Kesän kynnyksellä

Mennyttä talvea voisi kuvailla monilla eri adjektiiveilla: kova, runsasluminen, vaalinen, sotainen ja ehkäpä tämän takia ajoittain myöskin kuuma. Talvista liikuntaa pääsi nauttimaan tänä runsaslumisena talvena nyt lähes koko maassa. Vaalit käytiin ennennäkemättömän kovan paineen alaisina, pääasiassa kylläkin Irakin sodan takia, ja tässä varmaan jouduttiin erilaisiin ylilyönteihin puolin ja toisin. Osa noista ylilyönneistä näkyy varmaan vielä suhteellisen kauan uuden hallituksen tulevissa toimissa. Lääkärikansanedustajia valittiin nyt tällä kertaa 10 kappaletta, eli yksi vähemmän kuin edellisessä eduskunnassa. Erittäin suurella tyydytyksellä on myös todettava, että ainakin nyt alussa tuo aktiivinen kanssakäyminen Lääkäriliiton ja tuoreiden lääkärikansanedustajien välillä on lähtenyt rivakasti liikkeelle. Toivottavasti tämä tuottaa myös tulevaisuudessa onnistuneita ja hedelmällisiä ratkaisuja.

Timo Kosonen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 21/2003 Kommentteja

Sata luottamusmiestä koulutuksessa neuvottelupäivillä

Sata lääkäriluottamusmiestä kokoontui toukokuun puolivälissä neuvottelupäiville saamaan uutta tietoa mm. lakon jälkeisestä palkkakehityksestä, lääkärisopimuksen mukaisten työryhmien tähänastisesta työskentelystä, eläkeratkaisuista ja keikkafirmoista. Päivien aikana puhuttiin myös aluepäällikköorganisaation kehittämisestä ja tehtävien vaativuuden arvioinnista.

Mika Vehkasaari

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 21/2003 Kommentteja

Rådets för utvärdering av läkarnas kompetensutveckling rekommendation till fortbildning 2003

De tre riksomfattande läkarorganisationerna Finlands Läkarförbund, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim och Finska Läkaresällskapet grundade 12.2.2002 Rådet för utvärdering av läkarnas kompetensutveckling. Grundandet baserar sig på arkiater Risto Pelkonens initiativ att få läkarnas fortbildning bättre ordnad och dess finansiering tryggad.

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 21/2003 Kommentteja

Nuorten Lääkärien Yhdistyksen alkutaipaleelta - NLY 75 vuotta

Lääkäreiden yhdistystoiminnalla ja ammatillisella järjestäytymisellä on Suomessa pitkät perinteet, vaikkakin suhtautuminen edunvalvontaan on vaihdellut 1900-luvulla melkoisesti. Nuorten lääkäreiden oman yhdistyksen perustaminen tuli ajankohtaiseksi, kun Helsingin kaupunki aikoi vuonna 1928 lisätä sairaaloidensa toimivuutta perustamalla runsaasti palkattomia apulaislääkärin virkoja. Nuorten Lääkärien edeltäjä Suomen Avustajalääkäriyhdistys perustettiin Helsingissä 12. kesäkuuta 1928.

Kimmo Ikonen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 21/2003 Kommentteja

