Migreeniä aiheuttava geenivirhe sadoilla tuhansilla suomalaisilla

Professori Aarno Palotien tutkijaryhmä on selvittänyt geenialueen, joka selittää osan tavallisen migreenin periytyvyydestä suomalaisissa perheissä. Geenivirheen tarkka paikka ei ole vielä löytynyt. Projektissa tutkittiin 600 suomalaista perhettä, joiden monet jäsenet sairastavat migreeniä. Tätä sairautta potevien perheiden tarkempi tuntemus on tehnyt mahdolliseksi ensimmäisen tavallista migreeniä koskevan koko genomin kartoituksen.

Ulla Toikkanen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 48/2001 Kommentteja

Katsaus rintojen omatarkkailuun ja sitä tukeviin ohjelmiin

Rintasyövän ennuste on parantunut radikaalisti verrattuna moderneja hoitotoimenpiteitä edeltäneeseen aikaan. Hyvät tulokset edellyttävät sairauden havaitsemista ja diagnosoimista varhaisessa vaiheessa. Tätä varten on kehitetty erilaisia seulontaohjelmia. Mammografia-seulonta on tarjolla vain murto-osalle maailman naisväestöstä - Suomessa 50-59-vuotiaille. WHO:n syöpäosastolla on jo 1970-luvun alusta tuettu hankkeita myös muiden seulontatestien kehittämiseksi, tutkimiseksi ja tarjoamiseksi kaiken ikäisille naisille alkaen 25-vuotiaista. Tällaisia seulontatestejä ovat lääkärin tekemä kliininen tutkimus ja naisten tekemä rintojen omatarkkailu (ROT).

Gisela Gästrin

Missä ne lääkärit ovat? (pääkirjoitus SLL 47/2001)

Aikasarjat alkavat olla kohtuullisen pitkiä. Tältä pohjalta voi yrittää vastata otsikon kysymykseen. Sinällään päivän poikkileikkaustilanne ei kerro syistä, mutta vuosittaisten muutosten seuranta voi antaa jotain selvitystä asiaan. Viime kevään kyselypäivänä (14.3.2001) oli työssä 14 854 lääkäriä. Työssä olevien lääkärien määrä on kymmenen viime vuoden aikana vuosittain kasvanut noin 300–400:lla. Poikkeuksena oli vuosi 1993, jolloin työssä oli vain runsaat 40 lääkäriä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nyt liikumme samoissa lukemissa, eli työssä oli 47 lääkäriä enemmän kuin maaliskuussa 2000. Sairaalan ilmoitti päätoimipaikakseen 7 114 lääkäriä, mikä on 16 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Terveyskeskuksissa toimivien määrä oli vähentynyt runsaalla 50:llä ja opetus- ja tutkimustehtävissä olevien määrä runsaalla 60:llä. Yksityissektorilla toimivien lääkärien määrä oli kasvanut noin sadalla lääkärillä. Kymmenen vuoden aikana muutokset eri toimintasektoreille sijoittumisessa ovat olleet vähäiset. Sairaaloissa toimivien lääkärien osuus työssä olevista lääkäreistä on laskenut 0,5 prosenttiyksikköä 47,9 %:iin. Terveyskeskuksissa toimivien osuus on pysynyt samana 23,4 %:na, tutkijoiden osuus on pienentynyt vajaan prosenttiyksikön 7,7 %:iin. Yksityissektorilla työskentelevien osuus on kasvanut 8,9 %:iin, ja kasvu on ollut 0,5 prosenttiyksikköä. Päätoimisesta lääkärintyöstä poissaolevien osuus työikäisistä on kasvanut vastaavana aikana 7 %:sta 9,6 %:iin. Päätoimisesta lääkärintyöstä poissaolemisen syynä ovat selvästi yleistyneet äitiyslomat, erilaiset eläkkeet ja ulkomailla oleminen.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 23.11.2001 Kommentteja

Luulotauti, sairaus sekin (pääkirjoitus SLL 47/2001)

Hypokondria, jonka diagnostisten kriteerien perusteella on täytynyt merkittävästi vaikeuttaa potilaan elämää ainakin puoli vuotta, vaivaa noin 5 %:a poliklinikkapotilaista. Kahdella kolmesta on lisäksi psykiatrinen sairaus, useimmilla depressio (noin 40 %:lla). Oireissa tavanomaiset fysiologiset tuntemukset ovat monesti korostuneesti esillä aiheuttaen potilaalle pelon vakavasta sairaudesta. On kuitenkin korostettava, etteivät potilaat keksi oireita vaan heille ne ovat todellisia. Anamneesissa huomio kiinnittyy pitkään liutaan erilaisia tutkimuksia, vastaanottokäyntejä, jopa leikkauksia ja potilaan puheessa aiempien häntä tutkineiden ja hoitaneiden lääkärien vähättely (1). Muita diagnostisia vinkkejä ovat potilaan lääkärissä herättämä kiukku ja turhautuneisuus sekä se, että yksinkertaisinkin lohdutus pikemminkin raivostuttaa kuin helpottaa potilasta.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 23.11.2001 Kommentteja

Huumetestien teosta ohjeet

Nyt laadunarviointia suorittava Labquality Oy on tuottanut ensimmäiset kansalliset, laboratorioalan asiantuntijoiden laatimat suostukset. Työryhmän puheenjohtajana toimi dosentti Timo Seppälä Kansaterveyslaitokselta. Suosituksilla halutaan ohjeistaa erityisesti työpaikoilla, kouluissa ja muissa yhteisöissä tehtäviä huumetestauksia siten, että lopputulos olisi mahdollisimman luotettava. Suositus pyrkii mm. siihen, että yhteisössä mietittäisiin huolellisesti koko testausstrategia jo ennen testien käynnistämistä. Ennen testausta on oltava vastaus mm. siihen, mitä tehdään, jos huumeidenkäyttäjiä todella löytyy. Suosituksissa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, missä yhteydessä ja milloin huumetestausta voidaan suorittaa tai millaisia testejä tulisi käyttää. Kyseessä ei myöskään ole viranomaissuositus.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 23.11.2001 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030