Auschwitzin lääkärit ja heidän koehenkilönsä

Eikö Auschwitzista ole jo kerrottu kaikki olennainen? Emmekö ole jo lukeneet, kuulleet ja nähneet sen kaiken? Emme, vastaa Hans-Joachim Lang, saksalainen toimittaja, joka on kirjoittanut perusteellisen kuvauksen yhden Auschwitzin parakin naisista ja heitä tutkineista lääkäreistä. Hän on halunnut antaa nimet ja kasvot näille ihmisille ja kertoa heidän tarinansa kokonaisuudessaan, niin laajasti kuin se on mahdollista 70 vuotta tapahtumien jälkeen.

Pekka Louhiala

Hyödyllinen romaani lääkärille

Kaunokirjallisen teoksen esittelyssä ei ole tavallista käyttää määrettä hyödyllinen. Olen itse sitä koulukuntaa, jonka mielestä kirjallisuuden lukeminen kannattaa aina. Hotakaisen uusin on kuitenkin niin konkreettisesti, suorastaan oppikirjamaisesti, hyödyllinen, että sana on mielestäni paikallaan.

Heikki Aho

Yliopiston historiaa kaunokirjallisuuden kautta

Millaiselta näyttää suomalainen yliopisto, kun sitä katsoo kaunokirjallisten kertomusten kautta? Tähän kysymykseen koettaa vastata Turun yliopistossa kieli- ja käännöstieteiden laitoksen johtajana työskentelevä professori Joel Kuortti. Samalle hän tulee kerranneeksi aimo annoksen Suomen ja sen yliopistolaitoksen historiaa.

Sonja Sulkava

Vilkaisu: Biostatistiikkaa pienesti

Biostatistiikan taskutieto on ulkomitoiltaan napakka tietopaketti mutta valitettavasti sen fokus jollakin tavalla häilyy. Esipuheen mukaan kirja on ensisijaisesti tarkoitettu lääketieteellisiä artikkeleita lukevalle kliinikolle muistin virkistämiseksi, mutta kaikilta osin se ei ole tässä johdonmukainen. Joistakin aiheista tekijä kirjoittaa laveasti mutta joistakin niin suppeasti, että tilastotieteensä huonosti hallitseva (tai muistava) lukija jää ymmälleen. Näinkin suppeaan kirjaan on myös jäänyt toistoa. Tilastomenetelmiä aakkosjärjestyksessä esittelevä osa on pääosin toimiva, samoin tilastokäsitteiden englanti-suomi-sanasto - mutta voisiko joku lopultakin päättää, että odds ratio on suomeksi kerroinsuhde?

Pertti Saloheimo

Mittausta vai mielivaltaa?

Arvosanan 8 voi saada peruskoulussa eri tavoin. Oppilaan osaaminen voi olla kyseisellä tasolla. Koenumerot edellyttävät parempaa, mutta oppilas ei osoita riittävää aktiivisuutta eikä kiinnostusta oppiaineeseen. Arvosanan 8 voi saada, jos nostaa riittävästi omaa osaamistaan, vaikka sitten jäisikin kyseisen tason alle. Sen voi saada myös sosiaalisin perustein: osaaminen on kyseistä arvosanaa heikompaa, mutta opettaja arvioi vaikeuksien johtuvan oppilaan sosiaalisesta taustasta. Nämä kaikki ovat legitimoituja arvioinnin perusteita.

Liisa Keltikangas-Järvinen

Alumni avartaa ympyröitä

Alumnille on tarjolla erilaisia rooleja kiltistä tukijasta haastavaan vaikuttajaan. Suomen yliopistoissa suosituinta on yhteisöllisyyttä rakentava alumnitoiminta. Turun yliopiston vuoden alumni Risto Lammintausta näkee alumnissa myös yliopiston yhteiskunnallisen roolin sparraajan.

Lääkeyhtiöt alkavat kerätä suostumuksia sidonnaisuuksien julkistamiseen

Yhtiöt julkaisevat tiedot palkkioista verkossa. Suunnitelma herättää lääkärikunnassa myös kritiikkiä.

Lääkäriliitto: Kliininen työnohjaus pidettävä arvonlisäverottomana

Kliinisen työnohjauksen tulisi Lääkäriliiton mielestä jatkossakin olla arvonlisäverotonta. Toisin on käymässä, ellei verohallinto muuta uutta ohjettaan.

Näytöt neuraminidaasin estäjien tehosta influenssaan riittämättömiä

BMJ ja päivitetyn Cochrane-katsauksen tekijät kehottavat terveysviranomaisia harkitsemaan uudestaan suosituksia oseltamiviirin ja tsanamiviirin käytöstä tuoreen tutkimustiedon valossa.

Työkyvyssä ja elintavoissa isoja eroja suurten kaupunkien välillä

Sairaudet olivat 20–34-vuotiailla miehillä yleisempiä Etelä-Suomen suuralueella kuin muualla. Samanikäisten naisten kohdalla alueelliset erot olivat pieniä, huonoimmalta tilanne näytti Pohjois- ja Itä-Suomessa, kertoo THL:n Alueellinen terveys- ja hyvinvointi –tutkimus.