Förbundets ledning borde tänka om

Jag hoppas att förbundets ledning med det snaraste skulle tänka om i denna fråga. Ledningens uppgift är att stå för visioner, att ha insikt och en förmåga att bedöma vad som är bäst för läkarkåren i dag och i framtiden. Nordisk Medicin är kanske inte det bästa som hänt finska läkare under de senaste sextio åren, men tidningen är de facto en kontinuerlig, aktivt uppehållen och levande kontakt för alla nordiska läkare. Vi gör i Finland en allvarlig kulturpolitisk blunder om vi låter Nordisk Medicins betydelse försvagas. Tidningen är inte så dyr, och emotionella negativa attityder mot nordism och nordiska språk så som de uttrycks av enskilda yngre medlemmar i läkarförbundets delegation skall inte få fälla avgörandet härvidlag.

Oikeudenkäynti hemofiliapotilaiden HIV-tartunnoista jatkuu Ranskassa

Ranskassa jatketaan todennäköisesti vielä tänä keväänä oikeudenkäyntiä liki kahdeksan vuoden takaisista tapahtumista, joiden seurauksena parisataa hemofiliapotilasta sai HIV-tartunnan pariisilaisen veripalvelukeskuksen verivalmisteista. Viime syksynä jutussa tuomittiin mm. keskuksen johtaja, seuraavaksi syytteeseen joutuvat senaikaiset ministerit. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun johtaja, professori Juhani Leikola on seurannut Ranskan tapahtumia tiiviisti. Leikolaa pyydettiin oikeudenkäyntiin todistajaksi, mutta hän kieltäytyi, koska katsoi jutun muuttuneen poliittiseksi peliksi ja saaneen julkisuudessa varsin arveluttavia piirteitä.

Normien pimeä puoli

Valmistajat käyvät markkinataistelua normien avulla. Filmi- ja videokasetit ovat hyvä esimerkki. Ostajan on hyödyllistä ymmärtää valmistajien strategioita.

Vielä kiireen riivaamille

Tämän lehden julkaisema (SLL1- 2/93) keskustelupuheenvuoroni, joka koski viime marraskuussa julkaistua rasvatautien diagnostiikkaa ja hoitoa käsittelevää suositusta, kirvoitti vastineen, jossa useat suosituksen takana olleet työryhmän jäsenet pyrkivät vaivojaan säästämättä osoittamaan puheenvuorooni sisältyneet kriittiset huomautukset jokseenkin aiheettomiksi. Osakseni tullut huomio yllätti ja ilahdutti.

Valtionosuuspainajainen

atselin uudenvuoden 1993 ilotulitusta Tutjunsalmen lossilla. Räiskeen ja välkkeen vielä jatkuessa aloin tuntea puristusta rinnassa, ilma tuntui loppuvan ja oksettikin, vaikka olin selvin päin, porukan autonkuljettajana. Tajuihin tullessani totesin Reiskan vatkaavan minua käsivarresta ja kertovan, että ambulanssi on tulossa.

Syvällistä tietoa lihasperäisistä kiputiloista

Kirjan ensimmäinen osa käsitteli kehon yläpuoliskon lihaksia, ja nyt ilmestynyt kakkososa käsittelee kehon alapuoliskoa. Ensimmäisestä osasta tuli heti suuri menestys, sitä on myyty yli 50 000 kappaletta ja käännetty useille kielille. Näin ollen on syytä uskoa myös kakkososan hyvään menestykseen.

Toimittanut Timo Klaukka

Priorisoinnin priorisointi

Arkistojen avautuessa olemme saamassa yhä totuudellisempaa tietoa juhlapuheiden reaalitaustoista. Terveydenhuollossakin on koittanut kohdentamisen, priorisoinnin, epäsoinnun ja rahan aika ja valta.

Kuolemaantuomitun kuolema

Ihmisten muodostamat yhteisöt ovat kautta aikojen pitäneet joitakin hyväksyttyjen käsitysten, tapojen, sääntöjen ja lakien vastaisia tekoja niin suurina rikkomuksina, että ne on voitu hyvittää vain kuolemalla. Historiallisesti kuuluisia kuolemanrangaistuksia ovat olleet Sokrateen myrkyttäminen ja Jeesuksen ristiinnaulitseminen.

Maastricht ja Euroopan terveydenhuolto

Rakastaa, ei rakasta, rakastaa. . . Brysselin Eurooppa-byrokraatit nyppivät ymmällään päivänkakkaran terälehtiä odottaessaan Euroopan Yhteisön jäsenmaiden kansanäänestyksien tuloksia ja parlamenttien päätöksiä. Hyväksyvätkö ne Maastrichtin sopimuksen? Ajetaanko yhdentynyttä Eurooppaa kohti yhdellä vai kahdella nopeudella - vai ajetaanko ollenkaan? Terveydenhuollon puolella tilanne on suhteellisen rauhallinen mutta ristiriitainen. Sekä Maastrichtin kannattajat että vastustajat ovat yksimielisiä kehityksen suunnasta: Maastricht ei toteutuessaan juurikaan muuta terveydenhuoltoa, mutta se muuttuu ilman Maastrichtiakin.

Toimittanut Hannu Vuori, Kööpenhamina

Tuhopolttohimon taustatekijät

Luettuamme Suomen Lääkärilehdestä (34/92) Eila Revon ja Matti Virkkusen artikkelin Tuhopolttohimon taustatekijät, haluaisimme kiinnittää huomion muutamiin seikkoihin, jotka jättivät lukijan epätietoiseksi ja hämmentyneeksi.

Maailman lasten tila 1992

Vuoden järkyttävin ja mielenkiintoisin kirja on UNICEFin julkaisema The State of World's Children 1992. Valitettavasti se ei esiinny best-seller -listojen kärjessä. Se tarjoaa kuitenkin ikkunapaikan, tai ehkä paremminkin ruohonjuuritason näkemyksen maailman tilanteesta, ei poliitikkojen neuvotteluihin tai pankkikriiseihin, vaan siihen, miten lapset ja perheet selviävät sotien, nälän ja sairauksien koettelemassa maailmassa.

Toimittanut Leena Tuuteri

1.2.1993 Ympäristöterveydenhuolto - uusi suppea erikoisala

Ympäristön myönteiset ja kielteiset seikat vaikuttavat oleellisesti väestön terveyteen. Tämä seikka on tunnettu pitkään, ja ympäristöoloihin vaikuttamista käytettiin mm. sosiaalisten ja ravitsemuksellisten keinojen ohella väestön terveydentilan edistämiseen aikana, jolloin yksilön sairaanhoitoon panostamiseen ei ollut mahdollisuuksia. Viime vuosikymmenet ovat korostuneesti painottuneet yksilön sairauden- ja terveydenhoitoon kehittyneissä maissa. Myös Suomessa sairaala- ja terveyskeskusjärjestelmän luominen olivat painoalueita 1950-80-luvuilla maamme terveydenhuoltoa kehitettäessä. Ympäristöterveydenhuolto on ollut maassamme lapsipuolen asemassa verrattuna terveyskeskustoimintaan ja sairaalalaitokseen. Yli 100 000:sta terveydenhuollon työntekijästä vajaat 2 % työskentelee ympäristöterveydenhuollossa. Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteenlaskettu osuus terveydenhuollon talousarviosta on vielä pienempi kuin henkilövoimavarojen osuus.

1.2.1993 Miljömedicin - en ny grenspecialitet

Såväl positiva som negativa miljöfaktorer påverkar väsentligt hälsotillståndet i befolkningen. Detta har man vetat länge och försök att påverka faktorer förknippade med miljön gjordes parallellt med bland annat sociala och näringsrelaterade insatser i syfte att främja befolkningens hälsa redan under en tid då det inte var möjligt att satsa mer på sjukvård för individen. I den industrialiserade världen har under de senaste decennierna hälso- och sjukvård på individnivå fått ökad tyngd. Även i Finland var organisationen av ett sjukhus- och hälsocentralsystem en central fråga under perioden 1950-1980 då landets hälso- och sjukvård var stadd i utveckling. Området miljömedicin har i Finland behandlats styvmoderligt i jämförelse med verksamheten på hälsocentraler och sjukhus. Av de mer än 100 000 anställda inom hälso- och sjukvården tjänstgör knappt två procent inom den miljöhygieniska sektorn. De sammantagna ekonomiska resurserna för omgivningshygien och miljövård i hela hälsovårdsbudgeten är ännu mindre än de personella.

1.2.1993 On aika tilata Nordisk Medicin

Yhteispohjoismainen lääkärilehti Nordisk Medicin on lähetetty tähän saakka kaikille suomalaisille lääkäreille jäsenetuna. Lääkäriliiton hallitus on tehnyt päätöksen, jonka mukaan lehti postitetaan numerosta 2/93 lähtien ainoastaan niille, jotka ilmoittavat haluavansa sen saada. Lääkärilehden numeroiden 34/92 ja 35/92 välissä on valmiiksi painettu lomake tämän ilmoituksen tekoa varten.

Aikuisten trikuspidaali- ja keuhkovaltimoläpän viat

Trikuspidaaliläpän vuoto johtuu tavallisimmin korkeasta keuhkovaltimopaineesta. Reumakuumeen aiheuttama ahtauma tai vuoto liittyy yleensä vasemman puolen läppien vikoihin, eivätkä ne juuri koskaan ole sydämen ainoa poikkeavuus. Jos ahtauma on vaikea ja oikean puolen vajaatoiminta haittaavaa, trikuspidaaliläppä voidaan korjata leikkauksella. Trikuspidaaliläpän vuodon lopullinen merkitys ratkaistaan usein vasta vasemman puolen leikkauksen yhteydessä: jos leikkaus ei korjaa pulmonaalihypertoniaa, vaikeasti vuotava läppä korjataan monesti plastialla. Myös keuhkovaltimoläpän merkittävä vuoto johtuu useimmiten pulmonaalihypertoniasta, ja hoitokin kohdistetaan tähän perussyyhyn. Yleensä synnynnäinen keuhkovaltimoläpän ahtauma hoidetaan nykyisin tavallisesti jo lapsuusiällä plastialla.

Juhani Partanen Markku S. Nieminen Kalervo Verkkala

Naisten virtsainkontinenssin konservatiivinen hoito

Lievien ja keskivaikeiden virtsankarkailuoireiden ensisijaisiksi hoidoiksi on viime aikoina suositeltu fysikaalisia menetelmiä ja tarvittaessa lääkitystä, jotka tulevaisuudessa voitaneen järjestää perusterveydenhuollossa. Perinteisesti käytettyihin leikkaushoitoihin verrattuna ne ovat potilaille miellyttävämpi ja yhteiskunnalle edullisempi vaihtoehto.

Seppo Hulkko Raili Hulkko

Potilaiden elämäntilanne 3 vuotta psykiatrisen kuntoutustutkimuksen jälkeen

Psykiatrisessa kuntoutustutkimuksessa olleista oli kolmen vuoden kuluttua runsas kolmannes työkykyisiä. Työelämään olivat palanneet ensisijaisesti potilaat, joiden oireisiin ei liity persoonallisuuden rakennehäiriötä ja jotka olivat olleet poissa työelämästä suhteellisen lyhyen ajan ennen kuntoutustutkimusta; kriittinen raja näyttää olevan puolisen vuotta. Potilaan pessimistinen asennoituminen kuntoutumisen mahdollisuuksiinsa, luovuttamisen asenne, ennusti myös eläkkeelle siirtymistä.

Jouko K. Salminen Orvokki Hanses

Hyperbaric oxygen in the treatment of cerebral hypoxia and anaerobic infections: experiences in Tallinn

Hyperbaric oxygen (HBO) therapy involves intermittent inhalation of 100 % oxygen under a pressure exceeding 1 atmosphere. Although HBO has been used in medicine for more than a century, the role of HBO remains controversial. The mechanism of action of HBO therapy has become better understood over the last two decades and today physicians have a better grasp of its potential.

Artur Talihärm

In memoriam Saara Torma 1.8.1920 - 28.12.1992

Lääketetieteen lisensiaatti Saara Torma kuoli yllättäen Helsingissä 28.12.92. Hän oli syntynyt Kuhmoisissa 1.8.20. Saara Torma kirjoitti ylioppilaaksi Jämsän yhteiskoulusta vuonna 1939 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1948. Psykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri hänestä tuli vuonna 1955. Hän toimi alilääkärinä ja osastonlääkärinä Pohjois-Hämeen keskusmielisairaalassa vuosina 1955-56, sen jälkeen psykiatrina Tampereen kasvatusneuvolassa, sitten erikoislääkärinä Lastenlinnan sairaalassa. Pääosan urastaan Saara Torma teki Helsingissä kasvatusneuvolatyössä vuosina 1972-83. Tähän ajanjaksoon sisältyi kyseisen toiminnan hallinnon uudistus ja kenttätyön organisaation muutos, joiden suuritöiseen suunnitteluun hän osallistui. Viimeisen virkajaksonsa hän toimi koulutusneuvolan johtajana, jolloin hallinnolliseen ja lääketieteelliseen työhön liittyivät myös opetustehtävät. Sotien aikana Saara Torma palveli lääkintälottana kenttä- ja sotasairaalassa.

Nimityksiä

Mäntykankaan erityiskoulun erikoislääkärin määräaikaiseen virkaan lastenneurologian erikoislääkäri, proviisori Tuula Kiviranta 1.1.93 lähtien.