Flutemetamoli Alzheimerin taudin diagnostiikkaan

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt radioaktiivisen lääkkeen flutemetamoli-18F:n (Vizamyl, GE Healthcare) käytettäväksi aivojen PET-kuvantamisessa, kun pyritään diagnosoimaan Alzheimerin tautia ja dementiaa. Molemmissa sairauksissa aivoihin kerääntyy epänormaalia, aivosoluja tuhoavaa valkuaisainetta beeta-amyloidia. Flutemetamoli kiinnittyy beeta-amyloidiin, mikä havaitaan PET-kuvantamisella. Jos valkuaisainekeräymiä on vähän tai ne puuttuvat, dementia ei johdu Alzheimerin taudista. Runsaat valkuaiskeräymät viittaavat Alzheimerin tautiin, mutta sairauden varmentamiseen tarvitaan myös muita diagnostisia menetelmiä. Flutemetamoli-18F voi aiheuttaa yliherkkyysreaktioita, verenpaineen laskua, ihon punoitus- ja kuumotusreaktioita, päänsärkyä ja pahoinvointia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Teloitusten uusi lääkeyhdistelmä epäilyttää

Yhdysvalloissa Ohion ja Floridan osavaltioissa teloituksiin käytettävän uuden lääkeyhdistelmän inhimillisyydestä on kirvonnut keskustelu. Uusien ohjeiden mukaan teloitettava nukutetaan toimenpiteen alussa ruiskuttamalla suoneen kaksi peräkkäistä jättiannosta (2 x 250 mg) bentsodiatsepiinijohdosta midatsolaamia. Sen jälkeen ruiskutetaan suuri annos lihasrelaksanttia, kuten vekuronibromidia, ja lopuksi sydän pysäytetään kaliumkloridilla. Nyt epäillään, synnyttääkö midatsolaami yhtä syvän nukutuksen ja täydellisen tiedottomuuden kuin barbituraatit. Tutkimusnäyttöä ja kokemusta aineesta ei pidetä riittävänä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Leukemialääke ponatinibin myynti keskeytettiin

Yhdysvaltojen FDA keskeytti leukemialääke ponatinibin (Iclusig, Ariad Pharmaceuticals) markkinoinnin ja myynnin lääkkeeseen liittyneiden hengenvaarallisten valtimotukosten ja verisuoniahtaumien vuoksi. Viranomainen selvittää nyt, löytyisikö potilasryhmä, jolla lääkkeen edut olisivat suurempia kuin sen aiheuttamat haitat. Lääkettä käyttäviä potilaita kehotetaan keskustelemaan lääkityksen jatkosta hoitavan lääkärin kanssa. Ponatinibi sai myyntiluvan Yhdysvalloissa vajaa vuosi sitten ja EU-maissa tämän vuoden heinäkuussa (SLL 2013;68:2770). Euroopan lääkevirasto (EMA) ei ole toistaiseksi ottanut julkisesti kantaa lääkkeeseen nyt muuttuneessa tilanteessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Hankala yskä

63-vuotias nainen hakeutui keuhkolääkärin vastaanotolle hankalan yskän vuoksi. Yskä oli puuskittaista ja kuivaa, ja se paheni makuulle mennessä. Perussairauksina hänellä oli tyypin 2 diabetes, verenpainetauti, hyperkolesterolemia, astma ja keuhkoahtaumatauti. Ajoittain on ollut refluksitautiin sopivia oireita, ja sen vuoksi käytössä on haponestolääkitys.

Eeva-Maija Nieminen

Ennustearvojen yleistettävyys

Diagnostisen testin toimivuutta voidaan kuvata monella eri tunnusluvulla. Potilastyössä lääkärillä on käytössä tutkimuksen tulos, mistä hän tekee päätelmiä potilaan sairastamisesta. Tässä tilanteessa testiä kuvaavat ns. ennustearvot (positiivinen ja negatiivinen). Maja Elstad työtovereineen selvitti vastasyntyneiden aivoverenkierron vastusindeksin toimivuutta jäähdytyshoidon yhteydessä (1). He antavat tulokseksi ennustearvot ja ovat selvittäneet kirjallisuudessakin eri tutkimuksissa saatuja ennustearvoja.

Matti Uhari

Monisairaan miehen väsymys ja laihtuminen - tapauksen ratkaisu

83-vuotias mies oli alun perin hakeutunut terveyskeskuslääkärin vastaanotolle väsymyksen ja huomattavan laihtumisen vuoksi. Erityisiä suolisto- ja mahaoireita ei ollut. Jaloissa ilmeni etenevää lihasheikkoutta.

