avulla kartoitetaan muutosalueiden laajuus ja kohdennetaan biopsiat. Lopullinen hoitosuunnitelma tehdään histologisten näytteiden ja gynekologisen palpaatiotutkimuksen perusteella. Kaikututkimuksella voidaan selvittää sekä kohdun että munasarjojen rakenne, mutta syöpää epäiltäessä pelkkä kaikututkimus ei ole koskaan riittävä, vaan aina tarvitaan histologinen näyte diagnoosin varmistamiseksi. Kohtusyövän diagnostiikassa polikliiniset sytologiset ja histologiset tutkimukset ovat yhtä luotettavia kuin koekaavinta. Munasarjakasvaimen luonnetta on mahdollista arvioida kasvainmerkkiaine CA 125:n määrityksen ja kaikututkimuksen avulla, mutta lopullinen varmistus saadaan vain leikkauksessa, ja siihen onkin ryhdyttävä viipymättä munasarjasyöpää epäiltäessä.

Maarit Vuento

Sjögrenin oireyhtymä

Henrik Sjögrenin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Hän julkaisi vuonna 1933 väitöskirjansa Zur Kenntnis der Keratoconjunctivitis Sicca. Gougerout kuvasi sicca-oireyhtymän jo vuonna 1925, mutta ranskalaisten suosimaa kompromissia, Gougerout-Sjögrenin oireyhtymää, näkee käytettävän enää aika vähän. Itse asiassa Johann van Mickulicz Radecki oli jo 1888 kuvannut kyynel- ja sylkirauhasten suurentuman ja lymfosyytti-infiltraatit. Sjögrenin oireyhtymälle on tyypillistä kuivat silmät (keratoconjunctivitis sicca) ja kuiva suu (kserostomia), joiden taustalla on autoimmunisaatio (lymfosyytti-infiltraatit eksokriinisissa rauhasissa ja Sjögrenin oireyhtymä- ym. vasta-aineet). Oireyhtymään liittyy systeemioireita, lukuisia ekstraokulaarisia ja ekstraoraalisia muutoksia ja lisääntynyt riski sairastua lymfoomaan. Diagnostisten kriteerien ja taudinkuvan tunteminen on tärkeää, koska potilaat hyötyvät erilaisista paikallis- ja systeemihoidoista yhtä paljon kuin monet muutkin reumatologisia oireyhtymiä sairastavat potilaat suhteessa hoitavan lääkärin tieto-taitoon.

Yrjö T. Konttinen, Risto Kontio, Dan C. Nordström, Jarkko Hietanen, Maria Malmström