6188 osumaa

Pregabaliini neuropaattisen kivun hoidossa

Pregabaliini (Lyrica, Pfizer) on vuonna 2004 Suomessa myyntiluvan saanut uusi lääke, jonka indikaatiot ovat paikallisalkuisen epilepsian ja neuropaattisen kivun hoito aikuisilla. Diabeettisen neuropatian ja postherpeettisen neuralgian hoidossa se on lyhytkestoisissa tutkimuksissa ollut lumelääkettä tehokkaampi, mutta vertailututkimuksia muihin lääkkeisiin ei ole julkaistu. Tietoja pregabaliinin tehosta muissa neuropaattisen kivun muodoissa ei ole käytettävissä.

Lääkehoidon Kehittämiskeskus Rohto

Tutkimus kyseenalaisti koksibien GI-turvallisuuden

Britanniassa UK QRESEARCH -tiedostossa tehty reseptitutkimus kyseenalaistaa väitteet, että koksibit olisivat maha-suolikanavan (GI) kannalta tavanomaisia tulehduskipulääkkeitä turvallisempia. Tiedostossa on yli 7 miljoonan potilaan tiedot 16 vuoden ajalta. Tutkimus kohdistui vuosiin 2000-2004, jolloin koksibeista olivat käytössä rofekoksibi (Vioxx, MSD) ja selekoksibi (Celebra, Pfizer). Aineisto käsitti yhteensä noin 11 000 potilasta, joilta oli diagnosoitu ylemmän maha-suolikanavan haittavaikutus. Selvää näyttöä koksibien vähäisemmistä GI-haitoista ei saatu. Ulkuslääkkeet näyttivät vähentävän koksibien GI-haittoja, mikä tulkittiin myös osoitukseksi siitä, että GI-riskit olivat lisääntyneet. Tutkimus on käynnistänyt BMJ:n palstoilla vilkkaan keskustelun puolesta ja vastaan, ja uusien pitkäaikaistutkimuksien tarve koksibien turvallisuudesta on ilmeinen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vilppiä rofekoksibin Vigor-tutkimuksessa?

Pikana netissä julkaistussa NEJM:in pääkirjoituksessa ("Expression of Concern") väitetään, että vuonna 2000 rofekoksibista (Vioxx, MSD) julkaistussa nk. Vigor-tutkimuksessa aineistosta jätettiin pois kolme sydäninfarktia. Tutkimus tarkasteli ensi sijassa rofekoksibin ja naprokseenin GI-haittoja, mutta rekisteröi myös sydäntapahtumat. Artikkelin kirjoittajista tiettävästi ainakin kaksi tiesi kolmesta todetusta sydäninfarktitapauksesta noin kaksi viikkoa ennen kuin artikkeli lähetettiin lehteen. Artikkelissa rofekoksibia käyttäneillä sydäninfarktin riski arvioitiin noin neljä kertaa suuremmaksi kuin naprokseenin käyttäjillä, mutta itse asiassa riski olikin viisinkertainen. NEJM toteaa, että tapaukset oli poistettu käsikirjoituksesta (ilmeisesti lääketehtaan tietokoneella?) vain pari päivää ennen kuin teksti lähetettiin lehteen ja NEJM julkaisee nyt korjatut taulukot. Lehti on vaatinut kirjoittajilta korjauksen vuoden 2000 artikkeliin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rokotteet rotavirusripuliin ja vyöruusuun

Euroopan lääkelautakunta on hyväksynyt yli 6 kuukauden ikäisille lapsille rokotteen (Rotarix, GlaxoSmithKline) rotaviruksen aiheuttaman ripulin ehkäisyyn. Arviolta lähes puolet lasten ripuleista on rotaviruksen aiheuttamia. Maailmanlaajuisesti yli 3 miljoonaa lasta sairastuu vuosittain, ja noin 0,5 miljoonaa menehtyy tautiin. Kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2004;59:3162), rokote hyväksyttiin Meksikossa vuonna 2004. Aikaisempi rokote (RRV-TV, Wyeth) aiheutti harvinaisena haittavaikutuksena suolen tukkeumia (intussusseption), ja vedettiin pois käytöstä (SLL 200;55:4745), mutta Rotarix näyttäisi tässä suhteessa turvalliselta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Hakemus Herceptinistä varhaisvaiheen rintasyöpään Australiassa

Roche on hakenut indikaation laajentamista trastutsumabille (Herceptin) Australiassa ja Uudessa Seelannissa HER-2 positiivisen rintasyövän ensihoitoon. Lääke on aiheuttanut vilkasta keskustelua Euroopassa ja sitä on vaadittu rintasyövän ensivaiheen hoidoksi, vaikka käyttöaihetta ei ole vielä hyväksytty, kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2005;60:4510 ja 4760). Mm. Euroopan lääkelaitos (EMEA) on ilmoittanut, ettei Roche ole toimittanut sille käyttöaiheen laajentamiseen liittyvää hakemusta. Rochen odotetaan jättävän hakemuksen helmikuussa 2006, sillä äskettäin raportoidun HERA-tutkimuksen tuloksien analysointi on kesken. Roche on ilmoittanut analysoivansa vielä mm. yksittäisistä potilaista tehtyjä lääketurvallisuushavaintoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Aiheuttavatko glitatsonit makulaödeemaa?

Euroopan lääkelaitos (EMEA) ja Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) tiedottavat rosiglitatsonin (Avandia, GlaxoSmithKline) ja pioglitatsonin (Actos, Lilly) käyttöön liittyneistä harvinaisista makulaödeematapauksista. Ruotsissa lääkäreitä kehotetaan seuraamaan tarkoin glitatsoneilla hoidetuilla mahdollisesti ilmeneviä näköhäiriöitä, ja Euroopan lääkelaitos (EMEA) on käynnistänyt asiassa selvitykset. Makulaödeemaa esiintyy tunnetusti myös diabeteksen komplikaationa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030