Tuettu hammashuolto kaikille

Budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle määrärahoja kaikkiaan 8 004 miljoonaa euroa eli 47,6 miljardia markkaa. Tämän vuoden talousarvioon verrattuna siinä on lisäystä 420 miljoonaa euroa. Koko valtion budjettiesitys on nyt ensimmäistä kertaa euroissa.

Kuntoutuksen tutkimus ei aina taivu luonnontieteen metodeihin

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta taitetaan peistä ajoittain terävästikin.

Ulla Järvi

Kuntouttava työtoiminta kohdistuu syrjäytyneisiin

Syyskuun alussa astui voimaan laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Laki velvoittaa kunnat ja työvoimatoimistot yhteistyössä laatimaan aktivointisuunnitelman pitkään työttömänä olleelle ihmiselle. Samalla kunnat ovat velvollisia järjestämään suunnitelman mukaista kuntoutusta, jotta ihminen pääsisi taas takaisin työelämään.

Oletko sinä arvokas ihminen? Lääkärikin voi viihtyä työpaikallaan

Uupunut lääkäri tulee kalliiksi työnantajalleen. Hän otattaa tarpeettomia kokeita potilaasta, kirjoittaa liikaa lähetteitä ja pahimmillaan tekee taloudellisesti ja inhimillisesti mitattuna kalliita virheitä.

Ulla Järvi

Kiire ei saa karsia yhteisiä tuokioita

- Kun terveyasemalla on lähes jatkuva kiire, karsitaan ensimmäisenä pienistä tauoista. Kiireinen lääkäri jättää usein väliin lounastauot, kahvihetket ja muut epäviralliset juttutuokiot unohdetaan. Niin ei saisi käydä! sanoo hallintoylilääkäri Tuula Heinänen Espoosta.

Apuvälinepalvelu Suomessa heikompi kuin muissa Pohjoismaissa

Apuvälineiden hankintaan käytetään Suomessa julkisia varoja selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 1999 julkisen terveydenhuollon panostus apuvälineisiin asukasta kohti oli Ruotsissa yli kolminkertainen ja Norjassa viisinkertainen Suomen lukuihin nähden. Apuvälinealan kokonaismarkkinoiden arvo Suomessa oli 220 miljoonaa markkaa.

Marianne Jansson

Duodecimin ja Leiraksen koulutusyhteistyölle raamit

Espoossa viime viikolla järjestetty Miten jaksan terveyskeskuslääkärin työssä -seminaari oli lajissaan ensimmäinen. Seminaarin taustalta löytyvät Duodecim, maan lääketieteelliset tiedekunnat, Helsinkiä lukuunottamatta, sekä Leiras Oy.

Hinkuyskä yleistynyt

Hinkuyskätapaukset lisääntyivät Suomessa selvästi viime vuosikymmenellä. Laboratorioiden ilmoittamia varmoja hinkuyskätapauksia oli Kansanterveyslaitoksen mukaan viime vuonna 839. Laitos kuitenkin arvioi, että tapausten todellinen määrä on huomattavasti suurempi, koska vain osa tapauksista diagnosoidaan.

Schengen-sopimuksen lääkeluettelosta ei yksimielisyyttä

Huumaavien lääkkeiden salakuljetuksen torjumiseksi luotu Schengen-sopimuksen 75. artikla on edelleen käytännössä kuollut pykälä. Asiaa valmisteleva stm:n hallitusneuvos Pekka Järvinen toteaakin, että matkustajan kannalta helpoin tapa on edelleen olla - hyvin epäsuomalaisesti - välittämättä koko pykälästä. Schengen-sopimuksen 75. artikla edellyttää kotimaan viranomaiselta hankittua lupaa viedä toiseen Schengen-maahan huumausaineeksi luokiteltuja lääkkeitä.

Heli Mikkola

Tuettu hammashuolto kaikille

Valtion ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan julkisesti tuettu hammashuolto laajenee koskemaan koko väestöä vuoden 2002 joulukuun alusta alkaen. Keliakiaa sairastavat taas voivat saada osittaista korvausta erityisruokavaliosta aiheutuvista lisäkustannuksista ensi vuoden lokakuusta alkaen.

