E-resepti siirtyy vuodella

Sähköistä lääkemääräystä koskeva lakiesitys oli tiistaina toisessa käsittelyssä eduskunnassa.

Ulla Järvi

Lääkäri haluaa lääkärijohtajan

Missä kohdassa lääkärintyötä tekevän henkilön organisaatiokaaviossa voi olla muun kuin lääkärin nimi? Aihe on noussut aika ajoin voimakkaasti esiin 1980-luvulta lähtien ja on aktiivinen taas.

Jaana Ahlblad

Kasvukäyrän saa verkosta

Uudet lasten kasvukäyrät ovat tulleet hitaasti käyttöön neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa. Kasvukäyräsovellusten ensimmäiset versiot olivat kunnille aivan liian kalliita. Nyt kasvukäyrät ja niiden pohjalta laadittu kasvuseula on yhdistetty ohjelmistotaloissa isompiin kokonaisuuksiin. Ne saadaan terveydenhuollon käyttöön sitä mukaa, kun kunta ostaa uusia päivityksiä.

Ulla Järvi

Terveyskeskusten jonotiedotus pätkii

Terveyskeskusten jonotiedotuksessa on puutteita. Vajaa viidennes terveyskeskuksista ei julkaise tietoja hoitoon pääsystä lain vaatimalla tavalla.

Miia Soininen

Hauraankin vanhuksen aorttaläppä voidaan korjata

Kun monisairaalla vanhuksella todetaan aorttaläpän ahtauma, avoleikkaus tekoläpän asentamiseksi ei useinkaan ole mahdollinen, koska potilaan muut sairaudet lisäävät riskejä. Vaihtoehdoksi on vakiintumassa katetritekniikalla tehtävä tekoläpän asennus.

Heli Huhtala

Polven tähystykselle on yhä paikkansa

Arvostetussa lehdessä julkaistiin suomalaisten polvitutkimus (1). Hyvin tehdyn työn päätelmä oli oikeutettu, mutta myöhemmin on yleistetty perusteettomasti, että Suomessa tehdään turhaan 10 000 tähystyksellistä polvileikkausta.

Ilkka Tulikoura

Aivovamman diagnoosi on edelleen kliininen

Dosentit Timo Kurki ja Olli Tenovuo käsittelivät pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 7/2014 (s. 451) (1) aivovammojen kehittyvää diagnostiikkaa. Kirjoittajien mukaan aivojen diffuusiotensorikuvaus (DTI) ja traktografiaan perustuva analyysi ovat aiheellisia silloin, kun halutaan objektiivinen osoitus valkean aineen poikkeavuudesta aivovammapotilailla, jotka kärsivät merkittävistä pitkäaikaisista oireista.

Johanna Rellman, Suvi Liimatainen, Aarne Ylinen

Yksittäinen oire tai löydös ei ratkaise

Kiitämme neurologikollegoita Johanna Rellmania, Suvi Liimataista ja Aarne Ylistä kommenteista pääkirjoitukseemme (1). Olemme täysin samaa mieltä siitä, että aivovamman diagnoosi on edelleen kliininen, ja sama periaate koskee myös aivovammojen jälkitilojen diagnostiikkaa (2).

Timo Kurki, Olli Tenovuo

Diabeetikon mikroalbuminuriaan tarvitaan kevyempi seuranta

Mikroalbuminuria on itsenäinen kokonaiskuolleisuuden ja valtimotautikuolleisuuden riskitekijä (1). Ei ole kuitenkaan varmuudella osoitettu, että diabeetikolla mikroalbuminurian vähentäminen estäisi valtimotautitapahtumia (2). Uusin eurooppalainen verenpainetaudin hoitosuositus asettaa diabeetikon verenpaineen hoitotavoitteeksi <140/85 mmHg ja yhdysvaltalainen <140/90 mmHg riippumatta proteinurian tai munuaissairauden asteesta (2,3).

Päivi Korhonen, Kaisa Laine

Tupakoinnin lopettaminen lievittää psykiatrisia oireita lääkehoidon veroisesti

Tupakoitsijoilla on psykiatrisia sairauksia enemmän kuin tupakoimattomilla. Toisaalta monet tupakoitsijat kokevat tupakoinnin lievittävän stressiä, kohottavan mielialaa ja parantavan keskittymiskykyä. Skitsofreniaa sairastavista 80 % tupakoi, ja heillä tupakoinnin otaksutaan lievittävän sairauden kognitiivisia ja negatiivisia oireita. Käsitykset tupakoinnin vaikutuksesta mielenterveyteen väestötasolla ovatkin olleet ristiriitaisia.

Tero Taiminen