6188 osumaa

Iso tulehduskipulääkeannos altistaa sydänsairauksille

Suureen annokseen diklofenaakkia tai ibuprofeenia näytti liittyvät samansuuruinen sydänsairauksien vaara kuin uudempiin koksibityyppisiin tulehduslääkkeisiin. Päätelmä tehtiin meta-analyysistä, joka käsitti yli 700 tutkimusta, 350 000 potilasta ja havaintoja yli 230 000 potilasvuodesta. Vertailussa olivat lumeen käyttäjät ja eri tulehduskipulääkkeiden haittavaikutukset, ja päätetapahtumina olivat mm. sydäninfarktit, aivohalvaukset ja sydänkuolemat. Sydänsairauksien vaaraa voidaan vähentää sopivalla potilasvalinnalla ja välttämällä tulehduskipulääkkeitä tai käyttämällä niitä varoen vanhusten kivun hoidossa etenkin, jos potilaalla on lisääntynyt sydänsairauksien riski tai krooninen munuaissairaus.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tuleeko rosiglitatsoni takaisin?

Duken yliopiston riippumaton arvio tyypin 2 diabeteksen lääke rosiglitatsonin (Avandia, GlaxoSmithKline) tutkimuksista ei vahvistanut haittavaikutusepäilyjä. Aineistoltaan laaja ja satunnaistettu pitkäaikaistutkimus (RECORD) rosiglitatsonin sydänturvallisuudesta herätti epäilyt sydäninfarktien ja sydänkuolemien lisääntymisestä lääkkeen käyttäjillä. Tuloksien luotettavuutta horjutti tutkimuksen menetelmä. Lääke vedettiin pois käytöstä EU-maissa vuonna 2010 (SLL 2012;67:67-9). FDA salli lääkkeen käytön erityisluvalla ja edellytti potilaiden rekisteröimisen seurantaohjelmaan (REMS). Nyt FDA:n neuvonantajapaneeli on päättänyt äänestyksen jälkeen suosittaa rajoitusten lieventämistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Liittyykö angiotensiinireseptorin salpaajiin syöpävaaraa?

Angiotensiinireseptorin (ATR) salpaajiin eli sartaaneihin epäillään liittyvän lisääntynyt syöpävaara verrattuna muita verenpainelääkkeitä tai lumetta käyttäviin. Väitteen esitti Yhdysvaltojen FDA:n lääkkeiden turvallisuutta arvioiva virkamies perehdyttyään tutkimuksiin, mutta hänen esimiehensä tyrmää väitteen eikä esitä lääkkeisiin varoitusta. Myöskään Euroopan lääkevirasto EMA ei lisännyt varoitustekstiä. Lancetissa julkaistiin vuonna 2010 yli 68 000 potilaan meta-analyysi viidestä tutkimuksesta (VALUE). ATR:n salpaajien käyttäjillä oli 11 % suurempi riski sairastua uuteen syöpään ja 25 % suurempi riski sairastua uuteen keuhkosyöpään kuin potilailla, jotka eivät näitä lääkkeitä käyttäneet. Löydösten luotettavuutta heikensivät puutteet analysoitujen tutkimuksien menetelmissä ja aineistoissa. Keskustelu puolesta ja vastaan on siirtynyt nyt päivälehtiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rintaimplantteja leikataan pois Ruotsissa

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen Läkemedelsverket toteaa ranskalaisten Poly Implant Prothese (PIP) -rintaimplanttien mekaaniset ominaisuudet heikoiksi. Seurauksena voi olla kudoksia ärsyttävän silikonin vuoto. Osa PIP-implanteista sisältää suurempia määriä oktametyylisyklotetrasiloksaania, joka voi aiheuttaa kudoksissa tulehdusreaktion. Paikoilleen asetetun implantin silikonin koostumusta ja laatua ei pystytä varmuudella arvioimaan. Sen vuoksi lääkäreitä kehotetaan kertomaan potilaalle mahdollisista riskeistä ja poistamaan PIP-implantti ongelmien ehkäisemiseksi, ellei poiston esteenä ole lääketieteellisesti perusteltu syy. Ruotsissa noin 4 000 naisella on PIP-implantti ja maailmanlaajuisesti niitä on asetettu noin 400 000. Ruotsissa PIP-implanttien markkinointi kiellettiin vuonna 2010.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Epilepsialääke retigabiinista silmähaittoja

Kaksi vuotta EU-maissa epilepsian lisälääkityksenä käytetty retigabiini (Trobalt, GlaxoSmithKline) voi värjätä pitkäaikaiskäyttäjän kynnet siniharmaiksi. Samaa pigmenttiväriä voi ilmaantua iholle ja huuliin. Silmien verkkokalvon värjäytyminen voi johtaa näön heikkenemiseen. Havainnot tehtiin 55 potilasta käsittäneestä yli kaksi vuotta kestäneestä lääketutkimuksesta. Euroopan lääkelaitos EMA kehottaa rajoittamaan lääkkeen käytön vain potilaisiin, joille muu epilepsialääkitys ei riitä tai sovi. Potilaan ei pidä lopettaa lääkitystä omin päin. Tarkempia ohjeita löytyy EMA:n verkkosivuilta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimusten avoimuus vastatuulessa

Lääketutkijat ovat lähettäneet Euroopan lääkelaitokseen (EMA) yli 100 pyyntöä saadakseen käyttönsä tutkimuksia, joiden dokumentaation perusteella lääkkeet on hyväksytty käyttöön EU-maissa. EMA valmisteli tutkimuksien avaamista vuoteen 2014 mennessä. Suurimenekkisen nivelreumalääkkeen adalimumabin (Humira) valmistaja yhdysvaltalainen AbbVie ja toinen tehdas (InterMune) vetosivat EU:n tuomioistuimeen estääkseen tutkimuksien luovuttamisen. Perusteina olivat kaupallisesti merkittävien tutkimustietojen valuminen kilpailijoille ja yksittäisten potilastietojen joutuminen ulkopuolisille. Lääketehtaat voittivat ja tuomioistuin määräsi EMA:n pitämään tutkimukset tietonaan. Päätös nähdään paluuna vanhaan käytäntöön, jossa riippumattomilla tutkijoilla ei ole pääsyä viranomaisen hallussa oleviin lääketutkimusten tuloksiin. Samanaikaisesti Euroopan parlamentin komitea on hyväksynyt EU:n lääketutkimusdirektiiviin muutoksen, joka velvoittaa rekisteröimään kaikki lääketutkimukset ja julkaisemaan tuloksien yhteenvedon vuoden kuluessa tutkimuksen päättymisestä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030