In memoriam Birger Elis Holmstén 22.12.1911-20.2.2003

Lääkintöneuvos Birger (Piki) Holmstén kuoli Diakonissalaitoksen Elim-kodissa 20.2.2003 saatuaan viikkoa aikaisemmin aivoinfarktin. Diagnostisten selvitysten jälkeen päätettiin raskaista hoitoyrityksistä luopua ja kuolema tuli rauhallisesti. Piki oli henkisesti virkeä viimeiseen vaiheeseen asti, vaikka hänen kehonsa riutuikin hiljalleen. Birger syntyi Viipurissa maanmittausinsinöörin poikana monikieliseen sukuun ja perheeseen 22.12.1911. Jo kotonaan hän oppi täydellisesti ensin suomen ja sittemmin ruotsin sekä saksan kielet. Hyvästä kielitaidosta oli apua erityisesti sodanjälkeisinä vuosina, jolloin hän teki lukuisia opintomatkoja, osan niistä WHO:n stipendillä. Identiteetiltään Birger oli ensisijaisesti viipurilainen ja niinpä olikin luontevaa, että hänet kutsuttiin viipurilaisia perinteitä vaalivan Torkkelin säätiön hallintoneuvoston jäseneksi vuonna 1981. Sota viivästytti Pikin valmistumista, vaikka hän toimikin sodassa lääkärin tehtävissä, niin kuin tuonaikaiset lääketieteen kandidaatit yleensä. Lentopommin osuminen Nurmeksen sairaalaan hänen toimiessaan siellä lääkärinä oli riipaiseva kokemus. Vammoja sai myös Birgerin nuori vaimo, joka oli tullut tapaamaan miestään. Sirpaleiden ja räjähdysainejäämien jäljet näkyivät Pikin kasvoissa ikuisina muistoina. Sotamuistoistaan Birger ei mielellään kertonut. Sodanaikaisista ansioista hänelle myönnettiin sekä VR 3 että VR 4 sekä myöhemmistä ansioista SVR I R. Sotilasarvoltaan hän oli lääkintäkapteeni. Lääkäriksi Birger valmistui vuonna 1944 ja sai terveydenhuollon erikoispätevyyden 1966. Toimittuaan vt. kunnanlääkärinä eri kunnissa oli hän vakituisena ensin Savitaipaleella ja sittemmin Nurmijärvellä vuoteen 1955 asti, minkä jälkeen hän toimi Uudenmaan lääninlääkärinä vuoteen 1973 ja oikeuslääkärinä vuoteen 1974. Läänin- ja oikeuslääkärinä hän pääsi ikään kuin aitiopaikalta seuraamaan maamme oikeuslääketieteen huimaa kehitystä, vaikka itse joutuikin tekemään kuolinsyyselvityksiä hyvinkin alkeellisissa oloissa. Hänellä oli kuitenkin aina takanaan oikeuslääketieteen laitoksen täysi tuki. Unkarin kansannousun jälkeen Piki toimi Punaisen Ristin tehtävissä Wiener-Neustadtin pakolaisleirin lääkärinä Itävallassa v. 1957. Punaisen Ristin työ oli muutenkin läheistä ja Holmstén toimikin Suomen Punaisen Ristin korkeissa luottamustoimissa eläkkeelle siirtymiseensä asti. Oman lukunsa ansaitsee Birger Holmsténin toiminta lääkärijärjestöissä. Hän oli Suomen Lääkäriliiton hallituksessa miltei koko 1950-luvun ja valtuuskunnassa 1974-79. Kunnanlääkäriyhdistyksen johtokunnassa hän oli myös 1950-luvun ajan ja sittemmin Lääninlääkäriyhdistyksen ja Oikeuslääketieteellisen yhdistyksen johtotehtävissä vuosikausia. Hänelle myönnettiin SLL:n pronssinen ja myös hopeinen plaketti, sekä kutsuttiin Kunnallislääkäriyhdistyksen ja Oikeuslääketieteellisen yhdistyksen kunniajäseneksi. Eläkkeelle siirryttyään hän teki merkittävää työtä järjestäessään Lääkäriliiton ja Kunnallislääkäriyhdistyksen arkistoja. Lisäksi hän hoiti vaikeasti sairasta vaimoaan vuosikausia. Erikoisharrastuksensa Birger Holmstén kiteytti Humaniora-käsitteen alle. Monista humanistisista tieteistä hän keskittyi ennen kaikkea historiaan ja sukututkimukseen. Vanhan Viipurin historiasta ja Suomen lääkintölaitoksen historiasta hänellä oli muutamia julkaisuja. Birger Holmsténissa maamme lääkärikunta menetti viisaan, sivistyneen ja paljon kokeneen kollegan, jonka ikätoverit ovat miltei kaikki jo poistuneet joukostamme.

Palkkausjärjestelmän perusidea ei ole kohdallaan

Lääkäri on työssään asiantuntija. Asiantuntija voidaan määritellä esimerkiksi omasta alastaan innostuneeksi osaajaksi, joka haluaa päteä omalla alallaan, ja joka hakee itsenäistä työroolia ja henkilökohtaista tunnustusta. Julkisen sektorin virkaehtosopimukset ja niihin nojautuva johtamis- ja palkitsemiskulttuuri sopeutuvat huonosti asiantuntijan motivoivaan palkitsemiseen, eikä sopimusten vähäisiäkään mahdollisuuksia käytetä.

Risto Lantto

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 20/2003 Kommentteja

Puhelinreseptipalkkioiden tilitysjärjestelmä

Lääkäriliitto käynnisti keväällä 2000 yhdessä Hammaslääkäri-, Eläinlääkäri ja Apteekkariliiton kanssa keskitetyn puhelinreseptipalkkioiden tilitysjärjestelmän. Järjestelmään on tähän mennessä liittynyt lähes 7 000 Lääkäriliiton jäsentä. Järjestelmään liittyminen käy joko oheisella Lääkäriliittoon toimitettavalla lomakkeella tai FiMnet-järjestelmän kautta menemällä siellä olevaan ns. PUHTI-toimintoon ja syöttämällä sinne tarvittavat liittymistiedot.

Pentti Alhola

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 20/2003 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030