Klaritromysiinin käyttöön voi liittyä keskenmenoja

Koko Tanskan väestön kattavassa rekisteritutkimuksessa klaritromysiinin käyttöön varhaisraskauden aikana liittyi lisääntynyt keskenmenon vaara mutta ei synnynnäisiä epämuodostumia. Penisilliinin tai erytromysiinin käyttöön ei liittynyt keskenmenojen vaaraa. Aineisto käsitti yli 900 000 raskautta, 706 000 elävänä syntynyttä, 77 500 keskenmenoa ja 148 000 raskaudenkeskeytystä. 401 äitiä käytti klaritromysiiniä raskauden ensi kolmanneksen aikana ja heistä 40:lle tuli keskenmeno (10 %) (riskisuhde 1,56; 95 %:n LV 1,14-2,13). Vastasyntyneen epämuodostumien vaara ei ollut lisääntynyt klaritromysiiniä käyttäneillä (riskisuhde 1,03; 95 %:n LV 0,52-2,00). Löydös oli sama kuin aikaisemmin eläintutkimuksissa havaittu. Lisätutkimuksia tarvitaan klaritromysiinin käyttöön varhaisraskaudessa johtaneista sairauksista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Muistutus tulehduskipulääkkeiden sydänhaitoista

Yhdysvaltojen sydänjärjestö (AHA) muistuttaa, että tulehduskipulääkkeiden käyttöön liittyy lisääntynyt sydänsairauksien vaara. Tulehduskipulääkkeitä käyttäneillä sydäninfarktin sairastaneilla oli 45 % suurempi riski sairastua toiseen infarktiin viiden seuraavan vuoden kuluessa kuin niillä infarktipotilailla, jotka eivät käyttäneet tulehduskipulääkkeitä. Useissa tutkimuksissa on havaittu myös eroja sydänsairauksien vaaroissa eri tulehduskipulääkkeitä käytettäessä. Reseptilääkkeiden lisäksi potilas saattaa hankkia ja käyttää saman lääkeryhmän valmisteita myös käsikauppalääkkeinä, jolloin annokset kasvavat. AHA pitää ongelmaa merkittävänä. Lääkärin tulisi keskustella tulehduskipulääkkeiden vaaroista avoimesti potilaan kanssa ja korostaa heidän omaa vastuutaan lääkkeiden turvallisessa käytössä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Biologiset reumalääkkeet altistavat vyöruusulle?

Nivelreuman hoitoon käytettäviin biologisiin lääkkeisiin adalimumabiin (Humira), etanerseptiin (Enbrel) ja infliksimabiin (Remicade) liittyy merkittävästi suurentunut riski sairastua vyöruusuun. Tutkimuksessa oli lähes 12 000 biologisia lääkkeitä käyttäviä ja 3 670 verrokkia, joita hoidettiin perinteisillä reumalääkkeillä. Biologisia lääkkeitä käyttävillä vyöruusua esiintyi 1,6 tapausta 100 hoitovuotta kohti, kun perinteisiä hoitoja saaneilla esiintymä oli 0,8 tapausta 100 hoitovuotta kohti. Tuloksien luotettavuutta heikensi avoin tutkimusasetelma ja puuttuva tieto kortikosteroidien käytöstä. Tutkijat kehottavat harkitsemaan nivelreumapotilaan rokottamista vyöruusua vastaan ennen biologisten lääkkeiden käyttöä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kokin vaikea hengenahdistus

Työterveyslääkäri lähetti 40-vuotiaan afrikkalaissyntyisen miehen sairaalapäivystykseen hengenahdistuksen vuoksi. Miehellä oli astma, johon oli usean vuoden ajan ollut säännöllinen lääkitys (budesonidi ja formoteroli). Tupakoinnin hän oli lopettanut neljä vuotta aiemmin sitä ennen tupakoituaan noin 20 askivuotta. Ammatiltaan mies oli kokki.

Eeva-Maija Nieminen

Hormonikorvaushoito menopaussin jälkeen

Edellisessä koepalassa tarkastelimme tanskalaista monessa keskuksessa tehtyä hormonikorvaushoitotutkimuksen satunnaistamista (1).

Matti Uhari

Verenpainetautipotilaan kipuoireet

70-vuotias tupakoimaton ja verenpainetautia sairastava mies toimitettiin terveyskeskuksen päivystykseen kovan alaraajakivun takia. Hänellä oli joitakin viikkoja aiemmin todettu syvä laskimotukos, jonka hoitona oli varfariinilääkitys.

Vesa Lund

Dabigatraani riittämätön tekoläppäpotilailla eteisvärinässä

Yhdysvaltojen FDA toteaa dabigatraanin (Pradaxa, Boehringer Ingelheim) vasta-aiheiseksi eteisvärinää sairastavien tekoläppäpotilaiden aivohalvauksien ehkäisyssä. Euroopan maissa tekoläppäpotilaiden dabigatraani- ja varfariinihoitoa eteisvärinässä vertaileva tutkimus (RE-ALIGN) on keskeytetty. Aivohalvauksia ja sydäntapahtumia ilmaantui dabigatraania saaneille enemmän ja tekoläppien pinnalla esiintyi hyytymiä. Lisäksi vuotoja ilmeni läppäleikkauksien jälkeen dabigatraania saaneilla enemmän.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Porokiiliäisen aiheuttamaan infektioon ivermektiiniä

Tukholman Karoliininen sairaala raportoi viidestä lapsipotilaasta, joiden iholle ja silmänseutuun oli onnistunut munimaan porossa ulkoloisena elävä lentävä hyönteinen, porokiiliäinen (kurmu, kurmupaarma, kurmulintu). Iholle ilmestyi 2-12 viikkoa myöhemmin 2-5 cm:n kokoisia paukamia, jotka hävisivät parissa päivässä, mutta ilmestyivät muutaman päivän kuluttua uudelleen. Kahdella potilaalla infektio ilmeni myöhemmin silmässä ja toisen lapsen silmä sokeutui. Silmistä onnistuttiin eristämään Hypoderma tarandinin toukka. Infektioita hoidettiin ivermektiinillä (200-350 µg/kg) 3-5 kertaa toistaen. Kolmella lapsella ivermektiinin katsottiin ehkäisseen silmäinfektion. Kanadasta on aikaisemmin raportoitu vastaavia tapauksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kolesterolilääkkeen tehosta käynnistettiin selvitys

Euroopan lääkelaitos (EMA) on käynnistänyt uuden arvion nikotiinihapon ja laropiprantin kiinteän yhdistelmävalmisteen (Tredaptive, MSD) hyödyistä ja riskeistä. Lääkettä jo käyttävät potilaat voivat jatkaa hoitoa, mutta lääkettä ei pidä määrätä uusille potilaille, ennen kuin uusi arvio valmistuu tammikuussa 2013. Lääke hyväksyttiin EU-maihin vuonna 2008 käytettäväksi lähinnä yhdessä statiinien kanssa tehostamaan niiden vaikutusta (SLL 2008;63:1729). Pyrkimyksenä oli kohottaa matalaa HDL-kolesteroliarvoa ja estää haitallisia sydäntapahtumia. Yhdysvalloissa FDA ei hyväksynyt valmistetta ja esitti laajan pitkäaikaistutkimuksen tekemistä lääkkeen hyöty-riskisuhteesta. Tulokset yli 25 000 potilaan tutkimuksesta (HPS2-THRIVE) ovat osoittaneet, ettei nikotiinihapon ja laropiprantin yhdistelmän lisääminen statiinihoitoon estä sydäntapahtumia tai aivohalvauksia enempää kuin pelkkä statiini. Vakavia haittavaikutuksia esiintyi yhdistelmähoidossa enemmän kuin pelkkää statiinia käytettäessä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääke vähentämään alkoholin riskikäyttöä

Euroopan lääkelautakunta esittää myyntilupaa nalmefeenille (Selincro, Lundbeck) riskijuomisen ja sen haittojen vähentämiseen alkoholiriippuvaisilla. Hoito on tarkoitettu tilanteisiin, joissa potilas ei pysty täysraittiuteen tai se ei ole saavutettavissa. Nalmefeenihoitoon on liitettävä jatkuva psykososiaalinen tuki. Kolmessa 2 000 potilasta käsittäneessä lumekontrolloidussa tutkimuksessa 18 mg nalmefeenia päivittäin vähensi alkoholiriippuvaisten alkoholinkulutusta yli 40 % ensimmäisen hoitokuukauden kuluessa ja 60 % hoidon jatkuessa 6-12 kuukautta. Lääkkeen vaikutus kohdistuu opioidireseptoreihin, joilla oletetaan olevan merkitystä myös alkoholiriippuvuudessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä