Lääkäriliiton valtuuskunnan 13.-14.12.96 hyväksymät Palkkarakenneuudistuksen tavoitteet

Tavoitteena seuraavalla neuvottelukierroksella on uudistaa lääkärien palkkarakenne siten, että kokonaisansioiden painopiste siirretään päivystyksestä peruspalkkaan. Peruspalkkaan tulee liittää uusia suoritteisiin ja pätevyyteen liittyviä lisiä, jotka edistävät samalla työn tuottavuutta ja laatua. Peruspalkkatason tuntuva nosto on edellytys lääkärien työsidonnaisuuden vähentämiselle uuden työaikalain mukaisesti.

Traumatologian kehittämishanke Ambomaalla

Namibian itsenäistymisen 1990 jälkeen maassa paneuduttiin muiden vaikeiden ongelmien ohella terveydenhuollon kehittämiseen. Tavoitteeksi asetettiin koko väestölle tasapuolisesti suunnattu perusterveydenhuolto kaikkine osa-alueineen. Viime vuosina terveydenhuollon kehittämisessä on saavutettu selviä edistysaskeleita, mutta maa on edelleen ulkomaisen tuen tarpeessa. Eniten apua kaivataan Namibian köyhään pohjoisosaan Ambomaalle. Alueen terveydenhuollon keskuksena toimii Oshakatin keskussairaala, jossa kirurgi Seppo Salminen työskentelee parhaillaan Suomen Lääkäriliiton kehitysyhteistyöprojektissa tavoitteenaan traumojen hoidon tehostaminen. Seuraavassa hän esittelee terveydenhuollon ongelmia ja traumatologian tilaa Pohjois-Namibiassa.

Seppo Salminen

Lääkäriliitto mukana kehitysyhteistyössä

Suomen Lääkäriliitossa toimii kehitysyhteistyöneuvottelukunta, jonka tehtävänä on edistää terveydenhuollon kehitysyhteistyötä ja toimia lääkärijärjestöjen asiantuntijaryhmänä kehitysyhteistyökysymyksissä. Lääkärien hakeutumista humanitaarisiin tehtäviin sekä alan koulutukseen pyritään kannustamaan. Tiedekunnille on annettu suositus kehitysmaapalvelun hyväksymisestä osaksi erikoistumiskoulutusta ja parhaillaan valmistellaan kansainvälisen terveydenhuollon erityispätetevyyden perustamista Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmään. Kehitysyhteistyöneuvottelukunnassa ovat nykyisin mukana myös Hammas- ja Eläinlääkäriliittojen edustajat.

Marit Henriksson

Terveydenhuollon ja kansanterveystieteen jatkokoulutuksen suunta 2000-luvulla

Jatko- ja täydennyskoulutuksella on nykypäivänä tärkeä osa kaikilla yhteiskuntaelämän alueilla. Terveydenhuoltojärjestelmän muutokset, yhteiskunnan muutokset yleensä ja uusi tieto niin terveyden edistämisen kuin tautien ehkäisynkin alalta ovat korostaneet koulutuksen tarvetta myös terveystieteissä. Alan koulutusinstituutiot ovat uusien haasteiden edessä, ei ainoastaan opetuksen sisällön, vaan myös sen laadun ja yhteistyökumppanien osalta. Vaikka jokaisella maalla on omat spesifiset koulutustarpeensa, tarvitsee moderni koulutusinstituutio kansainvälisiä kontakteja ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Mistä näitä sitten tulisi etsiä ja minne suuntautua?

Arja Rimpelä

Panem et circenses

25. Lääkäripäivät ovat jälleen ohi. Päiville osallistui lähes 4 000 lääkäriä, näyttelyvieraita oli noin 12 000. Lääkäripäivät näkyivät hyvin mediassa. Koulutustapahtumassa oli kaikkiaan 68 kurssia. Lisäksi huipputason valokeilaluennoilla kuultiin mm. Suomen Akatemian pääjohtajaa Reijo Vihkoa ja Pohjola-palkinnon saajaa professori Veli-Matti Huittista. Liitännäiskokoukset, pienryhmäkoulutukset, lounaskokoukset ja monenmoiset kekkerit tekivät viikosta paitsi kiireisen, myös antoisan. Uutena koulutusmuotona kokeiltiin pediatrian tietojen testaamisen itsearviointiohjelmaa, josta saatiin erittäin hyvää palautetta. Näyttely veti väkeä entiseen tapaan, ja posterinäyttelyn taso oli noussut. Aivan uutta oli Lääkärien kulttuuriseuran järjestämä lääkäritaiteilijoiden kuvataidenäyttely. Näin viikon päätteeksi on suorastaan hengästynyt olo, ja virikkeitä sulatellessa menee vielä jonkin aikaa!

Kati Myllymäki

Lääkäripäivien suosio kasvussa

Helsingissä 6.-10.1.97 pidettyjen Lääkäripäivien aikana järjestettyihin koulutustilaisuuksiin osallistui noin 4 000 lääkäriä, mikä osoittaa että lääkäripäivien suosio maamme suurimpana lääketieteellisenä jatko- ja täydennyskoulutustilaisuutena on jälleen kääntynyt kasvuun. Tapahtumaan liittyvässä näyttelyssä oli mukana 164 näytteilleasettajaa, jotka esittelivät yhteensä lähes 300 yrityksen tuotteita, palveluja ja julkaisuja.

Posterikilpailun parhaat palkittiin

Lääkäripäivien 3 000 mk:n arvoiset posteripalkinnot myönnettiin seuraaville kolmelle työlle:

Lääkäripäivien vetonaula: Arktinen ilta tropiikissa

Lääkäripäivien 25-vuotisjuhlagaala, Messukeskuksen uudessa talvipuutarhassa järjestetty Arktinen ilta tropiikissa, ylitti kaikki odotukset. Liput loppuivat kesken eikä paikkoja pystytty järjestämään kuin runsaalle tuhannelle osallistujalle.

Lääkäritaiteilijoiden näyttely ihastutti Lääkäripäivillä

Lääkäripäivien yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa taidenäyttettely, jossa oli esillä 91 teosta kaikkiaan 19 lääkäriltä. Näyttely herätti runsaasti myönteistä huomiota ja sen tasoa pidettiin yleisesti korkeana. Esillä oli kuvataiteen koko kirjo öljyväritöistä, pastellimaalauksia ja grafiikasta pienoisveistoksiin.

Suomen Lääkäriliiton suositus publiikin ja lääkärinvalan vannomistilaisuuden järjestämiseksi

Lääketieteellisten tiedekuntien, Suomen Lääkäriliiton, Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Suomen Medisiinariliiton edustajat keskustelivat 2.10.96 järjestetyssä tilaisuudessa lääkäriksi valmistumiseen ja lääkärin valaan liittyvistä kysymyksistä. Kaikki läsnäolijat olivat yhtä mieltä siitä, että valan vannomisen tulisi kuulua lääkäriksi valmistumisen yhteyteen. Kokoukseen osallistuneiden mielestä "lääkärinvala" on sopiva nimike, vaikka korostettiin, että "lääkärinvalan vannomisen" tulee noudattaa juhlallisen vakuutuksen antamisen muotoa. Sopivin tilaisuus valan vannomiseen tarjoutuisi tiedekunnan järjestämän publiikin yhteydessä. Todettiin, että publiikkeja ei kaikissa tiedekunnissa järjestetä, mutta oltiin yhtä mieltä myös siitä, että tällekin käytännölle olisi kaikissa tiedekunnissa hyvä luoda traditio.

Onko lääkäreitä riittävästi?

Ministeri Huttu-Juntunen asetti 18.12.1996 työryhmän arvioimaan lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksen tarvetta. Työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin neuvotteleva virkamies Martti Rissanen (STM) ja muiksi jäseniksi ylilääkäri Jouko Söder (STM), ylitarkastaja Marja-Liisa Niemi (OPM), apulaisjohtaja Antti Marttila (TEO) ja sosiaali- jaterveystoimen päällikkö Tuula Taskula (Suomen Kuntaliitto). Työryhmän sihteereiksi nimitettiin Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Hannu Halila ja ylitarkastaja Eila Lindfors (TEO). Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 30.4.1997 mennessä. Toimeksiannossa on tehtävänä arvioida lääkärikoulutuksen aloituspaikkatarve sekä erikoislääkärien määräennuste ja koulutustarve vuoteen 2010 saakka.

Kati Myllymäki

Lääkäripäivät uudistuivat Myös osallistujamäärä kasvussa

Lääkäripäivät 97 avasi tapahtuman johtoryhmän puheenjohtaja Björn Eklund, joka korosti ammattitaidon jatkuvan ylläpitämisen ja kehittämisen merkitystä lääkärin työssä. Lääkärikunnan kiinnostus täydennyskoulutukseen on kasvussa, mitä osoittaa Lääkäripäivien osallistujamäärän kääntyminen jälleen nousuun. Lääkäripäivät järjestettiin nyt 25. kerran ja juhlan kunniaksi oli tilaisuuden nimi muutettu Lääketiedetapahtumasta sen vanhaan tuttuun muotoon Lääkäripäiviksi. Tapahtuman ohjelma oli uudistettu aiempaa erikoislääkäripainotteisemmaksi ja siihen liittyvää kulttuuritarjontaa sekä iltaohjelmaa oli monipuolistettu.

Kova haaste

Lääkäriliitto on vuosien mittaan kasvanut 17 000 jäsenen järjestöksi. Perinteiseen edunvalvontaan liittyvän ammattiyhdistystoiminnan ja Lääkärilehden julkaisemisen lisäksi Lääkäriliitolle on kehittynyt laaja toiminta-alue terveyspolitiikan, koulutuksen, lääketieteen etiikan ja kansainvälisten suhteiden parissa. Tuorein esimerkki yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta on tiedepoliittinen ohjelma. Suuri osa tästä toiminnasta ei välttämättä näy konkreettisena lääkäreille tai tulokset eivät hahmotu Lääkäriliiton ansioksi. Jäsenkunta on viime vuosina enenevässä määrin nurissut liian heikosta edunvalvonnasta. Kasvaneet sisäiset paineet ja kuluneen syksyn repivät neuvottelutunnelmat näkyivät myös valtuuskunnan kokouksessa joulukuussa.

