150 vuotta ensimmäisestä anestesiasta

Maaliskuun 8. päivänä 1847 kirurgian professori Lars Henrik Törnroth teki leikkauksen, jossa käytettiin anestesiaa ensi kertaa Suomessa. Kyseessä oli pienehkön verisuonipullistuman leikkaus ja siinä käytettiin eetterianestesiaa. Potilas tosin kuoli seuraavana päivänä eikä ole tietoa, heräsikö hän anestesiasta.

Kuntouttajamitali lasten kuntoutustyölle

Kuntoutussäätiön 25. kuntoutuspäivät vietettiin teemanaan suomalainen työ ja voima. Kuntoutuspäivien historian aikana suomalainen yhteiskunta on muuttunut monin tavoin ja 1970-luvun alun visiot vuosituhannen vaihteesta olivat kovin erilaiset kuin tämän päivän todellisuus. Hyvinvointiyhteiskunnan kaiken kattavan huolenpidon rakoileminen on nyt näkyvissä ja vastuu monella rintamalla on siirtymässä aktiivisen kansalaistoiminnan ylläpitämiin järjestöihin. Suomalaista työvoimaa vaivaa eri suunnista tulevat paineet: työssä olevilla on liikaa työpaineita ja työttömillä mielenterveysongelmia työn puuttumisen ja turhautumisen seurauksena. Kummankin ryhmän työkykyisyyttä pitäisi kuitenkin ylläpitää.

Ohjearvot sisäilman laadun arviointiin

Sosiaali- ja terveysministeriö esittää julkaisussaan Sisäilmaohje terveellisen sisäilman fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten laatutekijöiden suositeltavat mittausmenetelmät, mittaustulosten tulkinnan sekä ohjearvot.

Massiivinen poliorokotuskampanja Aasiassa

Joulukuun ja tammikuun aikana yhdeksässä Aasian maassa yhteensä 250 miljoonaa lasta sai poliorokotuksen, yksin Intiassa 117 miljoonaa. WHO:n rokotusohjelman johtaja tri Jong-Wook Lee toteaa, että tämä on suurin läpimurto polion eradikaatio-ohjelman aikana.

Vanhat itsehoitolääkkeet muuttumassa sikiövaarallisiksi

Raskaana oleva nainen otti kiihtyneenä yhteyttä lääkäriin, joka oli suositellut hänelle peräpukamien hoitoon reseptivapaita peräpuikkoja. Syy mielentilaan oli tuotteen pakkausseloste, jonka mukaan valmistetta ei saa käyttää raskauden aikana.

Kelan itseoikaisu-järjestelmä laajenee myös sairausvakuutukseen

Kansaneläkelaitoksen päätösten muutoksenhakua aiotaan nopeuttaa laajentamalla ns. itseoikaisujärjestelmää. Tällainen on ollut parin vuoden ajan käytössä kansaneläke-, työeläke- ja tapaturmavakuutuspäätöksissä, ja nyt se on tulossa koskemaan myös mm. sairausvakuutusta ja kuntoutusrahaa.

Kosteus kuriin rakennuksissa

Kosteusvauriot ja home aiheuttavat rakennuksissa huomattavia vahinkoja, joiden korjaaminen on sekä hankalaa että kallista. Kosteuden aiheuttamat terveyshaitat tulevat ilmi vasta sitten, kun rakennuksen kostuminen on päässyt jo pitkälle. Tällöin tarvitaan lähes aina rakenteiden purkamista ja korvaamista uudella materiaalilla. Sairasta rakennusta ei voi hoitaa oireita lievittämällä, vaan ainoastaan poistamalla niiden syy.

