Kuntouttajamitali lasten kuntoutustyölle

Kuntoutussäätiön 25. kuntoutuspäivät vietettiin teemanaan suomalainen työ ja voima. Kuntoutuspäivien historian aikana suomalainen yhteiskunta on muuttunut monin tavoin ja 1970-luvun alun visiot vuosituhannen vaihteesta olivat kovin erilaiset kuin tämän päivän todellisuus. Hyvinvointiyhteiskunnan kaiken kattavan huolenpidon rakoileminen on nyt näkyvissä ja vastuu monella rintamalla on siirtymässä aktiivisen kansalaistoiminnan ylläpitämiin järjestöihin. Suomalaista työvoimaa vaivaa eri suunnista tulevat paineet: työssä olevilla on liikaa työpaineita ja työttömillä mielenterveysongelmia työn puuttumisen ja turhautumisen seurauksena. Kummankin ryhmän työkykyisyyttä pitäisi kuitenkin ylläpitää.

Kosteus kuriin rakennuksissa

Kosteusvauriot ja home aiheuttavat rakennuksissa huomattavia vahinkoja, joiden korjaaminen on sekä hankalaa että kallista. Kosteuden aiheuttamat terveyshaitat tulevat ilmi vasta sitten, kun rakennuksen kostuminen on päässyt jo pitkälle. Tällöin tarvitaan lähes aina rakenteiden purkamista ja korvaamista uudella materiaalilla. Sairasta rakennusta ei voi hoitaa oireita lievittämällä, vaan ainoastaan poistamalla niiden syy.

Hummallekin huumetta

Olkaamme taas varuillamme, kollegat! Viesti tavallisesti luotettavalta taholta kertoo, että vastaanotoillamme kiertää muita kuin väestömme enemmistöä edustavia hevosmiehiä ja -naisia edellyttämässä uuden Pharmacan keltaisella sivulla numero 132 kolmantena ylhäältä mainittua kipulääkettä. Lääke sisältää karisoprodolia, parasetamolia ja kofeiinia. Nimenomaan tästä valmisteesta on vaivojen valittajalle ollut korvaamatonta apua erilaisiin, sykähdyttävän uskottavasti kuvattuihin oireisiin.

Sairausvakuutuskorvaukset 9,6 miljardia vuonna 1996

Sairausvakuutus maksoi korvauksia sairaanhoidosta ja työterveyshuollon palveluista sekä päivärahoina yhteensä 9,595 miljardia markkaa vuonna 1996. Summa oli lähes 100 miljoonaa markkaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin eli kasvu oli tasan yksi prosentti. Sekä sairauspäivärahoja että vanhempainpäivärahoja maksettiin viime vuonna vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta sairaanhoidosta maksetut korvaukset olivat kauttaaltaan kasvaneet. Työterveyshuollon korvauksia maksettiin 479 miljoonaa markkaa, mikä oli lähes 7 % vähemmän kuin vuonna 1995. Taulukossa eräät sairausvakuutuksen korvaukset eriteltyinä.

Enää yksi pilleri

Kappale lääkkeenvalmistuksen historiaa on jäämässä taakse, sillä Suomen lääkemarkkinoilla on jäljellä enää yksi tehdasvalmisteinen pilleri, Leiraksen Aesol. Sekään ei ole aivan oikeaoppinen pilleri vaan pikemminkin pyöreä pehmytgelatiinikapseli. Aesolin lähisukulainen Asol-pilleri on poistunut markkinoilta ja Esol-valmisteen pillerimuoto on korvattu kapselilla. Luonnontuotteissa ja homeopaattisissa valmisteissa pillereitä vielä tapaa.