Petra Ijäs, Hannu Laaksovirta, Raili Kauppinen

Miten kehitysvammaisten elinikä on kehittynyt

Vielä 1970-luvulla kehitysvammaisten keskimääräinen elinikä jäi noin 20 vuoteen, mutta 2000-luvulla se on pidentynyt noin 50 vuoteen. Tämän voidaan arvioida olevan tehostuneen hoidon, kuntoutuksen ja opetuksen ansiota.

Maria Arvio, Tommi Salokivi, Pirjo Riikonen, Seija Aaltonen

Hypertyreoosilääkkeillä epäillään olevan yhteys epämuodostumiin

Tanskalaisen rekisteritutkimuksen mukaan kilpirauhasen liikatoiminnan hillitsemiseen tarkoitettujen propyylitiourasiilin ja metimatsolin käyttöön varhaisraskauden aikana liittyy vastasyntyneen suurentunut epämuodostumien riski, 50-75 % suurempi kuin lääkkeille altistumattomilla. Kasvojen, kaulan ja virtsateiden epämuodostumat olivat yleisimpiä propyylitiourasiilille altistuneilla vastasyntyneillä (n = 564), metimatsolille altistuneilla (n = 1 097) esiintyi eniten vatsanpeitteiden, ihon, ruoansulatuskanavan, silmien, virtsa- ja hengitysteiden sekä verisuoniston epämuodostumia. Vertailuaineistossa oli 811 730 vuosina 1996-2008 syntynyttä, joiden äidit eivät olleet koskaan käyttäneet kilpirauhassairauksien lääkkeitä. Kumpikin lääke on ollut käytössä yli 50 vuotta, mutta harvinaisia epämuodostumia on löytynyt vasta nyt, kun mittavat potilasaineistot on saatu tutkimuksiin. Tutkijat pitävät propyylitiourasiilia ensisijaisena vaihtoehtona, jos kilpirauhasen liikatoimintaa on välttämätöntä hoitaa raskauden aikana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Helsingin julistus päivitettiin, mutta erimielisyydet jatkuvat

Maailman lääkäriliiton WMA:n Helsingin julistuksesta on julkaistu 7. versio, mutta erimielisyydet sen sisällöstä jatkuvat. Ihmiseen kohdistuvien kliinisten lääketutkimuksien eettisiä periaatteita koskevan julistuksen päivitys saa kiitosta mm. laajasta lausuntokierroksesta, sisällön selkeämmästä jaottelusta sekä ohjeista tutkittaville aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta. Julistus myös korostaa sekä myönteisten että kielteisten tutkimustulosten julkaisemista. Kriitikot katsovat suositukset tutkittavan tutkimukseen antamasta suostumuksesta puutteellisiksi. Päivitys ei myöskään kata biologisten näytteiden säilyttämistä, eikä tutkimuksia kehittyvissä maissa käsitellä riittävästi. Lumeen käytön tiukka rajaaminen vertailevissa lääketutkimuksissa on edelleen kritiikin kohde. Yhdysvaltojen lääkeviranomainen FDA ei sen vuoksi ole sisällyttänyt julistusta säännöksiinsä, vaikka arviolta 80 % uusista innovatiivisista lääkkeistä tutkitaan ja kehitetään ensisijaisesti Yhdysvalloissa. JAMA on julkaissut verkkosivuillaan päivitetyn julistuksen ja kaksi analyyttistä artikkelia sen sisällöstä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Influenssarokotus saattaa suojata sydäntapahtumilta

Kuuden tutkimuksen meta-analyysissä influenssarokotus näytti suojaavan haitallisilta sydäntapahtumilta erityisesti, jos potilaalla oli sydänsairaus tai niiden riskitekijöitä. Aineistossa oli 6 700 iältään keskimäärin 67-vuotiasta henkilöä, joista 36 %:lla oli sydänsairauksia. 7,9 kuukauden kestoisessa seurannassa rokotetuista 2,9 %:lla ja rokottamattomista 4,7 %:lla ilmeni sydäntapahtumia (riskisuhde 0,64; 95 %:n LV 0,48-0,86, p = 0,003). Suojavaikutus oli selvin niillä, joiden tautihistoriassa oli aktiivinen sepelvaltimotauti. Influenssa on valtimoperäisten tromboottisten tapahtumien riskitekijä. Useat tekijät, kuten haittatapahtumien pieni määrä ja puutteet satunnaistamisessa, heikensivät tuloksien luotettavuutta. Tutkijat olettavat rokotuksen vähentävän ateroskleroosiin liittyvien plakkien repeämiä, mutta kaipaavat lisää tutkimuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä