77772 osumaa

Rokotetutkimus etsii uutta

Rokotteita kehitellään yhä useampien sairauksien ehkäisyyn. Pisimmällä kliinisen tutkimuksen vaiheessa III ovat mm. rokotteet tupakkariippuvuuteen (Nic Vax, Nabi Biopharmaceuticals), denguekuumeeseen (ChimeriVax, Sanofi aventis), diabetekseen (Diamyd, Diamyd Medical), herpesvirukseen (Simplirix, GlaxoSmithKline), leishmaniaasiin (Alum-ALM, Tehran University) ja malariaan (Mosquirix, GlaxoSmithKline). Siitepölyallergiarokotteiden parissa työskentelee useita lääkeyrityksiä. Rokotetutkimuksen kohteita ovat mm. Alzheimerin tauti, Ebola, hepatiitit C ja E, verenpainetauti, HIV, lihavuus, Parkinsonin tauti ja aivohalvaus.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Denosumabi hyväksytty luumetastaaseihin

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt biologisen lääkkeen denosumabin (Xgeva, Thousand Oaks) syöpään liittyvien luumuutoksien, metastaasien ja luunmurtumien ehkäisyyn. FDA on aikaisemmin hyväksynyt samaan käyttöaiheeseen bisfosfonaateista tsoledronihapon ja pamidronaatin. Denosumabia ei hyväksytty multippeliin myeloomaan eikä verisyöpien hoitoon. Lääkkeen tehoa ja turvallisuutta on tutkittu yli 5 700 potilaalla mm. rinta- ja eturauhassyövässä sekä tsoledronihappoon vertaillen. Denosumabi viivästytti syöpäpotilailla luumuutoksien ilmenemistä pitempään kuin tsoledronihappo. Haittavaikutuksina todettiin mm. hypokalsemiaa ja leukaluun osteonekroosia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Statiinit, maksa ja sepelvaltimotauti

Onko pitkäkestoinen statiinihoito hyödyllistä ja turvallista sydänperäisten tapahtumien ehkäisemiseksi potilailla, joiden maksa-arvot ovat suurentuneet? Vastausta on haettu analysoimalla osa 1 600 sepelvaltimotautipotilaista GREACE-tutkimuksessa. Maksa-arvot olivat jonkin verran koholla 437 potilaalla (iältään alle 75 vuotta). Heistä 227 sai statiineja ja maksafunktiot paranivat huomattavasti (p < 0,0001) verrattuna 210 potilaaseen, jotka eivät saaneet statiineja ja joiden maksa-arvot olivat jatkaneet kohoamistaan. Tutkimuksen seuranta-aika oli kolme vuotta. Kardiovaskulaaritapahtumia ilmeni 22 potilaalla (10 %) statiineilla hoidetuista (3,2 tapahtumaa/100 potilasvuotta) ja 63 potilaalla (30 %) ilman statiineja hoidetuista (10/100 potilasvuotta). Statiinihoito näytti vähentävän kardiovaskulaaritapahtumia enemmän potilailla, joilla maksa-arvot olivat suurentuneet. Tutkimuksen kaikista potilaista (880) seitsemän (< 1 %) keskeytti statiinihoidon maksa-arvojen kohoamisen vuoksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Päät pois tietosuojapensaasta

Yllättäen joskus säädetään lähes järkeviäkin uusia lakeja. Sekä asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain muutos että uusi terveydenhuoltolaki, vihdoin ja viimein, korjaavat työläimmän osan nykyisistä pseudotietosuojasta eli lähes loputtomasta suostumuksenhallintasirkuksesta. Tietosuoja on ollut terveydenhuollon perusarvo jo Hippokrateen ajoista, mutta tietosuojahurskastelijoiden aiheuttaman tiedonkätkennän vaikutuksia potilasturvattomuuteen voi vain arvailla. Valitettavasti olen kymmeniä kertoja jättänyt rutiinihakematta toisessa organisaatiossa kirjattuja aikaisempia potilaskertomusmerkintöjä suostumuksenhallinnan työläyden takia.

Tinja Lääveri

Vuorotyöpeikko ja sen torjuntaa
Lääkäriliitossa eri vuosikymmenillä

Suomen Lääkäriliitto on vastustanut lääkärien vuorotyötä niin kauan kun asia on esillä ollut 1950-luvulta lähtien. Linja on ollut sama niin ajalla ennen tulopoliittisia kokonaisratkaisuja, niiden aikana 1960-luvun lopulta 2000-luvulle kuin myös nykyhetkessä. Liiton linja on pitänyt: päivystys on päivystystä ja siitä pitää maksaa erikseen.

Ilkka Levä, Ft, Dosentti

in memoriam: Eino Holopainen

Professori Eino Holopainen syntyi Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa ja tuli ylioppilaaksi Kuopiossa1948. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1955 ja erikoistui korva-, nenä- ja kurkkutauteihin saaden erikoislääkärin oikeudet 1961. Hänen erityinen mielenkiintonsa kohdistui nenän sairauksiin, ja hänen väitöskirjansa atrofisen nuhan aiheuttamista limakalvomuutoksista valmistui 1968. Holopainen nimitettiin korva-, nenä ja kurkkutautiopin dosentiksi 1972, toimien korvaklinikan apulaisopettajana ja erikoislääkärinä vuosina 1961-79, jolloin hän siirtyi Laakson sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien osaston ylilääkäriksi. Tästä virasta hän palasi takaisin Helsingin korvaklinikkaan professoriksi 1987, jääden eläkkeelle 1991.

Tauno Palva

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030