Telitromysiinin maksahaitat

Euroopan lääkelaitos (EMEA) tiedottaa EU:n jäsenmaille telitromysiinin (Ketek, Sanofi-Aventis) käyttöön liittyneistä maksahaitoista. Lääke hyväksyttiin runsaat neljä vuotta sitten mm. pneumonian, kroonisen bronkiitin ja sinuiitin hoitoon. Äskettäin julkaistiin kolme vakavaa maksavauriotapausta, ja EMEA on selvittänyt muut telitromysiinistä ilmoitetut maksahaittatapaukset. Kun maksan toiminnan häiriöistä on ilmaantunut oireita ja lääkehoito lopetetaan, maksan toiminta yleensä normalisoituu. Muutamissa tapauksissa maksan toimintahäiriö on kuitenkin johtanut vakaviin seuraamuksiin. Maksaentsyymien nousu, kolestaattinen ikterus ja hepatiitti mainitaan mahdollisina haittoina tuoteyhteenvedossa. EMEA on vaatinut Sanofi-Aventikselta tuoteyhteenvetoon korjauksen, jossa mm. kehotetaan seuraamaan maksan toiminnan häiriön oireita ja lopettamaan hoito, jos niitä ilmenee.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkkeitä turvatarkastukseen

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomaisen (FDA) asiantuntijakomitea tulee pohtimaan helmikuussa pidettävässä kokouksessa useiden lääkkeiden käytön turvallisuutta. Esillä on muun ohella koksibien ja aknelääke isotretinoiinin käyttöihin liitettyjen riskienhallintaohjelmien antamat kokemukset. Myös tarkkaavaisuushäiriöiden ja ylivilkkausoireiden hoitoon tarkoitettujen nk. ADHD-lääkkeiden käyttöön lapsilla ja aikuisilla liittyneet hypertensio-, sydäninfarkti- ja aivohalvaustapaukset tulevat tarkasteluun. FDA toteaa, että näillä lääkkeillä tehdyissä kontrolloiduissa pitkäaikaistutkimuksissa ei ole saatu riittävästi tietoa kardiovaskulaaristen haittojen arvioimiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Astmako pahentunut?

Vastikään eläkkeelle siirtynyt rouva sairasti diabetestä, jota hoidettiin tableteilla, ja lisäksi hypertoniaa ja astmaa. Parin päivän aikana hengitys oli muuttunut hyvin työlääksi ja lopulta hän päätti soittaa hätänumeroon. Ei aikaakaan, kun potilaan ovea kolkuttelivat sekä hoitotason yksikkö että lääkäriyksikkö.

Juho Nummi

Keuhkosyövän diagnostiikkaa pitäisi nopeuttaa

Turussa analysoitiin takautuvasti 132 keuhkosyöpäpotilaan hoitoonpääsyyn kohdistuneet viipeet ja niiden vaikutukset hoitotuloksiin. Avohoitolääkärin vastaanotolle pääsy kesti oireista keskimäärin 14 pv, lähetteen kirjoitukseen lisää tuli 16 pv, läheteviive 8 pv, spesialistin luona diagnoosin pääsyn viive oli 15 pv ja edelleen hoidon aloitukseen viivettä tuli 15 pv (mediaanit). Kuukaudessa hoito järjestyi 30 %:lle, 2 kk:ssa 61 %.lle. Oireista hoitoon tuli viipeeksi 4 kk. Nopeimmin hoitoon pääsivät edennnyttä tautia tai pienisoluista syöpää sairastavat. Potilasviipeen vähentäminen osoittautui yhdeksi oleelliseksi seikaksi, mutta myös hoitojärjestelmän hiomisen tarvetta tuli esiin. Jos tauti on rajoittunut, viipeen vähentäminen olisi keskeistä: näin päästäisiin syövän resekointiin.

Hannu Puolijoki

Pitäisikö peräpukamat hirttää vai leikata?

Englantilainen tutkijaryhmä kävi systemaattisesti läpi tutkimukset, joissa verrattiin peräpukamien kumilenkkiligaatiota leikkaushoitoon. Tutkimuksista selvitettiin mm. oireiden lievittyminen, uusintahoitojen tarve ja komplikaatiot. Löytyneistä 729 artikkelista vain kolme täytti tutkimusryhmän kriteerit. Peräpukamavaivat hoituivat tehokkaimmin hemorroidektomialla ja leikkauksen jälkeen harvemmat potilaat tarvitsivat uusintahoitoa. Tutkimuksissa ei kuitenkaan otettu kantaa lievempiin oireisiin, kuten kutinaan, ulostamispakkoon tai perianaaliseen vuotoon. Komplikaatioita, kuten anaalistenoosia, verenvuotoa ja flatusinkontinenssia, oli kuitenkin useammin leikkauksen jälkeen.

Tom Scheinin

Tutkimusmatka bakteerivaginoosiin

Suoliston mikrobistossa on kartoittamattomia alueita ja se on houkutellut monet ryhmät tutkimusmatkoille tuntemattomaan. Nyt samoin modernein keinoin matkailtiin vaginan mikrobimaastossa ja löydetiin sieltäkin ennen tuntematonta.

Heikki Arvilommi

Parotiittiorkiitti lisääntyy Isossa-Britanniassa

Isossa-Britanniassa on viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana todettu nelinkertainen nousu parotiittipotilaiden määrässä. Liverpoolissa on havaittu myös selvä parotiittiorkiittitapausten lisääntyminen.

Ossi Lindell

Nuhaa kannattaa astman yhteydessä hoitaa

Sekä allergisen että ei-allergisen nuhan on pitkään tiedetty kulkevan käsi kädessä astman kanssa. Siitä huolimatta näiden hoitaminen yhdessä on usein puutteellista, vaikka hoidon antajana olisi yleislääkäri eikä elinkohtaista ajattelua noudattava spesialisti. Brasilialaiset tutkivat 74:n astmasta ja allergisesta nuhasta kärsivän kohdalla (kolme eri ryhmää) pelkän nenään annettavan beklometasonin (400 myyg/pv), vain keuhkoihin inhaloitavan beklometasonin (1 000 myyg/pv) tai edellisten kombinaatiohoidon vaikutuksia 16 viikon hoidon aikana. Johtopäätöksenä oli, että jos nenäoireet jäivät ilman hoitoa, jouduttiin inhaloitavan steroidin annoksia nostamaan, ja toisaalta lievä astma saattoi pysyä vähäoireisena, jos vain nenää hoidettiin. Eli keuhkot ja nenä keskustelevat keskenään.

Hannu Puolijoki

Influenssarokote tehokas myös beetainterferonia saavilla MS-potilailla

Influenssaepidemian jälkeen MS-potilailla esiintyy tavallista enemmän pahenemisvaiheita. MS-potilaille onkin suositeltu influenssarokotetta. MS-taudin hoitoon käytetään yleisesti beetainterferonia, mutta heikentääkö beetainterferoni immunomodulatiivisena hoitona influenssarokotteen tehoa?

Jaana Suhonen

L-arginiini - luontaislääke voi olla vaarallinen sydäninfarktipotilaalle

Arginiini on uusi luontaistuotekaupan "ihmepilleri", joka vaikuttaa typpioksidituotantoon. Sitä markkinoidaan lisäravinteena mm. korkean kolesterolin ja verenpaineen hoitoon sekä parantamaan sukupuolista halukkuutta ja kykyä. Koska tällä välttämättömällä aminohapolla oli tiettyjä teoreettisia etuja sydänpotilaille, päättivät amerikkalaisen Johns Hopkins -sairaalan kardiologit tutkia L-arginiinin vaikutuksia sydäninfarktipotilaiden hoidossa. Satunnaistettuun lumekontrolloituun tutkimukseen osallistui yhteensä 153 ensimmäisen ST-nousuinfarktinsa sairastanutta henkilöä. Päätetapahtumina seurattiin vasemman kammion pumppaustoiminnan ja verisuonten jäykkyyden muutoksia sekä kliinisiä tapahtumia puolen vuoden hoitojakson aikana infarktin jälkeen. Minkäänlaisia edullisia muutoksia verisuonten elastisuudessa tai sydämen pumppauksessa ei todettu. Kuusi arginiiniryhmän potilasta kuoli seurannan aikana, lumeryhmässä ei kukaan. Tutkimus jouduttiin keskeyttämään arginiiniin liittyvien haittatapahtumaepäilyjen takia. Tutkijoiden mukaan L-arginiinia ei saa suositella sydäninfarktipotilaille.

Juhani Airaksinen