6188 osumaa

Alogliptiini diabetekseen

Yhdysvalloissa FDA hyväksyi tyypin 2 diabetekseen inkretiinien metabolian estäjän alogliptiinin käytettäväksi joko yksin (Nesina, Takeda) tai yhdistettynä metformiiniin (Kazana) tai pioglitatsoniin (Oseni). Haittavaikutuksista yleisimpiä ovat olleet mm. virtsatie- ja ylähengitysinfektiot. Valmisteiden tultua käyttöön on käynnistettävä sydänsairauksia selvittelevä tutkimus ja haittavaikutusseuranta, joka tarkkailee haimatulehduksien esiintymistä ja mahdollisia maksan toimintaan kohdistuvia haittoja. Valmiste on käsiteltävänä myös Euroopan lääkelaitoksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tulehduskipulääkkeillä yhteys lasten munuaisvaurioon

Tulehduskipulääkkeiden käyttö näyttää olevan lapsilla ja teini-ikäisillä yleinen syy akuuttiin munuaisten vajaatoimintaan, joka kolmella neljästä normalisoituu. Lastensairaalaan joutuneista yli 1 000 potilaasta kerättiin kymmenen vuoden ajalta laboratorio-, röntgen- ja patologiset löydökset tulehduskipulääkkeille tyypillisistä äkillisistä interstitiaalisista munuaistulehduksista. Heillä ei ollut muita syitä sairastumiseen. Yleisimmin käytettyjä lääkkeitä olivat ibuprofeeni (67 %), naprokseeni ja ketorolaakki, joita 75 % potilaista käytti suositeltuina annoksina. Alle 5-vuotiailla seuraamukset olivat vakavampia kuin muissa ikäryhmissä. Tuloksien luotettavuutta heikensi retrospektiivinen tutkimusmenetelmä, sillä se vaikeutti tulehduskipulääkkeiden käytön ja munuaissairauden puhkeamisen ajallisen yhteyden määrittämistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Imatinibi lasten leukemiaan

FDA hyväksyi proteiinikinaasin estäjän imatinibin (Glivec, Novartis) lasten akuuttiin lymfoblastiseen leukemiaan käytettäväksi yhdessä kemoterapian kanssa. Kansallisen syöpäinstituutin (National Cancer Institute) rahoittamissa tutkimuksissa on ollut 90 lapsipotilasta (1 vuoden ikäisiä tai vanhempia), joilla testattiin eri lääkeannostasojen hoitovastetta. Parhaat tulokset saatiin käytettäessä suurimpia lääkeannoksia ja pisimpiä hoitoaikoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tolvaptaanin maksatoksisuus

Hyponatremian hoitoon tarkoitettuun antidiureettisen hormonin antagonistiin tolvaptaaniin (Samsca, Otsuka) voi liittyä pysyviä ja mahdollisesti hengenvaarallisia maksavaurioita. Jos potilaalla esiintyy väsymystä, ruokahaluttomuutta, ylävatsavaivoja, virtsan tummumista tai ihon keltaisuutta, on syytä tarkistaa maksan toimintakokeet. Jos todetaan maksavaurion oireita, on lääkehoito lopetettava. Varoituksen antoi FDA kolme vuotta kestäneen lumekontrolloidun 1 400 potilasta käsittäneen tutkimuksen tulosten perusteella. Kolmella tolvaptaania saaneella potilaalla todettiin maksaentsyymiarvojen nousua sekä merkittävästi suurentunut seerumin bilirubiinitaso. Tapaukset ilmenivät 18 ensimmäisen hoitokuukauden kuluessa. Lääke otettiin EU-maissa käyttöön vuonna 2009.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Migreenipotilaille sähköinen lääkelaastari

Yhdysvalloissa FDA on hyväksynyt sumatriptaanista sähkövirran avulla toimivan iholaastarin (Zecuity, NuPathe), jonka voi kiinnittää käsivarteen tai reiteen. Lääke vapautuu laastarista mikroprosessorin säätelemänä ihon kautta suoraan verenkiertoon, suun kautta tapahtuvaa lääkitystä ei tarvita eikä pahoinvointi tai oksentelu häiritse hoitoa. Valmistetta on tutkittu noin 800 potilaalla lumeeseen vertaillen. Laastari voi aiheuttaa paikallisesti ihon ärsytystä, punoitusta, kutinaa ja kipua. Periaatteessa kaikki triptaanien käytön vasta-aiheet rajoittavat myös iholaastarin käyttöä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusia insuliini­valmisteita käyttöön

Euroopan komissio on hyväksynyt Euroopan lääkelautakunnan ehdotuksen (SLL 2012;67:3500) myyntiluvan myöntämisestä kahdelle pitkävaikutteiselle insuliinivalmisteelle Tresiballe ja Ryzodecille (Novo Nordisk). Tresiban vaikuttava aine on insuliinianalogi degludec-insuliini, jonka puoliintumisaika on noin 25 tuntia ja vaikutusaika noin 42 tuntia. Ryzodec on yhdistelmävalmiste, jossa degludec-insuliinin lisäksi on aspartinsuliinia. Lääkkeet on hyväksytty käyttöön 27 EU-maassa, ja degludec-insulinin myyntilupa on myös käsiteltävänä Yhdysvaltojen FDA:ssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Muna päivässä ei lisää verisuonitauteja

Jokapäiväisen kananmunan syömiseen ei näytä liittyvän lisääntynyttä sepelvaltimotaudin tai aivohalvauksen vaaraa. Tosin diabeetikoilla runsaaseen kananmunien käyttöön saattaa liittyä suurentunut sepelvaltimotaudin riski, mutta löydös edellyttää lisätutkimuksia. Meta-analyysi yhdeksästä sepelvaltimotautia ja kahdeksasta aivohalvausta selvitelleestä tutkimuksesta kattoi noin 3 miljoonaa potilasvuotta, joissa esiintyi 5 847 sepelvaltimotautitapausta, ja 4,1 miljoonaa potilasvuotta, joissa esiintyi 7 579 aivohalvausta. Yhden kananmunan päivässä syöneillä sepelvaltimotaudin riski oli 0,99 (95 %:n LV 0,85-1,15; p = 0,88) ja aivohalvauksen 0,91 (0,81-1,2; p = 0,10).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tutkimuspotilaat haluavat tulokset julki

Kliinisiin lääketutkimuksiin osallistuneet haluavat tutkimuksiensa tulokset julkaistaviksi. Euroopan lääkevirastoon lähetetyssä vetoomuksessa ehdotetaan, että kaikki lääketutkimustulokset alkaen 1980-luvulta saatettaisiin julkisiksi. Tieto tuloksista auttaisi lääkäreitä valitsemaan sopivimman hoidon, opastaisi tutkijoita, karsisi turhat samaa ongelmaa selvittelevät tutkimukset ja vähentäisi tutkimuskustannuksia. Tutkimuksiin osallistuneet haluaisivat myös auttaa muita potilaita tarjoamalla tulokset yleiseen käyttöön. Kyselyn mukaan halukkuus lääketutkimuksiin lisääntyisi, jos tuloksien julkaiseminen varmistettaisiin. Tutkimustuloksien panttaamisen katsottiin aiheuttavan luottamuspulan tutkittujen ja tutkijoiden välille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030