Kuormituksen, työilmapiirin ja sairausläsnäolon yhteys: kuormittunut lääkäri sairastaa töissä

Kyselytutkimukseen vastanneista lääkäreistä 62 % oli työskennellyt sairaana edeltäneen vuoden aikana.

Lotta Moisala-Julkunen, Marko Elovainio, Hannu Halila, Jukka Vänskä, Kia Gluschkoff

Myös poliittiset syyt ohjaavat tutkimusta

Kiitän kollega Johannes Routilaa kommenteista. Ne täydentävät pääkirjoituksessa esittämiäni huomiota, eikä minulla ole niihin lisättävää.

Pekka Louhiala

Kaikkien ihmisten suojaaminen hoitolaitoksissa on elintärkeää

Italiassa yli 100 lääkäriä ja yli 30 hoitajaa on kuollut koronavirustautiin, ja yli 13 000 terveydenhuollon työntekijää on saanut tartunnan (1). Ensimmäisen SARS-pandemian aikana (2002–2003) sairastumisista 58 % tapahtui terveydenhuollon ihmiskontakteissa, MERS-pandemian aikana (2015) 70 %.

Markku Hirvikangas

Mieslääkärien kuolleisuus koronavirukseen on huolestuttavan suuri

Voitaneen pitää perusteltuna, ettei yli 55–60-vuotiaita mieslääkäreitä altistettaisi koronavirukselle, kirjoittavat Janne Aaltonen ja Eetu Salunen.

Janne Aaltonen, Eetu Salunen

Tutkimusasetelman jälkikäteinen arviointi on asianmukaisuuden arviointia

Kiitän professori Pekka Louhialaa erittäin mielenkiintoisesta näyttöä ja mekanistista päättelyä koskevasta pääkirjoituksesta (SLL 12/2020) (1). Mekanistisilla arvioilla ja päätelmillä onkin epäilemättä tavattoman suuri merkitys lääketieteen tutkimushypoteeseja ja tutkimusasetelmia muodostettaessa. Louhiala ehdottaa mekanistisen päättelyn olevan keskeistä tutkimusasetelmien mielekkyyttä arvioitaessa. Homeopatian vaikuttavuutta koskevassa kysymyksessä ollaankin hyvin tärkeän ongelman äärellä: Voidaanko tutkimus hylätä jälkikäteen puutteellisen mekanistisen hypoteesin vuoksi?

Johannes Routila

Italia on valmistautumassa koronakriisin toiseen vaiheeseen

Ensimmäisenä Euroopassa koronakriisin kohdannut Italia on ryhtynyt varovaisesti ennakoimaan tulevaa.

Sergio Iavicoli, Jorma Rantanen

Toimenpidehenkilöstön suojaamiseen koronalta tarvitaan pikaisesti ohjeita

Akuutteja leikkauksia tuskin jätetään tekemättä epidemian vuoksi.

Joonas H. Kauppila

Antibioottihoito vai ei lasten avosyntyisissä keuhkokuumeissa?

Vaikka valtaosa lasten avosyntyisistä keuhkokuumeista on viruksen aiheuttamia, tautia epäiltäessä aloitetaan usein antibioottihoito. Tutkimuksessa ei saatu näyttöä, että seuranta ilman antibioottihoidon aloittamista olisi johtanut huonompaan toipumiseen.

Nina Kaseva

Familiaalinen hyperkolesterolemia ja COVID-19-infektio

Suomessa on arvioitu olevan 10 000–15 000 familiaalista hyperkolesterolemiaa (FH) sairastavaa henkilöä. FH-taudissa ahtauttava sepelvaltimotauti saattaa kehittyä jo kolmenkymmenen vuoden iässä, mutta se ei välttämättä aiheuta oireita. Osalla oireeton FH-tauti jääkin diagnosoimatta.

Juhani Airaksinen

Propofoli anestesian osana vaikuttaa kuolleisuuteen

Suurempi propofoliannos vähentää kuolleisuutta vuoden kuluessa toimenpiteestä, mutta ei potilailla, joilla on kiinteä kasvain. Näin todettiin tutkimuksessa, jossa aineistona oli kahdesta isosta keskuksesta Bostonissa Yhdysvalloissa 280 081 yleisanestesiassa tai sedaatiossa tehtyä toimenpidettä tai leikkausta; pois jätettiin ASA 4 -potilaat ja sydänleikkaukset. Altistaviksi tekijöiksi logistiseen regressiomalliin valittiin propofolin painonmukainen annos toimenpiteen aikana sekä propofoliannoksen ja vuoden aikana ennen toimenpidettä todetun kiinteän kasvaimen yhdysvaikutus.

Ritva Jokela