Tarvitaanko laitospotilaistakin C-lausunto?

Vammaisetuuksia maksetaan vuoden alussa voimaan tulleen lain mukaan jälleen myös pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville potilaille. Lakimuutos on aiheuttanut lääkäreille päänvaivaa, sillä etuuksien hakulomakkeessa vaaditaan lääkärinlausunto C:tä.

Sirpa Kulonen

Melusta päästiin Haartmanin sairaalassa

Melu vaikeuttaa lääkäreiden keskittymistä ja voi vaikuttaa hoitotuloksiin. Suurissa avoimissa tiloissa sairaaloissa pulmana on myös yksityisyyden puute.

Sirpa Kulonen

Perhe on paras ja pahin

Varhaislapsuuden ja perheen merkitys nousi keskiöön nuorten hyvin- ja pahoinvointia käsitelleessä konsensuskokouksessa Hanasaaressa alkuviikolla. Myös menestyksekkäistä interventioista on uutta tietoa.

Teija Riikola

Juhani Eskolan vastine

Suomen Lääkärilehti julkaisi numerossa 3/2010 Lääketieteen maailmasta -palstalla sidonnaisuusilmoitustani koskevan jutun. Mielestäni Lääkärilehti antaa puutteellisen kuvan asiasta.

Juhani Eskola

Epärehellisyys tutkimustyössä ei aina olekaan vilppiä

Tutkimusvilpin määritelmät kaipaavat Suomessa uudistamista, jotta niistä tulisi loogisia, kattavampia ja ne olisivat ajan tasalla. Muissa Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa tutkimusvilpin määritelmät kattavat kaikki tutkimustyön vaiheet tutkimussuunnitelman laatimisesta tulosten julkistamiseen. Suomessa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeissa vuosilta 1998 ja 2002 vilppi määritellään selvästi suppeammin ja tutkimustyön prosessista poimitaan vain tiettyjä kohtia, missä epärehellisyys on vilppiä (www.tenk.fi).

Liisa Räsänen

Auditointi aiheuttaa paljon turhaa työtä

Röntgenyksiköiden auditoinnin toinen kierros on meneillään. Auditointia varten luodun järjestelmän vaikuttavuudesta potilaiden terveyteen tai radiologiasta aiheutuvan säteilysyöpäkuolleisuuden laskuun ei kuitenkaan ole mitään tieteellistä näyttöä. Laatutyöstä mahdollisesti aiheutuva tutkimusaikojen viivästyminen saattaa aiheuttaa haittaa. Kyseessä ei ole näyttöön, vaan auktoriteettiin perustuva lääketiede.

Tapio Vehmas

Eläkeikäisten elintavoissa eroja koulutuksen ja kuntatyypin mukaan

Tutkimuksessa tarkasteltiin 65-84-vuotiaiden suomalaisten tupakoinnin, alkoholinkäytön, ruokatottumusten, liikunnan ja lihavuuden kehitystä koulutuksen ja kuntatyypin mukaan vuosina 1993-2007.

Elina Laitalainen, Satu Helakorpi, Tuija Martelin, Antti Uutela

Vanhuspotilaan sydämen vajaatoiminnan hoidon erityispiirteitä

-Vanhusten sydämen vajaatoiminnan tyypillisin etiologinen sairaus on hypertensio, jonka myötä kehittyy diastolinen dysfunktio.

Veli-Pekka Harjola

Skitsofreniapotilaiden kardiometaboliset riskit ja psykoosilääkitys

-Skitsofreniapotilailla on enemmän sydän- ja verisuonisairauksia kuin väestöllä yleensä ja siksi lyhyempi elinajanodote.

Tuula Heiskanen, Leo Niskanen, Hannu Koponen

Aivoverenkiertohäiriön alkuvaiheen kuntoutuksessa suuria vaihteluja Selvitys AVH:n sairastaneiden kuntoutuspalveluista Suomessa

Aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden edellisestä valtakunnallisesta kuntoutusselvityksestä on kulunut jo yli 20 vuotta. Uusi kartoitus AVH:n sairastaneiden kuntoutukseen ohjautumista ja kuntoutuksen toteutumista tehtiin vuonna 2006.

Teemu Takala, Sinikka H. Peurala, Terttu Erilä, Tiina Huusko, Tiina Viljanen, Aarne Ylinen, Juhani Sivenius