Kivulias lonkka ei aina merkitse artroosia

- Lonkan lateraalinen kipu johtuu yleensä pakaralihasten ison sarvennoisen kiinnityskohtien tulehduksesta ja on hoidettavissa konservatiivisesti.

Matti Seppänen, Ari Itälä, Keijo Mäkelä, Jari Mokka, Petri Virolainen

Hyperkalsemia - mitä tehdä?

- Yleisin hyperkalsemian aiheuttaja avohoidon potilailla on primaarinen hyperparatyreoosi, jonka tavallisin syy on lisäkilpirauhasen adenooma.

Päivi Hannula

Keskittymättömän lapsen ja nuoren hoito Kokemuksia palveluketjun toimivuudesta

- Käytös- ja keskittymishäiriöisen lapsen vanhemmat ja koti - ei päivähoito eikä koulu - ovat edelleen lapsen kehityksen ja tulevaisuuden tärkeimmät peruspilarit.

Sanna-Leena Vanhanen

Palveluseteli lisää vanhusten asumisvaihtoehtoja ja säästää kustannuksia

- Vanhusten palveluasumiseen tarkoitettu palveluseteli otettiin käyttöön kokeilun jälkeen Helsingissä vuonna 2008.

Arja Peiponen, Hennamari Mikkola

Uusia migreenille altistavia geenialueita

Nykykäsityksen mukaan perinnöllinen alttius kansantauteihin perustuu ympäristötekijöiden ohella lukuisten eri perimänvaihtelujen yhteisvaikutukseen, ja siksi vaihtelujen tunnistaminen vaatii suuria potilasaineistoja. Tämä väitöskirjatutkimus perustuu laajaan kansainväliseen yhteistyöhön, jonka tuloksena pystyttiin tutkimaan migreenille altistavia perimän alueita lähes 7 000 migreenipotilaasta uusimmilla geenitutkimuksen menetelmillä. Yhtään yleiseen migreenialttiuteen vaikuttavaa geneettistä tekijää ole ennen tätä tutkimusta varmuudella tunnistettu.

Timo Verneri Anttila

Rasvakudoksen tulehdus ja rasvamaksa liittyvät toisiinsa

Rasvakudos on paitsi energiavarasto, myös aktiivinen, välittäjäaineita tuottava kudos. Lihavilla henkilöillä insuliinin normaalit vaikutukset ovat heikentyneet, ja lisäksi rasvakudoksessa on usein tulehdusmuutoksia ja maksa on rasvoittunut ilman alkoholin liikakäyttöä (non-alcoholic fatty liver disease, NAFLD). Ne lihavat henkilöt, joille kehittyy rasvamaksa, ovat erityisen alttiita sairastumaan tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. On epäselvää, miksi insuliiniresistenssi ja rasvamaksa kehittyvät joillekin, mutta eivät kaikille lihaville henkilöille.

Janne Makkonen

Päiväkirurgia Suomessa

Suomessa noin puolet kiireettömistä leikkauksista suoritetaan päiväkirurgisesti. Päiväkirurgian suosiota lisäävät säästöt terveydenhuollon kustannuksissa, toiminnan tehokkuus sekä potilaiden ja henkilökunnan myönteisyys. Leikkauksenjälkeinen kipu on yleisin syy suunnittelemattomaan sairaalahoitoon leikkauksen jälkeen ja toipumisen hidastumiseen. Väestön vanhenemisen myötä iäkkäiden potilaiden kirurgisten toimenpiteiden tarve lisääntyy. Aikaisempien tutkimusten perusteella korkea ikä ei vaikuta olevan este päiväkirurgialle, mutta aiheesta on vähän tutkittua tietoa. Suomessa ei ole aiemmin tehty laaja-alaista selvitystä päiväkirurgisen toiminnan laadusta.

Kristiina Mattila

Reisilihasten hyvä kunto parantaa toimintakykyä polven nivelrikossa

Nivelrikkopotilaiden toimintakyvystä ja kävelyn biomekaniikasta on tehty kansainvälisestikin arvioiden vain vähän hyvin kontrolloituja tutkimuksia. Suomessa kävelyn biomekaaniseen analyysiin tarvittavia tutkimuslaboratoriota on ainoastaan muutamia ja osin sen vuoksi kliinisen biomekaniikan alaan kuuluvaa kävelytutkimusta tehdään vähän. Kävelyn liikeanalyysiin kuuluu erilaisten biosignaalien mittaaminen samanaikaisesti, jolloin saadaan monipuolisesti tietoa suoritukseen vaikuttavista tekijöistä. Usein tarkka kävelyanalyysi vaatii kalliit laitteet ja on sidottu tiettyyn tilaan. Tämän vuoksi olisi tärkeää kehitellä yksinkertaisempia, mutta luotettavia kävelyanalyysimenetelmiä.

Tuomas Liikavainio

Lonkkamurtuma kolminkertaistaa vanhuksen kuolemanriskin

Väitöstutkimuksessa analysoitiin Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella vuosina 1999-2000 leikkauksella hoidetut 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien potilaiden lonkkamurtumat. Potilaita oli yhteensä 461, heistä naisia oli 348 ja miehiä 113.

Jorma Panula

Yksilöllinen näkökenttätutkimus auttaa glaukooman seurantaa

Glaukooman etenemisen toteamisessa keskeisessä roolissa ovat toistetut näkökenttätutkimukset. Väitöskirjatyössä verrattiin perinteisen, yleisesti käytössä olevan näkökenttätutkimuksen ja yksilöllisesti silmänpohjalöydösten perusteella suunnitellun näkökenttätutkimuksen kykyä havaita glaukoomavaurion eteneminen. Yksilöllisen näkökenttätutkimuksen laatimista varten rakennettiin matemaattinen malli silmänpohjan hermosäiekerroksesta sekä näkökentän kolmiulotteisesta rakenteesta. Tutkimuksissa todettiin, että seuranta-aikana (keskimäärin 2,5 vuotta) seitsemän yhdestätoista (64 %) yksilöllisellä tutkimuksella havaitusta glaukoomavaurion etenemisestä olisi jäänyt havaitsematta perinteistä menetelmää käyttäen.

Jukka Nevalainen