Kati Myllymäki

Lääkäriliiton valtuuskunta: Palkkarakenneuudistus seuraavan virkaehto-sopimuksen tavoitteeksi

Lääkäriliiton 13.-14.12.1996 kokoontunut valtuuskunta hyväksyi keskeiset periaatteet lääkärien palkkarakenneuudistukselle, jossa tavoitteena on kokonaisansioiden painopisteen siirtäminen päivystyksestä peruspalkkaan. Palkkaukseen on kehitettävä uusia elementtejä, joiden avulla lääkäri voi itse vaikuttaa ansiotasoonsa kehittämällä pätevyyttään tai lisäämällä suoritteitaan. Korkeaa ammattitaitoa ja tehokkuutta palkitseva järjestelmä on edistää parhaiten myös terveydenhuollon toimintaa.

Lääkärijärjestöjen kannanotto täydennyskoulutuksesta

Lääkäriliiton, Duodecim-seuran ja Finska Läkaresällskapetin yhteinen CME-työryhmä on laatinut kannanoton suomalaisten lääkäreiden täydennyskoulutuksesta. Siinä korostetaan täydennyskoulutusta lääkärin ammattiin kuuluvana oikeutena ja

Täydennyskoulutuksella laatua, tuloksia ja työn iloa Lääkärijärjestöjen kannanotto lääkärien täydennyskoulutuksesta

Täydennyskoulutus on lääkärin työhön ja ammattiin kuuluva oikeus ja eettinen velvollisuus. Se on perus- ja jatkokoulutuksen jälkeistä ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja syventämistä. Sen avulla lääkärikunta kehittää osaamistaan ja työskentelyään niin, että lääkärit pystyvät joustavasti vastaamaan potilaiden ja terveydenhuollon muuttuviin tarpeisiin. Tuloksena on laadukas ja iloa tuottava lääkärin työ.

Kvalitet, resultat och arbetsglädje genom efterutbildning Läkarorganisationernas ställningstagande gällande läkares efterutbildning

För läkare är efterutbildning både en rättighet i yrket och en etisk skyldighet. Läkare efterutbildar sig för att upprätthålla, utveckla och fördjupa sin yrkesskicklighet efter grund- och vidareutbildningen. Efterutbildning hjälper läkarna att bygga ut sitt kunnande och utveckla sitt arbete för att flexibelt kunna svara mot sina patienters och hälso- och sjukvårdens föränderliga behov. Följden blir ett arbete som skapar glädje och som ger goda resultat.

Suomen Lääkäriliiton jäsenmaksut 1997

Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt, että liiton perusjäsenmaksu on tänä vuonna 2 160 markkaa. Tähän sisältyy 100 markan suuruinen työttömyyskassan jäsenmaksu. Lisäksi peritään 150 markan suuruinen lisäjäsenmaksu järjestöllisiä toimenpiteitä varten eli yhteensä 2 310 markkaa. Lisäjäsenmaksua ei peritä eläkkeellä olevilta, opiskelijoilta, peruspäivärahaa saavilta äitiyslomalaisilta, työmarkkinatukea saavilta työttömiltä ja asevelvollisuutta tai siviilipalvelua suorittavilta liiton jäseniltä. Jäsenmaksuporrastus on tällöin seuraava:

Läkarförbundets medlemsavgifter 1997

Enligt beslut av Läkarförbundets fullmäktige är medlemsavgiftens grundbelopp i år 2 160 mark. I avgiften ingår arbetslöshetskassans medlemsavgift som är 100 mark. Dessutom uppbärs en extra medlemsavgift på 150 mark för fackliga åtgärder, eller sammanlagt 2 310 mark. Den extra avgiften gäller dock inte pensionärer, studerandemedlemmar, moderskapslediga med grunddagpenning, arbetslösa med arbetsmarknadsstöd och medlemmar som fullgör värnplikt eller civiltjänst. Medlemsavgiften för olika medlemskategorier är följande:

Työaikalaki HYKS:ssa Sairaalanjohtaja Arvo Relanderin haastattelu

Koska valtakunnalliset neuvottelut kuntatyönantajan ja Lääkäriliiton välillä eivät johtaneet tulokseen työaikalain soveltamisessa lääkärikuntaan, käynnistyi paikallinen neuvottelukierros sairaanhoitopiireissä. Ensimmäisenä päästiin paikalliseen neuvottelutulokseen HYKS:ssa. Kävimme haastattelemassa sairaalanjohtaja Arvo Relanderia neuvottelukuvioista.

Kati Myllymäki