3D-kollegatapaamisia vai virka terveyskeskuksessa?

Mitä päivität nettiin kymmenen vuoden kuluttua? Terhi Heinäsmäki blogistikollegoineen ryhtyi kuvittelemaan.

Koeputkesta käytäntöön

Tutkimus 2020 -sarjassa on selvitetty, millaisiin saavutuksiin lääketieteen tutkijat uskovat vuoteen 2020 mennessä päästävän. Irrottauduimme laboratorioista ja jatkoimme kohti käytäntöä. Voisivatko uutisotsikot näyttää tältä 21.6.2020? - Ehkä, vastaavat sarjaan haastatellut tutkijat varovasti.

Hertta Vierula

Homemyrkky aloitti uuden aikakauden

Resistentit bakteerit huolestuttivat lääkäreitä jo pian mikrobilääkkeiden käyttöönoton jälkeen. Lääkärilehti on seurannut antibiootin matkaa 1940-luvulta asti.

Tiina Lautala

Hyvät pahat säteet

Vuonna 1937 Lääkärilehti kirjoitti, että röntgen- ja radiumsäteiden lääketieteellinen käyttö on lisääntynyt "ennen aavistamattomissa määrin". Röntgenlääkäreille ja -hoitajille vaadittiin erityisiä säteilylomia säteilykuorman pienentämiseksi.

Jaana Ahlblad

Onko pitämättömiä saikkuja?

SAK:n Kari Haring ja EK:n Jan Schugk löysivät harmonian kahdessa asiassa.

Suomalaisten suurimmat kuolemansyyt

Vuonna 1936 Suomen väkiluku oli 3,6 miljoonaa, vuonna 2010 lähes 5,4 miljoonaa. Kuolleiden määrä oli kuitenkin lähes sama: vuonna 1936 kuoli 49 723 suomalaista, vuonna 2010 puolestaan 50 910.

Marianne Jansson

23 vs. 535

Erikoislääkäriksi valmistumista varten vahvistetut Suomen Lääkäriliiton säännöt ovat olleet voimassa vuoden 1932 alusta lähtien. Vuonna 1932 erikoislääkärinoikeudet myönnettiin 23 lääkärille. Vuoteen 1937 mennessä erikoislääkäreitä oli valmistunut 160. Laillistettuja lääkäreitä oli Suomessa vuonna 1930 yhteensä tuhat.

Suuremmat taskut, kiitos!

"Salassapitovelvollisuus on vaarassa vaivihkaa muuttua yleiseksi ilmiantovelvollisuudeksi", kirjoitti Tapani Kosonen vuonna 1971. Hän oli kaukaa viisas.

Jaana Ahlblad

E-pilleri tuli Suomeen ujosti

Ensimmäiset e-pillerit näkyivät Lääkärilehden sivuilla vaivihkaisissa mainoksissa 50 vuotta sitten.

Ulla Järvi

Lipeän syövyttämälle ruokatorvelle korvike

"Maaliskuussa 1962 otettiin Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Rintakirurgian klinikkaan 45-vuotias nainen, joka 3-vuotiaana oli juonut lipeäliuosta. Siitä oli seurannut ruokatorven ahtauma, jota oli hoidettu konservatiivisesti, kunnes se viime vuosina kehittyi niin pahaksi, että potilas ei ajoittain kyennyt nauttimaan edes nestemäistä ravintoa."

Marianne Jansson