Venäläinen WHO:n Euroopan terveysohjelmien johtoon

Venäläinen Serguei Litvinov seuraa David Macfaydenia WHO:n Euroopassa toteutettavien terveysohjelmien johtajana. Litvinov on valmistunut lääkäriksi Moskovassa 1962. Hänen erikoisalansa ovat trooppiset ja tartuntataudit. Hän on työskennellyt WHO:n palveluksessa vuodesta 1973 lähtien ja on vetänyt mm. Eurohealth-ohjelmaa, joka keskittyy entisen Neuvostoliiton valtioiden terveysolojen kohentamiseen.

Kosketus hoidossa

Ensimmäinen suomalainen hoitotieteen alaan kuuluva tutkimus, joka käsittelee fyysistä kosketusta, on THL Pirkko Routasalon väitöstutkimus Saako sinua koskettaa? Tutkimus tehtiin yli 65-vuotiaiden vuodeosastolla, jossa potilaat tarvitsivat paljon avustusta päivittäisissä toimissaan. Pelkän avustamisen ja hoitotoimenpiteissä tarvittavien otteiden lisäksi hoitajat saattoivat taputtaa, silittää ja halata potilaita. Potilaat ja hoitajat kokivat kosketuksen yksilöllisesti. Toisen ihmisen kosketuksen he hyväksyivät silloin, kun se oli välttämätöntä ja tulkittavissa luonteeltaan myönteiseksi. Potilaat kuvasivat hoitajan kosketusta lämpimäksi, ystävälliseksi ja rauhoittavaksi. Hoitajat kertoivat potilaan kosketuksen olevan miellyttävää, mutta hoitajat olivat kokeneet myös vastenmielistä seksuaalista ja väkivaltaista kosketusta. Tutkimuksen tuloksia aiotaan hyödyntää sairaanhoidon opetuksessa.

Ikäväki-projekti auttaa ikääntyneitä perheväkivallan uhreja

Eläkeikäisistä naisista 9 % ja miehistä 3 % joutuu jonkinlaisen väkivallan kohteeksi. Naisten kokema väkivalta on pääasiassa perheväkivaltaa ja väkivallan tekijänä on useimmiten aviopuoliso, mutta myös omat, aikuiset lapset. Väkivalta voi olla luonteeltaan fyysistä, psyykkistä, taloudellista tai seksuaalista väkivaltaa tai se voi olla hoidon laiminlyöntiä. Ikääntyvien miesten kokemasta väkivallasta perheväkivalta on noin puolet. Ikääntyvien kynnys hakea apua on korkea, ja perheväkivalta on saattanut kestää jopa vuosikymmeniä ennen kuin se tulee viranomaisten tietoon.

Suusyövän varhaistoteamista tehostetaan

Dosentti Anna-Lisa Söderholmin tutkimusryhmä on saanut Suomen Hammaslääkäriliiton 100 000 mk:n apurahan tutkimusprojektiin, jonka tarkoituksena on tehostaa suu-syövän varhaista toteamista. Suomessa todetaan vuosittain noin 450 uutta suusyöpätapausta. Kolme neljäsosaa näistä on jo todet-taessa edennyt II-V-luokkaan, jossa eloonjäämisennuste on vain 10-30 %. Jos suusyöpä todettai-siin varhain, olisi eloonjäämisennuste 80-90 %.

Lääkäripäivät 1997: parhaat luento-lyhennelmät

Lääkäripäivillä on jo useamman vuoden ajan palkittu parhaita postereita. Lääkäripäivien johtoryhmä päätti nyt palkita myös parhaat luentolyhennelmät. Tällä halutaan korostaa luentolyhennelmien merkitystä uuden tiedon jakajina paitsi luennoille osallistuneille, myös muulle lääkärikunnalle. Luentolyhennelmiä oli kaiken kaikkiaan 351. Parhaat luentolyhennelmät valitsi Lääkäripäivien johtoryhmän asettama työryhmä (Kati Myllymäki, Jan Lindgren ja Hannu Halila). Työryhmä päätti valita Lääkäripäivillä 1997 kolmeksi parhaaksi luentolyhennelmäksi (aakkosjärjestyksessä):

Hannu Halila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030