Rintasyövän seulonnasta edelleen

Edellisessä koepalassa pohdimme rintasyövän seulonnan tehon mittaamista. Jos seulonnan jälkeen todetaan rintasyöpäpotilaiden elävän diagnoosinsa jälkeen pidempään kuin ennen seulontaa, tarkoittaako tämä sitä, että seulonta olisi tehokas ja varhain aloitettu hoito pidentäisi potilaiden elinikää?

Matti Uhari

Laihdutuslääkettä ei hyväksytty käyttöön EU-maissa

Euroopan lääkelaitos hylkäsi toistamiseen fentermiiniä ja topiramaattia sisältävän laihdutuslääkkeen (Qsiva, Vivus BV). Valmistaja halusi uudelleen käsittelyyn vuoden 2012 lopulla tehdyn hylkäävän päätöksen (SLL 2013;66:3227). Fentermiini stimuloi keskushermostoa ja nopeuttaa pulssia, ja sen käyttöön voi liittyä masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta. Topiramaatti on käytössä epilepsialääkkeenä ja sen käyttöön epäillään liittyvän synnynnäisiä epämuodostumia. Euroopan lääkelaitoksen huoli liittyy mm. fentermiinin pitkäaikaiskäytön mahdollisiin sydänvaikutuksiin. Yhdysvalloissa FDA hyväksyi lääkkeen viime vuonna.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kampanja lääketutkimusten julkistamiseksi voimistuu

BMJ jatkaa jo vuosia kestänyttä kampanjaa yhdessä mm. Cochrane Collaborationin ja Oxfordin yliopiston kanssa saadakseen julkiseksi kaikki lääketutkimusten tulokset. Mukaan liittyi terveydenhoidon laatustandardeja ja laadukasta lääkehoitoa ohjaava kansallinen laitos NICE. Potilaskohtaiset tulokset tulisi olla saatavilla nimettöminä. Lehti nostaa esimerkeiksi influenssalääke oseltamiviirin (Tamiflu, Roche), tulehduskipulääke rofekoksibin (Vioxx, MSD) ja diabeteslääke rosiglitatsonin (Avandia, GlaxoSmithKline). Niiden tutkimustuloksia on pyynnöistä huolimatta pantattu luottamuksellisina tai tuloksia on väitetty manipuloidun. Tämän vuoden alusta lähtien BMJ ei julkaise lääketutkimuksia, elleivät tutkijat lupaa luovuttaa pyydettäessä kaikkia tuloksia julkiseen arviointiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Eksenatidi ja sitagliptiini lisäävät haimatulehdusvaaraa?

Inkretiinijärjestelmän kautta vaikuttavat tyypin 2 diabeteslääkkeet eksenatidi (Bydureon ja Byetta, Lilly) ja sitagliptiini (Januvia, MSD) kaksinkertaistivat diabetespotilaiden riskin joutua sairaalaan haimatulehduksen vuoksi. Tapaus-verrokkitutkimuksessa akuuttiin haimatulehdukseen sairastuneita 1 269 diabetespotilasta verrattiin kaltaistettuun potilasryhmään, joka ei käyttänyt eksenatidia tai sitagliptiinia. Kuukauden kestäneen lääkehoidon jälkeen haimatulehduksen riskisuhde oli 2,24 (95 %:n LV 1,36-3,69; p = 0,01) ja kahden vuoden jälkeen 2,01 (1,37-3,18). Haimatulehdukseen sairastuneilla oli enemmän mm. hypertriglyseridemiaa, alkoholinkäyttöä, tupakointia, lihavuutta, sappikiviä sekä sappi- ja haimasyöpää. Tutkijat pohtivat, löytyykö erityisesti tälle haitalle altis potilasryhmä ja löytyykö yhteys myös haimasyöpään. He ehdottavat malttia lääkeryhmän käytössä, jottei jälleen ajauduttaisi lääkeryhmän poisvetoon. Tutkimuksen rahoittivat John Hopkinsin yliopisto ja Kansallinen terveyslaitos NIH. Yhdysvaltojen Diabetesliiton ja endokrinologian yhdistysten mukaan löydökset eivät edellytä muutoksia diabeteksen lääkehoitoon, ja meneillään olevien yhdeksän tutkimuksen (joissa on yli 65 000 potilasta) tulokset valaisevat aikanaan asiaa luotettavammin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Isotretinoiinilla ei yhteyttä suolistotulehduksiin

Farmakoepidemiologinen tutkimus ei löytänyt yhteyttä vaikeaan akneen käytetyn isotretinoiinin ja tulehduksellisten suolistosairauksien välillä, vaikka yksittäiset tapausselostukset ovat antaneet sitä olettaa. Tutkimuksessa oli 2 160 naispotilasta, joilla oli tulehduksellinen suolistosairaus, ja kaltaistetussa vertailuryhmässä oli 43 000 naista (18-46 v). Tulehduksellista suolistosairautta sairastavista 10 käytti isotretinoiinia akneen ja vertailuryhmästä 191 (0,46 vs. 0,44 %). Tutkimus ei osoittanut, että isotretinoiinihoitoon liittyisi lisääntynyt Crohnin taudin tai haavaisen paksunsuolitulehdukseen riski. Samasta aineistosta tehty aikaisempi analyysi päätyi päinvastaisiin päätelmiin, mutta tutkijat eivät silloin ottaneet huomioon sekoittavia tekijöitä, kuten ehkäisytablettien käyttöä, aknen vaikeusastetta ja tetrasykliinihoitoa. Tutkijoilla ei ollut intressiristiriitoja ja yksi heistä oli FDA:n palveluksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi anemialääke vedettiin pois käytöstä

Vajaan vuoden käytössä ollut punasolujen muodostusta stimuloiva peginesatidi (Omontys, Takeda) vedettiin pois käytöstä harvinaisten, mutta hengenvaarallisten anafylaktisten reaktioiden vuoksi. Synteettistä peginesatidia käytettiin krooniseen munuaissairauteen liittyvän anemian hoitoon infuusioina. Kun arviolta 25 000 potilasta oli hoidettu, todettiin vakavia anafylaktisia reaktioita tulleen noin 0,2 %:lle potilaista (n = 19) ja kuolemaan johtaneita reaktioita noin 0,02 %:lle (n = 3). Reaktiot ilmenivät noin 20 minuutin kuluessa infuusion aloittamisesta. Valmisteen hyväksymiseen perustuneissa tutkimuksissa ainetta oli saanut 1 300 potilasta. Sekä valmistaja Takeda että FDA ovat kehottaneet lopettamaan lääkkeen käytön kokonaan, myös potilailta, joilla ongelmia ei ole ollut. Lääkevalmiste on ollut kliinisissä lääketutkimuksissa Euroopan maissa ja Euroopan lääkelautakunnan arvioitavana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sinakalseetin tutkimukset lapsilla keskeytettiin

Lisäkilpirauhasen liika-aktiivisuuden ja syövän hoitoon aikuisilla käytetyn sinakalseetin (Mimpara, Amgen) kaikki tutkimukset lapsipotilailla keskeytettiin. FDA:n tietoon on tullut teini-ikäisen tutkimuspotilaan kuolema, jonka yhteyttä sinakalseettiin selvitellään. Lääkettä ei ole toistaiseksi hyväksytty lapsipotilaiden hoitoon, mutta valmisteyhteenvedossa sitä ei mainita vasta-aiheiseksi tähän tarkoitukseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kompuroiva kirvesmies - osa 2

59-vuotiaalla kirvesmiehellä oli sairaushistoriassaan uniapnea, L4/5-välin prolapsi ja vasemman­puolinen iskiasoireyhtymä. Hän oli selästään toipunut konservatiivisella hoidolla neljässä kuukaudessa kivuttomaksi ja palanut entiseen työhönsä. Kolme vuotta myöhemmin rakennuksilla kiipeily alkoi tuntua raskaalta, koska jalkojen voima tuntui heikentyneen. Erityisesti vasemman alaraajan voima vaikutti voimattomalta, ja molemmissa pakaroissa oli työpäivän jälkeen kipua.

Seppo Soinila, Raili Kauppinen

Tyydyttävän hoitotasapainon raja varfariinihoidossa

Varfariinihoidossa mitataan lääkeaineen pitoisuuden sijaan sen yksilöllistä tehoa INR-määrityksin.

Matti Halinen

Haitallista fenyylibutatsonia hevosenlihasta ruokaan

Useissa Euroopan maissa vellova hevosenlihaskandaali sai Britanniassa lisävauhtia, kun Ranskaan lihateollisuudelle toimitetuista hevosista löytyi vaaralliseksi todettua tulehduskipulääkettä fenyylibutatsonia. Ihmislääkkeenä aine poistettiin käytöstä 20-30 vuotta sitten, kun sen todettiin aiheuttavan mm. luuydinvaurioita ja aplastista anemiaa. Hevosten hoidossa lääke on yhä käytössä ja usein suurina annoksina nivelsairauksiin ja kipuun. Britannian ruoan laatua valvova viranomainen (British Food Standards Agency) on julkistanut analyysitulokset 206 hevosen lihoista, joita on toimitettu ainakin Ranskaan. Hevosenlihassa esiintyvät lääkemäärät olivat pieniä, mutta lääkkeelle aiemmin herkistynyt saattaa olla vaarassa saada haittavaikutuksia syötyään tällaista lihaa sisältäviä pakasteruokia, hampurilaisia, lasagnea tai spagettia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä