Uusi lääke angina pectorikseen

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen FDA on hyväksynyt ranolatsiinin (Ranexa, CV Therapeutics) krooniseen angina pectorikseen. Lääkkeen vaikutusmekanismia ei tarkoin tunneta, mutta se stimuloi glukoosin oksidaatiota, mikä voisi selittää vaikutuksen. Aineen käyttöä rajoittaa se, että se pidentää QT-aikaa. Uutena hoitona ranolatsiinin odotetaan tuovan vaihtoehdon potilaille, jotka eivät saa riittävää apua perinteisistä lääkkeistä, kuten nitraateista. Ns. ERICA-tutkimuksessa 565 potilaalla ranolatsiini vähensi rintakipukohtauksia noin 20 % verrattuna lumelääkkeeseen. CARISA-tutkimuksessa puolestaan aiemmin kalsium- tai beetasalpaajia käyttäneille vaihdettiin lääkkeeksi ranolatsiini tai lumelääke. Ranolatsiinia saaneiden suorituskyky parani enemmän kuin lumelääkettä saaneiden.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusia lääkkeitä EU-maihin

Ihmisen alfaglukosidaasi (Myozyme, Genzyme Europe B.V.) on Pompen tautiin kehitetty entsyymin korvaushoito ja ns. harvinaistaudin lääke.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Varoitus glitatsonien käyttöön liittyvästä makulaödeemasta Norjassa

Norjan lääkevalvontaviranomainen varoittaa insuliiniherkisteiden (glitatsonit), kuten rosiglitatsonin (Avandia, GlaxoSmithKline) ja pioglitatsonin (Actos, Lilly) käyttöön liittyneestä makulaödeemasta. Tietoon on tähän mennessä tullut 28 tapausta. Asiaa on käsitelty aikaisemmin tällä palstalla (SLL 2006;61:55 ja 2005;60:5278). Norjassa lääkäreitä kehotetaan tarkkailemaan potilaiden näkökykyä glitatsonihoidon aikana, jotta makulaödeema voitaisiin todeta varhain. Potilaita on kehotettava myös itse seuraamaan näkötarkkuuden ja väri- tai hämäränäön muutoksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Yrittäjämiehen pitkittynyt yskä - tapauksen ratkaisu

57-vuotias yrittäjämies oli kärsinyt koko syksyn pitkittyneestä yskästä ja vähitellen myös hengenahdistuksesta. Hänen suorituskykynsä oli heikentynyt huomattavasti viime viikkojen aikana. Hän kävi toistuvasti terveyskeskuksen päivystyksessä kolmen eri lääkärin vastaanotolla. Yöllistä yskää ja rasituksensietokyvyn huomattavaa huonontumista hoidettiin infektiona antibiooteilla ja keuhkoputkia laajentavilla valmisteilla sekä yskänlääkkeellä. Paino oli noussut viisi kiloa parin kuukauden aikana ja vaimo oli kiinnittänyt huomiota siihen, että potilaan ylävatsa oli turvonnut. Kuumetta hänellä ei ollut ja yskökset olivat vaaleita. Tilanne oli edennyt niin pahaksi, ettei potilas pystynyt nukkumaan yskän vuoksi. Keuhkokuvan jälkeen potilas lähetettiin sairaalan ensiapuun jatkotutkimuksiin.

Raili Kauppinen, Leena Kivisaari, Martina Torppa

Maailman lääkevuodet 2004 ja 2005

Lääkemyynnin kasvu on maailmanlaajuisesti hidastunut hieman. Uusien lääkkeiden virta markkinoille on ehtynyt, eikä kansantautien hoitoon ole saatu merkittäviä uutuusvalmisteita. Länsimaat pyrkivät hidastamaan lääkekustannusten kasvua, ja osa keinoista näyttää vaikuttavan. Kaikkea tätä lääkeyritykset luonnehtivat tällä hetkellä vaikeaksi toimintaympäristöksi, eivätkä aiheetta.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Varoitus syöpäriskistä myös takrolimuusiin

Tällä palstalla kerrottiin äskettäin (SLL 2006;61:316) Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomaisen (FDA) pimekrolimuusin tuoteselosteeseen vaatimasta laatikoidusta varoitustekstistä, jossa tiedotetaan mahdollisesta, joskin harvinaisesta syöpäriskistä. FDA edellyttää saman tekstin lisäämistä myös takrolimuusiin (Protopic, Fujisawa). Tuoteseloste muistuttaa edelleen, ettei takrolimuusi ole ekseeman ensisijainen, vaan vasta toisen vaiheen hoito, ja lääke on vasta-aiheinen alle 2 vuoden ikäisillä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimusvilppi johti jatkotoimiin

Lancetissa julkaistiin vuoden 2005 lopulla Norjan terveysrekisterissä (Cohort of Norway, CONOR) tehty tutkimus, jossa todettiin tulehduskipulääkehoidon vaikuttavan edullisesti suun alueen syöpäkasvaimiin. Lancet on epäillyt tuloksia tehtailusta, kuten tässä lehdessä on kerrottu (SLL 2006;61:278-279), ja tutkii parhaillaan tapausta. Nyt toinen johtava tiedelehti NEJM on julkaissut verkkosivuillaan tiedotteen, jonka mukaan saman norjalaistutkijan lehdessä vuosina 2001 ja 2004 julkaisemat kaksi artikkelia ovat joutuneet suurennuslasin alle. Epäily kohdistuu mm. suun epiteelin dysplasiasta otettuihin kuviin, joiden epäillään edustavankin vain yhtä samaa tapausta, eikä kahta eri potilasta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sydämen vajaatoiminnan hoitosuositukset Ruotsissa

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) on julkaissut asiantuntijaryhmän suositukset sydämen vajaatoiminnan hoidosta. ACE:n estäjät ja beetasalpaajat katsotaan hoidon peruslääkkeiksi. Angiotensiinireseptorin salpaajia suositellaan mm. silloin, kun potilas saa ACE:n estäjistä haittavaikutuksia, kuten yskää tai yliherkkyysoireita. Diureeteista suositellaan aldosteronin antagonisteja, kuten spironolaktonia. Ohjeet korostavat varhaisen diagnoosin tärkeyttä, ja oikein valitun hoidon katsotaan parantavan potilaan ennustetta ja elinolosuhteita. Suosituksista on laadittu myös selkokielinen versio potilaille. Siinä korostetaan mm. lääkkeettömän hoidon - kuten suolan ja alkoholin käytön kohtuullisuuden - merkitystä. Ohjeet ovat luettavissa osoitteessa www.mpa.se

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Klotsapiinihoidon turvaseurantaa tehostettiin edelleen

Skitsofrenian hoitoon käytetyn klotsapiinin (Clozaril, Suomessa Leponex, Novartis) hoidon erityisseurantaa on taas tehostettu Yhdysvalloissa mm. agranulosytoosiriskin välttämiseksi. Klotsapiiniin liittyviä varotoimenpiteitä on käsitelty aikaisemmin tällä palstalla (SLL 2003;58:4138 ja 2005;60:1811). Säännöllisin väliajoin tehtävissä verenkuvatutkimuksissa on nyt aina määritettävä sekä valkosolujen että neutrofiilien absoluuttinen määrä, jotka tulee ilmoittaa Novartiksen ylläpitämään rekisteriin. Jos potilaalla on todettu leukopenia, josta hän on toipunut, klotsapiinin käytön uudelleen aloitukseen liittyy suurentunut agranulosytoosin vaara, ja verenkuvaa on seurattava viikottain. Lisäksi varoitetaan käyttämästä lääkettä paralyyttistä ileusta sairastavilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO tarkisti lintuinfluenssan hoito-ohjeita

WHO on uusinut tammikuun lopussa ohjeet, jotka se on aiemmin antanut lintuinfluenssan hoidosta. Rajalliseen näyttöön perustuen oseltamiviiri (Tamiflu, Roche) näyttäisi vähentävän viruksen lisääntymistä. Lääke saattaa parantaa ennustetta, jos hoito käynnistetään kahden päivän kuluessa oireiden ilmaantumisesta. Suositeltu hoitoannos on 150 mg päivässä jaettuna kahteen annokseen. Hoidon jatkamista 7-10 päivään asti ja annoksen lisäämistä on syytä harkita vaikeammissa tapauksissa, mutta yli 300 mg:n päiväannoksiin liittyy lisääntyvästi haittavaikutuksia. Oseltamiviiriä ei tule käyttää alle yhden vuoden ikäisten lasten hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä