AUDIT-kyselyn lyhytversio käy alkoholin ongelmakäyttäjän tunnistamiseen

Runsasta alkoholinkulutusta pidetään Suomessa yhtenä suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista. Alkoholinkäytön suoriin ja epäsuoriin terveyshaittoihin, kuten maksakirroosiin, alkoholimyrkytykseen ja tapaturmiin, kuolee vuosittain noin 3 000-4 500 ihmistä. Tämän lisäksi päihdetyöstä koituu mittavia hoitoon ja kontrolliin liittyviä kustannuksia (1). Alkoholin ongelmakäyttöön onkin aiheellista puuttua ennen vakavampien päihdeongelmien syntymistä.

Tomi Bergström, Kirsi Honkalampi, Ilpo Kuhlman, Pirjo Saarinen

Lume tulee kirurgian tutkimukseen

Satunnaistetun tutkimuksen tekeminen kirurgian alalla on vaikeaa ja lumeleikkauksen käyttö harvinaista. Suomalaiset ortopedit avaavat väylää.

Miia Soininen

Avoin mieli auttaa rokotuskeskusteluissa

Neuvolalääkärin kannattaa kuunnella avoimin mielin vanhempien ajatuksia, kun hän kohtaa perheen, jossa lapsia ei haluta rokottaa. Näin ajattelee Espoossa neuvola- ja koululääkärinä toimiva yleislääkäri Katariina Salmivuori.

Anne Seppänen

Lääkäripalvelujen arvonlisäverotus laajenee

Verohallinnon uusi ohje ulottaa 24 %:n arvonlisäveron yksityissektorin konsultaatio- ja työnohjauspalveluihin sekä esteettisen kirurgian palveluihin ja esimerkiksi pistoshoitoihin, joita antavat myös ihotautilääkärit. Arvonlisäveron piiriin kuuluvat uuden ohjeen mukaan myös mielenterveyslain edellyttämä ja psykoterapiaan liittyvä työnohjaus.

Toimiva työnjako parantaa laatua

Hoitajavastaanoton hyödyntäminen neurologian poliklinikan potilaiden kontrollikäynteihin on nopeuttanut hoitoon pääsyä Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

Anni Jyrinki

Potilas kosteasta talosta

Kosteusvaurioisista rakennuksista puhutaan niin paljon, että monella potilaalla on jo vastaanotolle tullessaan varma selitys pitkittyneille hengitystieoireille, silmien ja ihon ärsytysoireille, lämpöilylle, väsymykselle ja päänsärylle.

Ulla Järvi

Allergiarokotetta täytyy vielä odottaa

Pitkät siedätyshoidot korvaavia menetelmiä olisi jo olemassa, mutta lääketeollisuus ei ole innostunut uusista valmisteista.

Mari Vehmanen

Iatrogeenispainotteista työkyvyttömyyttä?

Lääkärilehdessä 4/2014 (s. 197) käsiteltiin STM:n ohjausryhmän suositusta vakuutuspäätösten läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Jutussa todettiin, että työkyvyttömyyseläkepäätöksen perusteita on jatkossa tarkoitus avata hakijalle ja hoitavalle lääkärille, ja että tämä on tärkeää silloin kun kyseessä on negatiivinen päätös.

Markku Hakala

Huomioidaanko hyvin toteutuva varfariinihoito?

Eteisvärinän antikoagulaatiohoidosta on keskusteltu Lääkärilehdessä vilkkaasti. Lääkemainosten mukaan uuden polven antikoagulaatiohoidot ovat vähintään yhtä tehokkaita kuin varfariinihoito ja vuotojakin on vähemmän. Näinhän myös kansainväliset isot tutkimukset kertovat. Mutta julkaistuista tutkimuksista selviää myös, että lääkkeitä on verrattu huonolaatuiseen varfariinihoitoon. Rivaroksabaania koskevassa tutkimuksessa (ROCKET-AF) varfariinilla hoidettujen potilaiden keskimääräinen TTR-arvo (aika, jonka potilaan INR-arvot ovat hoitoalueella) on ollut 55 %, dabigatraania tutkittaessa (RE-LY) 64 % ja apiksabaania tutkittaessa (ARISTOTLE) 66 %. Onko tehty vertailevaa tutkimusta erittäin hyvin toteutuvan (yli 80 % INR-mittauksista on hoitotasolla (INR 2-3)) varfariinihoidon kanssa? Itse en ainakaan tällaista ole nähnyt.

Hannu Hynninen

Yksinkertaista röntgenkuvausta ei ole

Kansanedustaja Osmo Soininvaara kirjoittaa kolumnissaan Lääkärilehdessä 3/2014 (s. 178) ehdottaneensa taannoin röntgenlaitteita syrjässä oleviin terveyskeskuksiin. Hän totesi, että henkilökunta maksaa, laite ei, ja että suurin osa kuvauksista on niin yksinkertaisia, että ne osataan tehdä paikanpäällä ja analysoida kuva toisaalla. Miten kukaan voi vaarantaa potilasturvallisuutta ja potilaan oikeutta tasa-arvoiseen ja hyvään hoitoon edes ajatuksen tasolla ajattelemalla näin?

Päivi Wood