Maratoonarit käyttävät kipulääkkeitä

Joka viides maratoonari käyttää kipulääkkeitä ehkäisemään suorituskykyä häiritseviä vaivoja sekä harjoittelukaudella että juuri ennen maratonjuoksua. Kysely kohdistettiin yli 7 000:lle Bonnin maratoniin vuonna 2011 osallistuneelle ja yli puolet palautti vastauslomakkeen. Lääkkeistä yleisimpiä olivat diklofenaakki, asetyylisalisyylihappo ja ibuprofeeni, jotka hankittiin yleensä ilman reseptiä apteekeista. Kipulääkkeitä käyttäneillä juoksijoilla esiintyi kilpailuissa tavallista enemmän maha-suolikanavan oireita, kuten mahakramppeja, ja sydänperäisiä ongelmia, jotka johtivat juoksun keskeyttämiseen. Muutamat joutuivat kilpailusta sairaalahoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU lisää lääkkeiden turvallisuusseurantaa

Euroopan lääkelaitos EMA on listannut noin 100 lääkettä, jotka se varustaa mustalla kolmiolla korostaakseen, että näiden lääkkeiden turvallisuutta tulee erityisesti seurata. Kolmio ja teksti pakkaussetelissä kertovat lääkkeen käyttäjälle turvallisuuden erityisseurannasta ja terveydenhoitohenkilöstöä informoidaan samoin valmisteyhteenvedossa. Seurantaan joutuvat kaikki vuonna 2011 ja sen jälkeen käyttöön hyväksytyt uudet lääkkeet sekä lääkkeet, joista turvallisuustiedot ovat toistaiseksi rajallisia. Listalle kuuluvat myös tietyillä ehdoilla hyväksytyt lääkkeet ja valmisteet, joista valmistajan on tehtävä markkinoilletulon jälkeen lisää turvallisuustutkimuksia. Valmisteet ovat seurannassa viisi vuotta, ellei sitä lopeteta erityispäätöksellä varhemmin. Lista tarkistetaan kuukausittain ja julkaistaan EMA:n verkkosivuilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Antikoagulanttien käytöstä ohjeita

Sydämen rytmihäiriöiden hoitoon keskittyvä eurooppalainen yhdistys (European Heart Rhythm Association, EHRA) on laatinut ohjeiston suun kautta otettavista antikoagulanteista eteisvärinen hoidossa. Ohjeisto käsittelee varfariinin ja uusista antikoagulanteista apiksabaanin, dabigatraanin ja rivaroksabaanin käyttöä eteisvärinässä ja kattaa hoidon aloituksen, interaktiot, vaihdon toiseen antikoagulanttiin, toimet vuototapauksissa ja lääkkeen valinnan syövän hoidon yhteydessä. Ohjeissa käsitellään toimenpiteitä ennen leikkauksia sekä aivohalvauksen ja aivoverenvuodon yhteydessä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Atsitromysiini sydänturvallinen?

Atsitromysiiniä käyttäneiden sydänkuoleman vaara ei ollut suurempi kuin penisilliinillä hoidettujen laajassa tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa. Aiemmassa, noin vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessa päädyttiin atsitromysiinin käyttäjillä noin kolminkertaiseen kuolemanriskiin verrattuna antibiootteja käyttämättömiin. Tanskalaistutkimuksessa analysoitiin lähes 5 miljoonan kansalaisen antibioottien käyttö vuosilta 1997-2010. Atsitromysiinillä hoitokertoja oli 1,1 miljoonaa ja penisilliinillä 7,4 miljoonaa. Sydänperäisiä kuolemia oli atsitromysiiniä käyttäneillä 1,1/1000 potilasvuotta kohti ja penisilliinillä vastaavasti 1,5 (riskisuhde 0,93; 95 %:n LV 0,56-1,55). Atsitromysiinin on todettu lisäävän sydänkomplikaatioiden vaaraa kuten rytmihäiriöitä, jos sydämen QT-aika on pidentynyt tai potilaalla on sydänsairauksiin herkistäviä tekijöitä. Yhdysvaltojen FDA varoitti tästä muutama kuukausi sitten.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Toimintakykyä haittaavat hengitystieoireet

31-vuotias nainen lähetettiin lisätutkimuksiin työtä ja toimintakykyä haittaavien hengitystieoireiden vuoksi. Potilasta vaivasi yskä, hengityksen pihinä rasituksen yhteydessä sekä erikoiset, hetkellisesti esiin tulevat äänen käheytymiskohtaukset, jotka hän liitti voimakkaisiin hajuihin (esim. kalan tai kaalin haju) tai sisäilmaärsykkeisiin. Potilas oli joutunut jäämään työstä pois hankalilta tuntuvien oireiden vuoksi. Hän ei ollut koskaan tupakoinut säännöllisesti, mutta sairasti synnynnäistä hypopituitarismia ja oli septo-optisen dysplasian vuoksi sokea.