Hummallekin huumetta

Olkaamme taas varuillamme, kollegat! Viesti tavallisesti luotettavalta taholta kertoo, että vastaanotoillamme kiertää muita kuin väestömme enemmistöä edustavia hevosmiehiä ja -naisia edellyttämässä uuden Pharmacan keltaisella sivulla numero 132 kolmantena ylhäältä mainittua kipulääkettä. Lääke sisältää karisoprodolia, parasetamolia ja kofeiinia. Nimenomaan tästä valmisteesta on vaivojen valittajalle ollut korvaamatonta apua erilaisiin, sykähdyttävän uskottavasti kuvattuihin oireisiin.

Terveyden edistäminen koko kunnan asiana

Kun Maailman terveysjärjestö tämän vuosikymmenen alussa laati maakohtaisen arvion Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelman toteuttamisesta, Suomi sai monien kiitosten ohella kritiikkiä siitä, ettei ohjelmaa ollut viety paikallistasolle. Tällöin käynnistettiin ohjelman kuntaprojekti, jossa 7 kuntaa on hakenut keinoja väestön terveyden edistämiseksi. Kuntaprojektin loppuraportti valmistui tammikuussa.

Tuotevirhe Liothyroninvalmisteessa

Liothyronin-niminen tabletti sisältää vaikuttavana aineena lyhytvaikutteista kilpirauhashormonia. Valmisteella ei ole myyntilupaa Suomessa. Sitä käytetään ns. erityisluvilla yksittäistapauksissa pääasiassa kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon. Suomessa käyttäjiä arvioidaan olevan alle 100.

Sairausvakuutuskorvaukset 9,6 miljardia vuonna 1996

Sairausvakuutus maksoi korvauksia sairaanhoidosta ja työterveyshuollon palveluista sekä päivärahoina yhteensä 9,595 miljardia markkaa vuonna 1996. Summa oli lähes 100 miljoonaa markkaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin eli kasvu oli tasan yksi prosentti. Sekä sairauspäivärahoja että vanhempainpäivärahoja maksettiin viime vuonna vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta sairaanhoidosta maksetut korvaukset olivat kauttaaltaan kasvaneet. Työterveyshuollon korvauksia maksettiin 479 miljoonaa markkaa, mikä oli lähes 7 % vähemmän kuin vuonna 1995. Taulukossa eräät sairausvakuutuksen korvaukset eriteltyinä.

Enää yksi pilleri

Kappale lääkkeenvalmistuksen historiaa on jäämässä taakse, sillä Suomen lääkemarkkinoilla on jäljellä enää yksi tehdasvalmisteinen pilleri, Leiraksen Aesol. Sekään ei ole aivan oikeaoppinen pilleri vaan pikemminkin pyöreä pehmytgelatiinikapseli. Aesolin lähisukulainen Asol-pilleri on poistunut markkinoilta ja Esol-valmisteen pillerimuoto on korvattu kapselilla. Luonnontuotteissa ja homeopaattisissa valmisteissa pillereitä vielä tapaa.

Venäläinen WHO:n Euroopan terveysohjelmien johtoon

Venäläinen Serguei Litvinov seuraa David Macfaydenia WHO:n Euroopassa toteutettavien terveysohjelmien johtajana. Litvinov on valmistunut lääkäriksi Moskovassa 1962. Hänen erikoisalansa ovat trooppiset ja tartuntataudit. Hän on työskennellyt WHO:n palveluksessa vuodesta 1973 lähtien ja on vetänyt mm. Eurohealth-ohjelmaa, joka keskittyy entisen Neuvostoliiton valtioiden terveysolojen kohentamiseen.

Kosketus hoidossa

Ensimmäinen suomalainen hoitotieteen alaan kuuluva tutkimus, joka käsittelee fyysistä kosketusta, on THL Pirkko Routasalon väitöstutkimus Saako sinua koskettaa? Tutkimus tehtiin yli 65-vuotiaiden vuodeosastolla, jossa potilaat tarvitsivat paljon avustusta päivittäisissä toimissaan. Pelkän avustamisen ja hoitotoimenpiteissä tarvittavien otteiden lisäksi hoitajat saattoivat taputtaa, silittää ja halata potilaita. Potilaat ja hoitajat kokivat kosketuksen yksilöllisesti. Toisen ihmisen kosketuksen he hyväksyivät silloin, kun se oli välttämätöntä ja tulkittavissa luonteeltaan myönteiseksi. Potilaat kuvasivat hoitajan kosketusta lämpimäksi, ystävälliseksi ja rauhoittavaksi. Hoitajat kertoivat potilaan kosketuksen olevan miellyttävää, mutta hoitajat olivat kokeneet myös vastenmielistä seksuaalista ja väkivaltaista kosketusta. Tutkimuksen tuloksia aiotaan hyödyntää sairaanhoidon opetuksessa.

Pikkutarkat korvausprosentit Tanskassa

Vuoden alussa otettiin Tanskassa käyttöön tositarkat lääkekorvausprosentit: 49,8 % ja 74,7 %. Vielä viime vuonna potilas sai lääkeostoistaan joko 75 %:n tai 50 %:n korvauksen. Vain insuliini oikeuttaa täyteen sadan prosentin korvaukseen.

Ikäväki-projekti auttaa ikääntyneitä perheväkivallan uhreja

Eläkeikäisistä naisista 9 % ja miehistä 3 % joutuu jonkinlaisen väkivallan kohteeksi. Naisten kokema väkivalta on pääasiassa perheväkivaltaa ja väkivallan tekijänä on useimmiten aviopuoliso, mutta myös omat, aikuiset lapset. Väkivalta voi olla luonteeltaan fyysistä, psyykkistä, taloudellista tai seksuaalista väkivaltaa tai se voi olla hoidon laiminlyöntiä. Ikääntyvien miesten kokemasta väkivallasta perheväkivalta on noin puolet. Ikääntyvien kynnys hakea apua on korkea, ja perheväkivalta on saattanut kestää jopa vuosikymmeniä ennen kuin se tulee viranomaisten tietoon.

Suusyövän varhaistoteamista tehostetaan

Dosentti Anna-Lisa Söderholmin tutkimusryhmä on saanut Suomen Hammaslääkäriliiton 100 000 mk:n apurahan tutkimusprojektiin, jonka tarkoituksena on tehostaa suu-syövän varhaista toteamista. Suomessa todetaan vuosittain noin 450 uutta suusyöpätapausta. Kolme neljäsosaa näistä on jo todet-taessa edennyt II-V-luokkaan, jossa eloonjäämisennuste on vain 10-30 %. Jos suusyöpä todettai-siin varhain, olisi eloonjäämisennuste 80-90 %.

Oikaisu

Uutispäivyrissä (3/97) kerroimme, että Apteekkariliitto täyttää 100 vuotta ensi vuonna. Apteekkariliitto on perustettu vuonna 1897 eli 100 vuotta tulee täyteen jo tänä keväänä.

Lääkäripäivät 1997: parhaat luento-lyhennelmät

Lääkäripäivillä on jo useamman vuoden ajan palkittu parhaita postereita. Lääkäripäivien johtoryhmä päätti nyt palkita myös parhaat luentolyhennelmät. Tällä halutaan korostaa luentolyhennelmien merkitystä uuden tiedon jakajina paitsi luennoille osallistuneille, myös muulle lääkärikunnalle. Luentolyhennelmiä oli kaiken kaikkiaan 351. Parhaat luentolyhennelmät valitsi Lääkäripäivien johtoryhmän asettama työryhmä (Kati Myllymäki, Jan Lindgren ja Hannu Halila). Työryhmä päätti valita Lääkäripäivillä 1997 kolmeksi parhaaksi luentolyhennelmäksi (aakkosjärjestyksessä):

Hannu Halila

Työsuojelu- hallinto sosiaali- ja terveys- ministeriöön

Työsuojeluhallinto siirtyy huhtikuun alussa työministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön. Hallinnonalan vaihdos koskee ministeriön työsuojeluosastoa sekä työsuojelupiirejä.