Keskosuusko hampaankolossa? (pääkirjoitus 35/2001)

Keskossynnytysten ehkäisemiseksi tarvitaankin uusia tehokkaampia keinoja. Sellainen voisi olla raskautta vasta suunnittelevien naisten infektioiden tutkiminen ja hoito. Kimmokkeen asian selvittämiseen antoi havaintomme siitä, että kohdunsuulta raskauden aikana mitattu insuliinin kaltaisen sitojaproteiinin fosforyloituneen muodon (phIGFBP-I) määrä oli suurentunut niillä naisilla, jotka synnyttivät keskosen, riippumatta siitä onnistuiko bakteerivaginoosin hoito vai ei (2). Kyseisen proteiinin ”valuminen” kohdunkaulakanavaan näytti liittyvän desiduan varhaiseen vaurioitumiseen todennäköisesti infektion pohjalta, ehkä jo ennen raskauden alkua.

Havaintoja lääkärilakosta II: Lääkärilakko ja virkaehtosopimusjärjestelmä (pääkirjoitus 35/2001)

Loppupäätelmä virkariitalautakunnan käsittelyistä lienee se, että niillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta lakkojen kulkuun. Tämä viestii vahvasti siitä, että ainakin terveydenhuoltoalan järjestöissä kannetaan potilasturvallisuudesta huolta myös lakkotilanteissa. Ne eivät alun alkaenkaan rakenna sellaista työtaistelua, jossa kansalaisten henki tai terveydellinen turva joutuisi konkreettiseen vaaraan. Virkariitalautakunnan käsittely jää näin ollen kaiken kaikkiaan kovin vähämerkityksiseksi ja palvelee lähinnä työnantajapuolen julkisuustavoitteita.

Lakko laittoi monet kuviot uusiksi

– Niiden jälkianalyyseja tehtäessä on mietitty, kuinka paljon etua tai haittaa Lääkäriliitolle on kuulumisesta Akavaan. Myös äskeisen lakon aikana tuli tilanteita, joissa joutui miettimään, mikä liiton suhde Akavaan on ja kuinka paljon me Akavaa tarvitsemme erityisesti työtaisteluvaiheessa. Jotkut reaktiot eivät ehkä olleet ihan loppuun asti harkittuja eivätkä oikein ajoitettuja, Kujala kommentoi Kangasniemen lausuntoja.

Mitä tarkoittaa palkkaliukuma?

Tähän kysymykseen vastaa Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Matti Koivistoinen Lääkärilehden tuoreessa numerossa (SLL35/2001, s. 3428).

Valtakirjamenettelyssä voidaan nyt siirtyä atk:hon

Valtakirjamenettelyssä voidaan nyt käytännössä siirtyä atk:hon. Tietojärjestelmää käytetään, kun lääkärinpalkkioiden, tutkimuksen ja hoidon tilitystiedot toimitetaan Kelaan konekielisessä muodossa.

Silmänliike-tutkimus on monitieteistä yhteistoimintaa

Silmänliike-menetelmää käytetään kehittyneiden rekisteröintilaitteiden ansiosta yhä useammalla tieteenalalla. Menetelmää sovelletaan erityisesti psykologiassa, neurotieteissä, kliinisessä tutkimuksessa sekä käytettävyystutkimuksessa.

Ulla Järvi

Pikaluku ei huiputa aivoja

Silmänliike-tutkijat ovat vakuuttuneita siitä, ettei niin muodikas pikalukutekniikka auta ihmistä lukemaan nopeammin. Silmä välittää kyllä sanan aivoihin, mutta siellä se pitää vielä prosessoida, jotta ihminen todella ymmärtäisi lukemansa. Myös silmän kapasiteetti on rajallinen, eikä se ehdi ottamaan vastaan niin paljon viestiä kuin pikalukutekniikan mainostajat väittävät. Maksimilukunopeus on 500 sanaa minuutissa.

Ulla Järvi

Keliakian koulutusprojekti alkoi terveyskeskuksissa

Suomen Keliakialiitto aloitti äskettäin valtakunnallisen terveyskeskushenkilökunnan koulutushankkeen, Keliakian hoitomallin kehittäminen -projektin eli KIHO:n. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama hanke toteutetaan vuosina 2001-2003 maamme kaikissa sairaanhoitopiireissä.

Ulla Toikkanen

EU:lta miljoonapanostus ikärappeuman tutkimukseen

4-8 prosenttia EU-maiden yli 70-vuotiaista kansalaisista kärsii silmien ikärappeumasta. Vanhusväestön kasvaessa sairaudesta on tulossa yhä merkittävämpi terveysongelma.

Ulla Järvi

Koululaisen sairastelu liittyy usein ihmissuhdeongelmiin

Jos suhteet opettajiin ja kavereihin ovat pielessä, koululainen voi huonosti. Yhä useampi yläasteelainen on myös masentunut tai kärsii joka päivä erilaisista pikkuvaivoista.