Paula Kauppi

Otoskoon laskeminen hoitotutkimuksissa

Hapen antamista heliumin avulla lapsipotilaiden hengenahdistukseen tutkittiin satunnaistetussa kontrolloidussa monikeskustutkimuksessa. Vastemuuttujana oli hoitoaika. Otoskoon laskun mukaan tutkimukseen tarvittiin 298 lasta, jotta oltaisiin voitu osoittaa heliumhapen lyhentävän hoitoaikaa 0,75 päivää. Miksi otoskoko lasketaan tällaisessa hoitotutkimuksessa? Ovatko seuraavat väittämät oikein tai väärin?

Matti Uhari

Urheilijatytön laskimopuudutus

12-vuotias urheilijatyttö oli tulossa harjoituksista ja kävi matkalla ravintolassa syömässä ystäviensä kanssa. Ulos tullessaan hän liukastui ja satutti oikean ranteensa. Tyttö tuli ystäviensä kanssa päivystykseen, missä hänelle annettiin kipulääkettä ja asetettiin lasta ranteeseen.

Sampsa Kiuru

80-vuotiaan naisen sähköpostikirjeet - tapauksen ratkaisu

80-vuotiaalla naisella oli todettu vähäisen maligniteettiasteen follikulaarinen lymfooma ja lymfosyyttikoliitti parikymmentä vuotta sitten. Lymfoomaa ei ollut hoidettu missään vaiheessa eikä tauti ollut edennyt. Lymfosyyttikoliittikin oli aktivoitunut vain harvakseltaan. Viime kesänä kylpyläreissun jälkeen potilaalla oli viikkoja kestänyt vesiripuli. Parhaimman avun potilas sai mielestään metronidatsolista, vaikka toistetuista ulosteen bakteeri- tai parasiittiviljelyistä ei patogeeniä löytynyt. Makroskooppisesti kolonoskopiassa sigman alue oli vaikuttanut lievästi ärtyneeltä ja epäiltiin iskeemistä koliittia, mutta biopsioista löytyi ainoastaan lymfosyyttikoliittiin sopiva tulehdussolujen lisääntynyt määrä. Ripulin jälkeen ilmaantuivat niveloireet ja lonkkien särky ja jäykkyys helpottuivat kortisoni-injektiolla. Vesiripuli palautui muutaman kuukauden rauhallisen vaiheen jälkeen ja tässä yhteydessä potilaalle ilmaantui uutena ilmiönä myös päänsärkyä ja kaksoiskuvia.

Raili Kauppinen

Suuret särkylääkepakkaukset reseptille Tanskassa

Ilman reseptiä myydyt suuret särkylääkepakkaukset näyttävät lisäävän myrkytyksien, itsemurhien ja maksansiirtojen määrää. Tanskan lääkeviranomaisen ehdotuksessa lääkärin kirjoittama resepti tarvitaan lääkepakkauksiin, joissa on yli 10 g parasetamolia, asetyylisalisyylihappoa tai 4 g ibuprofeenia. Perusteena ovat Britanniasta julkaistu tuore selvitys (BMJ 2013;346:f403) ja tanskalaisten omat kokemukset.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Äidin masennuslääkkeillä yhteys lapsen autismiin?

Tukholman alueella vuosina 2001-2007 tehdyssä tutkimuksessa äidin raskauden aikana käyttämillä masennuslääkkeillä oli yhteys vastasyntyneen autismiin. Aineistossa oli 1 679 iältään 0-17-vuotiasta autistista lasta tai nuorta, joiden äitien masennuslääkkeiden käytöstä raskauden aikana oli dokumentoitu tieto, ja 16 845 iän ja sukupuolen suhteen kaltaistettua verrokkia. Äidin raskaudenaikaiseen masennuslääkkeiden käyttöön liittyi lapsella suurentunut autismin riski (3,34; 95 %:n LV 1,50-7,47, p = 0,003). Serotoniinin takaisinoton estäjiin (SSRI-lääkkeet) ja muilla mekanismeilla vaikuttaviin masennuslääkkeisiin liittyvässä riskissä ei ollut eroja. Tutkijoiden mukaan syy-seuraussuhteen todentamiseen tarvitaan lisätutkimuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä